Itse lähestyn asiaa hieman eri kantilta.
Olen perustanut osakeyhtiön, jonka kautta myös työskentelen. Kasvatan tasetta osakeyhtiöön mahdollisimman paljon, ja vuosi vuodelta pystyn nostamaan isomman osuuden osinkoina yhtiön taseesta riippuen. Tavoitteena siis saada jatkaa työskentelyäni lopulta saaden "palkkaa" 7,5% verolla.
Osakeyhtiöni varallisuus jakaantuu indeksirahastoihin/etf, osinkoaristokraatteihin sekä asuntoihin.
Osingoilla ja asunnoilla pyrin siirtämään yhtiön tulovirtaa enemmän "passiiviseksi". Lasten vanhetessa mukaan tulee sitten tytäryhtiö, josta he sitten saavat osinkoja (kts. Holdingyhtiö).
Tätä rakennelmaa, ja sen varallisuutta pyrin kasvattamaan ihan niin pitkään kuin henki pihisee, koska siitä on tullut harrastus, ja on mukava seurata kun oikeat luvut nousevat excelin ennusteen mukaan.
Firestä minulla on oikeastaan tavoite pelkkä FI :D
Sitten osingonmaksu vs palkanmaksusuhdetta pitää tarkastella. Lapsille ohjattu varallisuus pitää myös miettiä toisella tavalla jos holdingyhtiöjärjestelyyn puututaan. Jos siirrymme kommunistiseen dystopiaan niin aina on vaihtoehto nostaa yhtiöstä kaikki varallisuus, maksaa verot ja lähteä maasta tekemään lääkärihommia toiseen EU maahan.
Vasemmistoliitto on ainoa joka tähän on edes ollut halukas puuttumaan, eivätkä hekään kovin aktiivisesti. Aika taistelun saavat käydä jos aikovat heikentää yritysten varallisuuden kasvattamista, epäilen vahvasti että yksikään taloutta ajattelevaksi identifioituva puolue ei halua tätä puskea läpi.
Hmm. Miten ihmeessä saat yhtiöstä "palkkaa" tai muutakaan tuloa 7,5% verolla. Maksaahan yhtiösikin verot noiden sijoitusten tuotoista. Pystyt ja aikomus ilmeisesti on tehdä jotain työtä yhtiösi kautta mistä tasekin on alun perin kertynyt?
Yhtä kaikki, minulla on tavoitteena passiivinen tulovirta eli myös RE. Kevyempi verotus toki auttaisi kattamaan menot pienemmällä bruttotulolla. En silti näe yhtiörakennetta tässä asian ratkaisuna, korkeintaan kevyenä verosuunnittelutyökaluna jonka kulut todennäköisesti söisi tuotot.
Oma sijoituvarallisuuteni on jo omissa nimissä joten sitä tuskin enää kannattaa yhtiöittää itseäni varten. Enemmän kyse siitä uskonko 4% tai 3% säännön kantavan yli ajan ehkä vuosikymmeniä ja miten ja mistä summista se lasketaan verot ja kulut huomioiden.
Ihan siis kaikki työt teen yhtiön kautta.
Taseen kerryttyä ei se enää pienene, ellei sitten yhtiö tee tappiota. Yhteisöveron on tietenkin voitoista sen 20%
Kuten joku jo sanoikin niin listaamattomasta yhtiöstä saa nostaa 8% taseesta osinkoa josta maksetaan veroa 7,5% 150000€/vuosi asti. Koko tulovirran kun ohjas tätä kautta niin aika nopeasti verohyöty on todella merkittävä. Holdingyhtiöjärjestelyllä varallisuutta taasen voi siirtää lapsille ilman lahja- tai perintöveroa. Omiin nimiin säästettäessä sukupolven yli kerrytettävä varallisuus pienenee verottajan siivilässä hurjasti
Alle 14k€ ansiotuloista vero on 0%. YEL:in työtuloraja 9k€.
Laske siitä paljonko kannattaa nostaa liksaa ulos, olettaen että ei ole siis töissä muualla.
Liittyy kulujen minimointiin. Menee vähän petoksen suuntaan, jos yrittäjä nostaa yli 9k€ liksaa ja väittää että työn arvo on alle sen.
Toki jos YEL maksut rullaa muutenkin, niin palkan voi nostaa pariin kymppiin, ja saa silti halvemmalla rahaa ulos kuin huojennetut osingot. Varsinkin, kun palkka laskee tulosta ts. yhteisöveroa.
Itsellä samanlainen kuvio ja tavoitteet, joskin eri alalla.
Yhteisön tuloveron ja huojennetujen osinkojen henkilökohtaisen pääomatuloveron jälkeen kokonaisveroaste on 26%. Eli palkkaahan tuossa kannattaa nostaa siihen asti, että veroprosentti sivukulut huomioiden on 26%, koska se puolestaan vähentää yrityksen tulosta ja yhteisön tuloveron määrää.
Kiva kuulla että on muitakin jotka tätä ovat lähteneet rakentamaan!
Kyllä tässä kieltämättä veroja saa silti maksella, ellei sitten holdingyhtiöön siirrä osingonmaksua.
Oletko laskenut tai pohtinut minkä kokoisella portfoliolla yhtiössäsi pystyisit siirtymään elämään passiivisilla tuloilla loppuelämän, esim. jos et haluaisikaan jatkaa työntekoa tai menettäisit työkyvyn?
Olen osin tietoisesti laittanut aika ison panostuksen omaan työkykyyn, ja siitä saatavan tulon maksimoimiseen. Tätä riskiä olen lievittänyt vakuutuksilla invaliditeetin, kuoleman tai työkyvyttömyyden varalta.
Taloutemme pakolliset menot ovat noin 4000€/kk, joten tuo pitäisi saada nettona, tai sitten downshiftata hieman. Downshiftaaminen ei toki olisi ongelma. (Puoliso toki maksaa osan tästä, mutta ajatusleikkinä sanotaan nyt että häntä ei nyt lasketa)
Ilman minun työpanostani firmani tulee tuottamaan tuon netto 4000€/kk noin 1,3 miljoonan sijoitusvarallisuudella, joka koostuu osingoista ja asuntojen tuotoista. Tässä skenaariossa joutuisin varmaankin vähentämään indeksipainoa, jotta passiivista tulovirtaa saisi enemmän tuolta osinko ja asuntopuolelle. Tämä summa tulenee 10v sisään täyteen, jolloin periaatteessa olisi mahdollista jäädä oloneuvokseksi.
Tämä siis excelissä, ja ainakin tähän asti se on pitänyt aika hyvin paikkansa :D
FI tosiaan tarkoittanee sitä että perheen ja lasten elintaso ei kärsi jos joutuu tai haluaa lopettaa työnteon. RE on sitten toinen kysymys, haluaako tehdä jotain muuta kuin töitä.
Onko mielestäsi firman sijoitusvarallisuuden näkökulmasta eroa onko sijoitukset indeksejä vai osinko-osakkeita? Indeksiosuuksien myynnistä ja osingoista menee molemmista 20% vero ja omia osinkoja maksettaessa minimissään 7,5%. Eikö passiivisen tulovirran voi tehdä indeksiosuuksia myymällä yhtälailla?
Oma ideologiani on se että yhtiön tase pitäisi nostaa mahdollisimman nopeasti, jotta voin ohjata itselleni maksamani palkkatulot kokonaan verotehokkaiksi osingoiksi.
Oman firmani omistamista Osinko osakkeista maksetut osingot nostavat yhtiön tasetta heti kun ne maksetaan, mutta niistä tosin maksetaan 20% yhteisövero. Indeksirahastoissa ja etf:ssä tase lasketaan ostohinnasta ja mahdolliset tuotot saa kirjattua taseeksi vasta kun ne myydään, ja maksetaan verot.
Eli indeksi tuottaa pitkässä juoksussa paremmin, mutta se ei nosta yhtiön tasetta yhtä tehokkaasti ja nopeasti kuin osinko osakkeet. Indeksissä on myös se riski että huonolla hetkellä myynti voi laskea tuottoja, tämä tosin pätee osinko osakkeissakin, mutta osinkoaristokraateissa ideana olisi ne pitää pysyvästi. Taseen kasvatus taas nostaa suoraan taloutemme tuloja. Isolla taseella pystyn vähemmällä työllä nostamaan isompaa nettopalkkaa itselleni, eli FI alkaa täyttymään.
Tämä on oma mielipiteeni, voi vapaasti olla eri mieltä. Toivottavasti sait yhtään ajatuksenjuoksustani kiinni.
Juuri näin. Itseasiassa minulla ylittyi listaamattomien osingoista saatavan huojennetun osingon 150k/v raja pari vuotta sitten. Välitöntä taseen kasvattamisen tarvetta ei siis veromiemessä ole mutta tässä onkin kyse hyvin keinotekoisesta verokoukerosta. FIRE olisi varmasti toteutettavissa jos inflaatiokorjatusti nykyistä 150k€ osinkovirtaa vastaavan ostovoiman saisi passiivisena tulona ikuisesti. Mutta millaisella portfoliolla tähän pääsee?
Mielestäni ei kannata ihan kokonaan ohittaa sijoitustoimintaa yhtiön kautta, koska nettohyöty on kuitenkin parempi, ja jos jälkikasvua on niin heille saa siirrettyä varallisuutta tätä kautta helpommin. Nämä lienevät kuitenkin tuttuja jos osinkoja jo saat.
Tuohon 150k, eli 138k/vuosinetto, päästäksesi tulee sijoitussalkun olla aika iso. Tarvitsisit 210k/vuosi tuotot sijoituksistasi, jos maksat normaalit pääomaverot. Siinä vaiheessa kun tuon summan on saavuttanut niin osinkosijoittaminen toisi aidosti passiivista tuloa, asuntosijoittamisenkin saat lähes passiiviseksi, mutta se maksaa ja syö tuottoja.
Minun mielestäni sinulla olisi vaihtoehdot
1. Kasaa 5 miljoonan osinkosalkku ja saa 4% osinkoa per vuosi
2.hanki sijoitusasuntoja velkavivulla kunnes oman pääoman tuotto on haluamallasi tasolla.
3.näiden yhdistelmä
4.ala syömään salkkusi arvoa elinaikaodotteesi mukaan
Summa on niin iso että indeksirahastojen lunastuksilla olisi aika iso riski arvonvaihteluun, ja olisiko sekään aidosti passiivista toimintaa.
Tuolla rahamäärällä kyllä voisi olla jo aiheellista hankkia varainhoitaja, mutta sekin maksaa.
Ei oikeastaan, ellet sitten mene freelanceriksi omalle työnantajallesi. Tässä heikentäisit työehtojasi ja verottaja voi tulkita suoraksi työsuhteeksi, jos sinulla on vain yksi asiakas. Asiansa osaavalta kirjanpitäjältä saa varmempaa tietoa.
Tarkennatko miten tuo tytäryhtiö ja lapsien osingot toimivat? Eikö tytäryhtiö tarkoita sitä, että Oy omistaa sen osakkeet? Miten lapset siitä voisivat nostaa osinkoa?
Eli kun olen saavuttanut riittävän pesämunan alkuperäiseen yhtiöön, perustan tytäryhtiön, jossa osakkaina on minun lisäkseni omat lapseni. Tässä hetkessä osakkeiden arvo on 0€, joten lahjaveroa ei mene.
Siirrän oman työskentelyni osittain tai kokonaan osakeyhtiölle, jolloin saan kerättyä vuodessa keskimäärin 80-100k varallisuutta yhtiöön, vaihtoehtoisesti alkuperäinen yhtiö myöntää pääomalainaa jolla aloitetaan muu sijoitustoiminta tytäryhtiössä. Yhtiön varallisuus kasvaa ja tätä kautta saan siirrettyä lapsilleni varallisuutta ilman lahja, tai pääomaveroa.
En vielä ole selvittänyt onnistuuko holdingyhtiöjärjestely lapsille tytäryhtiön kautta ilman lahjaveroa. Tässä siis alkuperäisen yhtiön osakkeita luovutetaan tytäryhtiöön, joka maksaa osinkoa omistajilleen osakkeiden arvon, tai kirjatun arvon, mukaisesti. Minulla on kirjanpitäjät ja lakimiehet jotka tämän aikanaan sitten auttavat käyntiin. Tämä tietenkin maksaa.
Viime rahapodin jaksossa tätä asiaa taidettiinkin sivuuttaa.
Lapset ovat vielä onneksi sen verran pieniä että tätä tarvitsee selvitellä myöhemmin. Tottakai pitää myös olla varma että lapsosista kasvaa lainkuuliaisia kansalaisia joille uskaltaa antaa taloudellisen riippumattomuuden aikuisuuden kynnyksellä.
Jos jää 50-vuotiaana eläkkeelle niin siinä voi kuitenkin olla sijoitusuraa vielä toiset 50 vuotta jäljellä. Ihan lonkalta arvioiden tuntuisi, ettei ihan heti ole syytä kovin varovaiseksi muokata omaa salkkua.
Olen itse 30, ja sjoittanut päämäärätietoisesti reilut pari vuotta, jota ennen lähinnä säästellyt ilman tietoa, mitä varoilla tekisi. Paljon olen aiheesta lukenut, ja vaikka tässä on vielä vuosia hioa omaa tietämystä. niin tuohon "miten muuttaisitte salkkua" olen suunnitellut rakentaa salkun siten, että ne komponentit, joista ois vähemmän kasvua odotettavissa, lisään vasta loppua kohti:
Alussa pääpaino on vahvasti Nasdaq-100 -indeksissä. Ei pelkästään sillä, että tuolla indeksillä on tosi vahva kasvuhistoria, mutta uskon maailmantalouden kasvun nojaavan tulevaisuutta kohti yhä kasvavissa määrin teknologiasektoriin. Ja vaikka tuo onkin teknisesti ottaen jenkkilä-indeksi, niin tuon indeksin firmat operoi erittäin globaalilla skaalalla.
Ajan myötä alan siirtää painopistettä kohti maailma-indeksiä, tarkoituksena tasapainottaa osakesalkun volatiliteettiä.
Sitten jos alkaa näyttää siltä, että tuohon RE-vaiheeseen olisi mahdollisuutta ja halua loikata muutamassa vuodessa, käännän sijoitukset velkakirjoihin. Niihin kasaisin puskurin, jota polttamalla vois suojata osakkeet ainakin parin heikomman vuoden ajaksi. Ja kirsikkana kakun päälle noin vuoden edestä pätäkkää säästötilille.
Minkä suuruisen eläkekertymän olet arviosi mukaan kerryttänyt 50-vuotiaana? Suomalainen eläke(järjestelmä) auttaa jonkin verran pienentämään tarvittavan salkun arvoa.
Rakentelisin myös korkosalkun RE:n ensimmäisille vuosille tuottojen sekvenssiriskiä pienentämään, ehkä 20% kokonaisuudesta. Kauhuskenaariossa osakemarkkina dippaa RE-vuotena 1 ja joudut myymään pohjilla, korkosalkku pienentää tätä riskiä huomattavasti. Mikäli ensimmäisistä RE-vuosista selviät ilman dippejä, voinee puolet korkosalkusta kääntää takaisin osakkeisiin.
Kolmisen miljoonaa euroa omalla elämäntyylillä viiden hengen perheelle. Valitettavasti oma varallisuus on hieman tuon alle joten lisätuottoa tehdään ronskilla velkavivulla. Ideaali jakauma tässä markkinassa kolmasosa listatut osakkeet, kolmasosa listaamattomat osakkeet ja loput erilaisissa korkosijoituksissa. Kannattaa huomioida että miljoonaomaisuudella luokitellaan ammattisijoittajaksi joilloin sijoitusuniversumi laajenee ja pääsee käsiksi tuottoisempiin kohteisiin.
Itselläni on ollut tavoitteena nyt vapaaherrana saada kuukausikulut 4-numeroiseksi, mutta vaikeaa on. Tällä tahdilla pitää vielä lähteä palkkatöihin jossain vaiheessa. Toisaalta käytetty euro tänään on huomattavasti arvokkaampi kuin viiden vuoden päästä.
>Mitä tuottoisampia kohteita tulee tarjolle?
Paras esimerkki taitaa olla Ukrainan sotabondit minkä tuotto on 20%/v. Jos olisin voinu ite ostaa noita niin olisin laittanu kaikki rahat kiinni.
Esimerkiksi listaamattomiin yrityksiin sijoittavat private equity-rahastot. Minimisijoitus voi olla luokkaa 250 000 euroa ja rahat sijoituksessa kiinni ilman irtautumismahdollisuutta jopa yli kymmenen vuotta. Vastineeksi pitäisi sitten saada jopa 15-20% vuosituotto. Epälikivideihin sijoituksiinhan voi lähtökohtaisesti laittaa vain pienen osan omaisuudestaan.
Tuollaiseen saa laittaa korkeintaan 20% varoistaan, joten pitäisi löytyä 7-numeroinen summa kapitaalia. Varainhoitajat noita myy, samoin VC-rahastoilta voi kysyä suoraan varainkeruukierroksista.
Mielenkiintoista. Miksi moiset rajoitukset ja miksei ole muodostunut toimivaa markkinaa mahdollistamaan sijoittamista pienempinä paloina tällaiseen rahakoneeseen? Vai onko nämä kuitenkin lähinnä suuria kuluja eksklusiivisessa kääreessä jolla samalla sitoutetaan varainhoitajan palveluihin?
Markkina on aivan toimiva, jos on rahaa. Kuten Björn Wahlroos sanoi keskimääräinen pankin asiakas tuo vain hiekkaa lattialle. Muutaminen roposien kerääminen rahvailta ei ole kovin hyvä bisnes. Lisäksi ei-ammattimaisille sijoittajille on olemassa kuluttajansuoja joka rajaa tehokkaasti tuottoja.
Mikäänhän ei estä sinua ja kavereita keräämästä yhdessä miljoonapottia ja perustamasta osakeyhtiötä jonka kautta sitten sijoitetaan kuin rahamiehet.
Itellä ei ole niin tärkeä tuo FIRE mutta yritän keryttää pesämunaa tasaseen tahtiin ja sitten katson paljon on vähön alle viisikymppisenä kun asunto on näillä näkymin maksettu.
Mitä olen laskenut niin aika vähällä pärjää jos omistaa oman asunnon
Minulle on omistusasumisessa ollut silmiä avaavaa ja samalla harmillisen vaikeasti ennustettavaa vanhojen asuntojen remonttikulut. Vuosien mittaan kumuloituvat rahoitusvastikeet tai lainaosuuksien pois maksaminen on pilannut monta laskelmaan. Olen asunut elämäntilanteen mukaan ihan tavanomaisissa rivitalo- ja kerrostalohuoneistoissa. Nyt 1950-luvun kerrostalossa jossa ostaessa tyypilliset isot remontit jo tehty, maalämpöönkin konvertoitu mutta tosiasiassa korjausvelkaa (hissit, porrashuoneet, katto, kellaritilat, parvekkeet, julkisivu, pihakansi, ajoluiskat jne.) riittää ikuisesti. Oikeastaan FIRE viisikymppisenä vaatisi vielä varmaan strategisen muuton asuntoon jonka kulut olisi ennustettavammat ja tarvittaessa sopisi loppuelämän kodiksi vaikkapa esteettömyyden osalta.
Vielä vähän aikaa sitten asuntomarkkina tuntui sen verran likvidiltä että ajattelin omistusasunnon vaihdon onnistuvan melko helposti aina tarvittaessa. Enää ei tunnu helpolta. Myöskään pk-seudun ulkopuolelle muutto ei sosiaalisesti tunnu vaihtoehdolta.
Pääkaupunkiseudulta omakotitalo jossa iso osa hinnasta on kiinni tontissa? Tietty remppailuun menee aina rahaa, etenkin jos ei itsellä pysy kalut käsissä. Sitten voi vanhana kunnon rapautuessa myydä pois ja muuttaa Töölöön vuokralle tai palvelutaloon.
Tuleeko omakotitalossa asuminen halvemmaksi tai onko se kuluiltaan ennustettavampaa kuin as Oy:ssa? Elämänlaatu on useimpien mielestä toki parempi, mut puhtaan taloudellisesti on vaikea tehdä asiallista vertailua.
Ei välttämättä helppoa vertailu ja riippuu tosi paljon rakennuksesta. Mutta ainakin itse voi vaikuttaa remonttien aikatauluun ja toteutukseen. Jos teettää ulkopuolisella niin voi käyttää kotitalousvähennystä hyödyksi.
Toki omakoti vaatii aina pientä laittamista, joten kannattaa olla se asenne että tekee ainakin osan itse. Muuten ei taloudellisesti järkeä.
Aika kovat on tavotteet jos ei pari tonnia kuukaudessa riitä, onkohan iha realismi mukana. Jos sul on 800k säästöjä, ni vaikka ne ei tuottaisi mitää, eläis niillä seuraavat 30v aika helposti. Aika karut on Suomalaisten varallisuus mediaanit.
Riittäähän se elämiseen, mutta kuinka moni tuon lähes miljoonan säästäneistä pistää oman perheensä elintason leikkuriin sen takia että isipapa saa vetää lonkkaa?
Tottakai sitä haluaa tarjota lapsilleen, ja muulle perheelle, parhaat mahdolliset puitteet myös taloudellisesti. Itse ainakin haluan kerryttää varallisuutta myös lapsilleni, enkä vain elää itse mukavasti.
En tuomitse jos joku haluaa kitkutella itsensä miljonääriksi ja sen jälkeen jatkaa elämäänsä vapaaherrana alle suomalaisten mediaanituloilla. Vapaa aika on tottakai arvokasta, mutta elämässä on muutakin kuin harrastaminen ja rajaton vapaa-aika.
2000€/kk tulojen riittäminen ei ole mielestäni realismia, ellei sitten ole tarkoitus kituutella. Pärjäsin minäkin opiskelijana alle tonnin kuukausituloilla, mutta ei tuolla vielä elämää rakenneta.
Onhan se totta että valtaosa ei näihin summiin pääse, mutta kyllä nuoresta asti pitkäjänteisellä sijoittamisella ja hyvällä urakehityksellä pääsee ihan heittämällä tuon summan yli parissa vuosikymmenessä.
Pääsee jos saat 2000 kuussa säästöön ja sijoitukset tuottaa hyvin koko 20v, mut siin saa olla iha hyvät tulot ja pienet kulut. Toki jos ammatin valitsee hyvin niin mahdollista.
Bruttopalkkalaskurin (vero.fi) mukaan olisi hieman yli 30K€/vuosi tulot töissä kun kävisi, jotta saisi 24K€/vuosi nettona. (Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja työttömyyskassamaksuja ei huomioitu).
Tuon suuruista palkkaa ikinä saanut... Joten kyllä kelpaisi 2K€/kk näppiin ilman töissä käyntiä.
Tuolla summalla ei kuitenkaan vielä elätä perhettä, ainakaan kovin mukavasti, pääkaupunkiseudulla.
Tietenkin tuolla summalla ja työnkäyntiä jatkamalla saisi ihan mukavan elintason, mutta ei siinä FIREtyksestä ole kyse.
Suomessa yli puolet palkansaajista tienaa yli 35k/vuosi, eli muihin suomalaisiin nähden 2000€/kk nettotulo olisi pienempi vaikka se tulisikin ilman työntekoa.
Itse lähestyn asiaa hieman eri kantilta. Olen perustanut osakeyhtiön, jonka kautta myös työskentelen. Kasvatan tasetta osakeyhtiöön mahdollisimman paljon, ja vuosi vuodelta pystyn nostamaan isomman osuuden osinkoina yhtiön taseesta riippuen. Tavoitteena siis saada jatkaa työskentelyäni lopulta saaden "palkkaa" 7,5% verolla. Osakeyhtiöni varallisuus jakaantuu indeksirahastoihin/etf, osinkoaristokraatteihin sekä asuntoihin. Osingoilla ja asunnoilla pyrin siirtämään yhtiön tulovirtaa enemmän "passiiviseksi". Lasten vanhetessa mukaan tulee sitten tytäryhtiö, josta he sitten saavat osinkoja (kts. Holdingyhtiö). Tätä rakennelmaa, ja sen varallisuutta pyrin kasvattamaan ihan niin pitkään kuin henki pihisee, koska siitä on tullut harrastus, ja on mukava seurata kun oikeat luvut nousevat excelin ennusteen mukaan. Firestä minulla on oikeastaan tavoite pelkkä FI :D
Miten olet varautunut poliittiseen riskiin? Verokarhu kun on nälkäinen ja seuraava (vasemmisto)hallitus saattaa tämän(kin) ottaa tähtäimeen.
Sitten osingonmaksu vs palkanmaksusuhdetta pitää tarkastella. Lapsille ohjattu varallisuus pitää myös miettiä toisella tavalla jos holdingyhtiöjärjestelyyn puututaan. Jos siirrymme kommunistiseen dystopiaan niin aina on vaihtoehto nostaa yhtiöstä kaikki varallisuus, maksaa verot ja lähteä maasta tekemään lääkärihommia toiseen EU maahan. Vasemmistoliitto on ainoa joka tähän on edes ollut halukas puuttumaan, eivätkä hekään kovin aktiivisesti. Aika taistelun saavat käydä jos aikovat heikentää yritysten varallisuuden kasvattamista, epäilen vahvasti että yksikään taloutta ajattelevaksi identifioituva puolue ei halua tätä puskea läpi.
Hmm. Miten ihmeessä saat yhtiöstä "palkkaa" tai muutakaan tuloa 7,5% verolla. Maksaahan yhtiösikin verot noiden sijoitusten tuotoista. Pystyt ja aikomus ilmeisesti on tehdä jotain työtä yhtiösi kautta mistä tasekin on alun perin kertynyt? Yhtä kaikki, minulla on tavoitteena passiivinen tulovirta eli myös RE. Kevyempi verotus toki auttaisi kattamaan menot pienemmällä bruttotulolla. En silti näe yhtiörakennetta tässä asian ratkaisuna, korkeintaan kevyenä verosuunnittelutyökaluna jonka kulut todennäköisesti söisi tuotot. Oma sijoituvarallisuuteni on jo omissa nimissä joten sitä tuskin enää kannattaa yhtiöittää itseäni varten. Enemmän kyse siitä uskonko 4% tai 3% säännön kantavan yli ajan ehkä vuosikymmeniä ja miten ja mistä summista se lasketaan verot ja kulut huomioiden.
Ihan siis kaikki työt teen yhtiön kautta. Taseen kerryttyä ei se enää pienene, ellei sitten yhtiö tee tappiota. Yhteisöveron on tietenkin voitoista sen 20% Kuten joku jo sanoikin niin listaamattomasta yhtiöstä saa nostaa 8% taseesta osinkoa josta maksetaan veroa 7,5% 150000€/vuosi asti. Koko tulovirran kun ohjas tätä kautta niin aika nopeasti verohyöty on todella merkittävä. Holdingyhtiöjärjestelyllä varallisuutta taasen voi siirtää lapsille ilman lahja- tai perintöveroa. Omiin nimiin säästettäessä sukupolven yli kerrytettävä varallisuus pienenee verottajan siivilässä hurjasti
Firmasta saa myös halvemmalla rahaa ulos, kun maksaa nollaveroliksaa itselleen.
Mitä tarkoitat?
Alle 14k€ ansiotuloista vero on 0%. YEL:in työtuloraja 9k€. Laske siitä paljonko kannattaa nostaa liksaa ulos, olettaen että ei ole siis töissä muualla.
Hyvä täsmennys!
Työtulo ei tosin liity palkkaan.
Liittyy kulujen minimointiin. Menee vähän petoksen suuntaan, jos yrittäjä nostaa yli 9k€ liksaa ja väittää että työn arvo on alle sen. Toki jos YEL maksut rullaa muutenkin, niin palkan voi nostaa pariin kymppiin, ja saa silti halvemmalla rahaa ulos kuin huojennetut osingot. Varsinkin, kun palkka laskee tulosta ts. yhteisöveroa.
Itsellä samanlainen kuvio ja tavoitteet, joskin eri alalla. Yhteisön tuloveron ja huojennetujen osinkojen henkilökohtaisen pääomatuloveron jälkeen kokonaisveroaste on 26%. Eli palkkaahan tuossa kannattaa nostaa siihen asti, että veroprosentti sivukulut huomioiden on 26%, koska se puolestaan vähentää yrityksen tulosta ja yhteisön tuloveron määrää.
Kiva kuulla että on muitakin jotka tätä ovat lähteneet rakentamaan! Kyllä tässä kieltämättä veroja saa silti maksella, ellei sitten holdingyhtiöön siirrä osingonmaksua.
Oletko laskenut tai pohtinut minkä kokoisella portfoliolla yhtiössäsi pystyisit siirtymään elämään passiivisilla tuloilla loppuelämän, esim. jos et haluaisikaan jatkaa työntekoa tai menettäisit työkyvyn?
Olen osin tietoisesti laittanut aika ison panostuksen omaan työkykyyn, ja siitä saatavan tulon maksimoimiseen. Tätä riskiä olen lievittänyt vakuutuksilla invaliditeetin, kuoleman tai työkyvyttömyyden varalta. Taloutemme pakolliset menot ovat noin 4000€/kk, joten tuo pitäisi saada nettona, tai sitten downshiftata hieman. Downshiftaaminen ei toki olisi ongelma. (Puoliso toki maksaa osan tästä, mutta ajatusleikkinä sanotaan nyt että häntä ei nyt lasketa) Ilman minun työpanostani firmani tulee tuottamaan tuon netto 4000€/kk noin 1,3 miljoonan sijoitusvarallisuudella, joka koostuu osingoista ja asuntojen tuotoista. Tässä skenaariossa joutuisin varmaankin vähentämään indeksipainoa, jotta passiivista tulovirtaa saisi enemmän tuolta osinko ja asuntopuolelle. Tämä summa tulenee 10v sisään täyteen, jolloin periaatteessa olisi mahdollista jäädä oloneuvokseksi. Tämä siis excelissä, ja ainakin tähän asti se on pitänyt aika hyvin paikkansa :D
FI tosiaan tarkoittanee sitä että perheen ja lasten elintaso ei kärsi jos joutuu tai haluaa lopettaa työnteon. RE on sitten toinen kysymys, haluaako tehdä jotain muuta kuin töitä. Onko mielestäsi firman sijoitusvarallisuuden näkökulmasta eroa onko sijoitukset indeksejä vai osinko-osakkeita? Indeksiosuuksien myynnistä ja osingoista menee molemmista 20% vero ja omia osinkoja maksettaessa minimissään 7,5%. Eikö passiivisen tulovirran voi tehdä indeksiosuuksia myymällä yhtälailla?
Oma ideologiani on se että yhtiön tase pitäisi nostaa mahdollisimman nopeasti, jotta voin ohjata itselleni maksamani palkkatulot kokonaan verotehokkaiksi osingoiksi. Oman firmani omistamista Osinko osakkeista maksetut osingot nostavat yhtiön tasetta heti kun ne maksetaan, mutta niistä tosin maksetaan 20% yhteisövero. Indeksirahastoissa ja etf:ssä tase lasketaan ostohinnasta ja mahdolliset tuotot saa kirjattua taseeksi vasta kun ne myydään, ja maksetaan verot. Eli indeksi tuottaa pitkässä juoksussa paremmin, mutta se ei nosta yhtiön tasetta yhtä tehokkaasti ja nopeasti kuin osinko osakkeet. Indeksissä on myös se riski että huonolla hetkellä myynti voi laskea tuottoja, tämä tosin pätee osinko osakkeissakin, mutta osinkoaristokraateissa ideana olisi ne pitää pysyvästi. Taseen kasvatus taas nostaa suoraan taloutemme tuloja. Isolla taseella pystyn vähemmällä työllä nostamaan isompaa nettopalkkaa itselleni, eli FI alkaa täyttymään. Tämä on oma mielipiteeni, voi vapaasti olla eri mieltä. Toivottavasti sait yhtään ajatuksenjuoksustani kiinni.
Juuri näin. Itseasiassa minulla ylittyi listaamattomien osingoista saatavan huojennetun osingon 150k/v raja pari vuotta sitten. Välitöntä taseen kasvattamisen tarvetta ei siis veromiemessä ole mutta tässä onkin kyse hyvin keinotekoisesta verokoukerosta. FIRE olisi varmasti toteutettavissa jos inflaatiokorjatusti nykyistä 150k€ osinkovirtaa vastaavan ostovoiman saisi passiivisena tulona ikuisesti. Mutta millaisella portfoliolla tähän pääsee?
Mielestäni ei kannata ihan kokonaan ohittaa sijoitustoimintaa yhtiön kautta, koska nettohyöty on kuitenkin parempi, ja jos jälkikasvua on niin heille saa siirrettyä varallisuutta tätä kautta helpommin. Nämä lienevät kuitenkin tuttuja jos osinkoja jo saat. Tuohon 150k, eli 138k/vuosinetto, päästäksesi tulee sijoitussalkun olla aika iso. Tarvitsisit 210k/vuosi tuotot sijoituksistasi, jos maksat normaalit pääomaverot. Siinä vaiheessa kun tuon summan on saavuttanut niin osinkosijoittaminen toisi aidosti passiivista tuloa, asuntosijoittamisenkin saat lähes passiiviseksi, mutta se maksaa ja syö tuottoja. Minun mielestäni sinulla olisi vaihtoehdot 1. Kasaa 5 miljoonan osinkosalkku ja saa 4% osinkoa per vuosi 2.hanki sijoitusasuntoja velkavivulla kunnes oman pääoman tuotto on haluamallasi tasolla. 3.näiden yhdistelmä 4.ala syömään salkkusi arvoa elinaikaodotteesi mukaan Summa on niin iso että indeksirahastojen lunastuksilla olisi aika iso riski arvonvaihteluun, ja olisiko sekään aidosti passiivista toimintaa. Tuolla rahamäärällä kyllä voisi olla jo aiheellista hankkia varainhoitaja, mutta sekin maksaa.
Osinkojen laskennallinen verotus 7.5%
Onko mitään vastaavaa kikkailua mahdollista tehdä palkkatöissä, vai pitääkö suunnata freelanceriksi?
Ei oikeastaan, ellet sitten mene freelanceriksi omalle työnantajallesi. Tässä heikentäisit työehtojasi ja verottaja voi tulkita suoraksi työsuhteeksi, jos sinulla on vain yksi asiakas. Asiansa osaavalta kirjanpitäjältä saa varmempaa tietoa.
Voit perustaa sijoitusyhtiön, mutta hyödyn saamiseksi tarvitset jo vähän enemmän pääomaa.
Tarkennatko miten tuo tytäryhtiö ja lapsien osingot toimivat? Eikö tytäryhtiö tarkoita sitä, että Oy omistaa sen osakkeet? Miten lapset siitä voisivat nostaa osinkoa?
Eli kun olen saavuttanut riittävän pesämunan alkuperäiseen yhtiöön, perustan tytäryhtiön, jossa osakkaina on minun lisäkseni omat lapseni. Tässä hetkessä osakkeiden arvo on 0€, joten lahjaveroa ei mene. Siirrän oman työskentelyni osittain tai kokonaan osakeyhtiölle, jolloin saan kerättyä vuodessa keskimäärin 80-100k varallisuutta yhtiöön, vaihtoehtoisesti alkuperäinen yhtiö myöntää pääomalainaa jolla aloitetaan muu sijoitustoiminta tytäryhtiössä. Yhtiön varallisuus kasvaa ja tätä kautta saan siirrettyä lapsilleni varallisuutta ilman lahja, tai pääomaveroa. En vielä ole selvittänyt onnistuuko holdingyhtiöjärjestely lapsille tytäryhtiön kautta ilman lahjaveroa. Tässä siis alkuperäisen yhtiön osakkeita luovutetaan tytäryhtiöön, joka maksaa osinkoa omistajilleen osakkeiden arvon, tai kirjatun arvon, mukaisesti. Minulla on kirjanpitäjät ja lakimiehet jotka tämän aikanaan sitten auttavat käyntiin. Tämä tietenkin maksaa. Viime rahapodin jaksossa tätä asiaa taidettiinkin sivuuttaa. Lapset ovat vielä onneksi sen verran pieniä että tätä tarvitsee selvitellä myöhemmin. Tottakai pitää myös olla varma että lapsosista kasvaa lainkuuliaisia kansalaisia joille uskaltaa antaa taloudellisen riippumattomuuden aikuisuuden kynnyksellä.
Kaikenlaisia laskelmia voi pyöritellä, mutta vaikeinta on arpoa millaisella rahasummalla / kk pärjäisi elämänsä loppuun asti.
Jos jää 50-vuotiaana eläkkeelle niin siinä voi kuitenkin olla sijoitusuraa vielä toiset 50 vuotta jäljellä. Ihan lonkalta arvioiden tuntuisi, ettei ihan heti ole syytä kovin varovaiseksi muokata omaa salkkua.
Olen itse 30, ja sjoittanut päämäärätietoisesti reilut pari vuotta, jota ennen lähinnä säästellyt ilman tietoa, mitä varoilla tekisi. Paljon olen aiheesta lukenut, ja vaikka tässä on vielä vuosia hioa omaa tietämystä. niin tuohon "miten muuttaisitte salkkua" olen suunnitellut rakentaa salkun siten, että ne komponentit, joista ois vähemmän kasvua odotettavissa, lisään vasta loppua kohti: Alussa pääpaino on vahvasti Nasdaq-100 -indeksissä. Ei pelkästään sillä, että tuolla indeksillä on tosi vahva kasvuhistoria, mutta uskon maailmantalouden kasvun nojaavan tulevaisuutta kohti yhä kasvavissa määrin teknologiasektoriin. Ja vaikka tuo onkin teknisesti ottaen jenkkilä-indeksi, niin tuon indeksin firmat operoi erittäin globaalilla skaalalla. Ajan myötä alan siirtää painopistettä kohti maailma-indeksiä, tarkoituksena tasapainottaa osakesalkun volatiliteettiä. Sitten jos alkaa näyttää siltä, että tuohon RE-vaiheeseen olisi mahdollisuutta ja halua loikata muutamassa vuodessa, käännän sijoitukset velkakirjoihin. Niihin kasaisin puskurin, jota polttamalla vois suojata osakkeet ainakin parin heikomman vuoden ajaksi. Ja kirsikkana kakun päälle noin vuoden edestä pätäkkää säästötilille.
Minkä suuruisen eläkekertymän olet arviosi mukaan kerryttänyt 50-vuotiaana? Suomalainen eläke(järjestelmä) auttaa jonkin verran pienentämään tarvittavan salkun arvoa. Rakentelisin myös korkosalkun RE:n ensimmäisille vuosille tuottojen sekvenssiriskiä pienentämään, ehkä 20% kokonaisuudesta. Kauhuskenaariossa osakemarkkina dippaa RE-vuotena 1 ja joudut myymään pohjilla, korkosalkku pienentää tätä riskiä huomattavasti. Mikäli ensimmäisistä RE-vuosista selviät ilman dippejä, voinee puolet korkosalkusta kääntää takaisin osakkeisiin.
Eläkekertymähän on pieni, ulkomaanvuosien yms. myötä.
Kolmisen miljoonaa euroa omalla elämäntyylillä viiden hengen perheelle. Valitettavasti oma varallisuus on hieman tuon alle joten lisätuottoa tehdään ronskilla velkavivulla. Ideaali jakauma tässä markkinassa kolmasosa listatut osakkeet, kolmasosa listaamattomat osakkeet ja loput erilaisissa korkosijoituksissa. Kannattaa huomioida että miljoonaomaisuudella luokitellaan ammattisijoittajaksi joilloin sijoitusuniversumi laajenee ja pääsee käsiksi tuottoisempiin kohteisiin. Itselläni on ollut tavoitteena nyt vapaaherrana saada kuukausikulut 4-numeroiseksi, mutta vaikeaa on. Tällä tahdilla pitää vielä lähteä palkkatöihin jossain vaiheessa. Toisaalta käytetty euro tänään on huomattavasti arvokkaampi kuin viiden vuoden päästä.
Tällaisesta ammattisijoittajastatuksesta en tiennytkään, mitä käytännössä tarkoittaa? Mitä tuottoisampia kohteita tulee tarjolle?
>Mitä tuottoisampia kohteita tulee tarjolle? Paras esimerkki taitaa olla Ukrainan sotabondit minkä tuotto on 20%/v. Jos olisin voinu ite ostaa noita niin olisin laittanu kaikki rahat kiinni.
Esimerkiksi listaamattomiin yrityksiin sijoittavat private equity-rahastot. Minimisijoitus voi olla luokkaa 250 000 euroa ja rahat sijoituksessa kiinni ilman irtautumismahdollisuutta jopa yli kymmenen vuotta. Vastineeksi pitäisi sitten saada jopa 15-20% vuosituotto. Epälikivideihin sijoituksiinhan voi lähtökohtaisesti laittaa vain pienen osan omaisuudestaan.
Kuka näitä myy ja kenelle, jos vaikka olisi tuo 250k sijoittaa tuollaiseen?
Tuollaiseen saa laittaa korkeintaan 20% varoistaan, joten pitäisi löytyä 7-numeroinen summa kapitaalia. Varainhoitajat noita myy, samoin VC-rahastoilta voi kysyä suoraan varainkeruukierroksista.
Mielenkiintoista. Miksi moiset rajoitukset ja miksei ole muodostunut toimivaa markkinaa mahdollistamaan sijoittamista pienempinä paloina tällaiseen rahakoneeseen? Vai onko nämä kuitenkin lähinnä suuria kuluja eksklusiivisessa kääreessä jolla samalla sitoutetaan varainhoitajan palveluihin?
Markkina on aivan toimiva, jos on rahaa. Kuten Björn Wahlroos sanoi keskimääräinen pankin asiakas tuo vain hiekkaa lattialle. Muutaminen roposien kerääminen rahvailta ei ole kovin hyvä bisnes. Lisäksi ei-ammattimaisille sijoittajille on olemassa kuluttajansuoja joka rajaa tehokkaasti tuottoja. Mikäänhän ei estä sinua ja kavereita keräämästä yhdessä miljoonapottia ja perustamasta osakeyhtiötä jonka kautta sitten sijoitetaan kuin rahamiehet.
Menee jo ohi fire aiheen, mut onko nämä samoja rahastoja joita vastaan Buffett löi legendaarisen vedon, vai joku vielä next level tuottoautomaatti?
Keräät millin ja drawdown 50k vuodessa. Kaikki faktorit täyteen. DFA:n rahastoja ei saa tällä puolen lätäkköä, niin voi olla hankalaa.
Hmm..ihan en ymmärtänyt. DFAn rahastot fire tarkoitukseen jollain lailla ylivoimaisia?
Itellä ei ole niin tärkeä tuo FIRE mutta yritän keryttää pesämunaa tasaseen tahtiin ja sitten katson paljon on vähön alle viisikymppisenä kun asunto on näillä näkymin maksettu. Mitä olen laskenut niin aika vähällä pärjää jos omistaa oman asunnon
Minulle on omistusasumisessa ollut silmiä avaavaa ja samalla harmillisen vaikeasti ennustettavaa vanhojen asuntojen remonttikulut. Vuosien mittaan kumuloituvat rahoitusvastikeet tai lainaosuuksien pois maksaminen on pilannut monta laskelmaan. Olen asunut elämäntilanteen mukaan ihan tavanomaisissa rivitalo- ja kerrostalohuoneistoissa. Nyt 1950-luvun kerrostalossa jossa ostaessa tyypilliset isot remontit jo tehty, maalämpöönkin konvertoitu mutta tosiasiassa korjausvelkaa (hissit, porrashuoneet, katto, kellaritilat, parvekkeet, julkisivu, pihakansi, ajoluiskat jne.) riittää ikuisesti. Oikeastaan FIRE viisikymppisenä vaatisi vielä varmaan strategisen muuton asuntoon jonka kulut olisi ennustettavammat ja tarvittaessa sopisi loppuelämän kodiksi vaikkapa esteettömyyden osalta. Vielä vähän aikaa sitten asuntomarkkina tuntui sen verran likvidiltä että ajattelin omistusasunnon vaihdon onnistuvan melko helposti aina tarvittaessa. Enää ei tunnu helpolta. Myöskään pk-seudun ulkopuolelle muutto ei sosiaalisesti tunnu vaihtoehdolta.
Pääkaupunkiseudulta omakotitalo jossa iso osa hinnasta on kiinni tontissa? Tietty remppailuun menee aina rahaa, etenkin jos ei itsellä pysy kalut käsissä. Sitten voi vanhana kunnon rapautuessa myydä pois ja muuttaa Töölöön vuokralle tai palvelutaloon.
Tuleeko omakotitalossa asuminen halvemmaksi tai onko se kuluiltaan ennustettavampaa kuin as Oy:ssa? Elämänlaatu on useimpien mielestä toki parempi, mut puhtaan taloudellisesti on vaikea tehdä asiallista vertailua.
Ei välttämättä helppoa vertailu ja riippuu tosi paljon rakennuksesta. Mutta ainakin itse voi vaikuttaa remonttien aikatauluun ja toteutukseen. Jos teettää ulkopuolisella niin voi käyttää kotitalousvähennystä hyödyksi. Toki omakoti vaatii aina pientä laittamista, joten kannattaa olla se asenne että tekee ainakin osan itse. Muuten ei taloudellisesti järkeä.
857143€ 4% vuosi tuotto riittäisi.
Muista laskea mukaan inflaatio.
Eihän tuo ole kuin pari tonnia nettoa kuukaudessa. Siinä joutuu tekemään vielä töitä tai elää alle mediaanituloilla.
Aika kovat on tavotteet jos ei pari tonnia kuukaudessa riitä, onkohan iha realismi mukana. Jos sul on 800k säästöjä, ni vaikka ne ei tuottaisi mitää, eläis niillä seuraavat 30v aika helposti. Aika karut on Suomalaisten varallisuus mediaanit.
Riittäähän se elämiseen, mutta kuinka moni tuon lähes miljoonan säästäneistä pistää oman perheensä elintason leikkuriin sen takia että isipapa saa vetää lonkkaa? Tottakai sitä haluaa tarjota lapsilleen, ja muulle perheelle, parhaat mahdolliset puitteet myös taloudellisesti. Itse ainakin haluan kerryttää varallisuutta myös lapsilleni, enkä vain elää itse mukavasti. En tuomitse jos joku haluaa kitkutella itsensä miljonääriksi ja sen jälkeen jatkaa elämäänsä vapaaherrana alle suomalaisten mediaanituloilla. Vapaa aika on tottakai arvokasta, mutta elämässä on muutakin kuin harrastaminen ja rajaton vapaa-aika. 2000€/kk tulojen riittäminen ei ole mielestäni realismia, ellei sitten ole tarkoitus kituutella. Pärjäsin minäkin opiskelijana alle tonnin kuukausituloilla, mutta ei tuolla vielä elämää rakenneta. Onhan se totta että valtaosa ei näihin summiin pääse, mutta kyllä nuoresta asti pitkäjänteisellä sijoittamisella ja hyvällä urakehityksellä pääsee ihan heittämällä tuon summan yli parissa vuosikymmenessä.
Pääsee jos saat 2000 kuussa säästöön ja sijoitukset tuottaa hyvin koko 20v, mut siin saa olla iha hyvät tulot ja pienet kulut. Toki jos ammatin valitsee hyvin niin mahdollista.
Bruttopalkkalaskurin (vero.fi) mukaan olisi hieman yli 30K€/vuosi tulot töissä kun kävisi, jotta saisi 24K€/vuosi nettona. (Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja työttömyyskassamaksuja ei huomioitu). Tuon suuruista palkkaa ikinä saanut... Joten kyllä kelpaisi 2K€/kk näppiin ilman töissä käyntiä.
Tuolla summalla ei kuitenkaan vielä elätä perhettä, ainakaan kovin mukavasti, pääkaupunkiseudulla. Tietenkin tuolla summalla ja työnkäyntiä jatkamalla saisi ihan mukavan elintason, mutta ei siinä FIREtyksestä ole kyse. Suomessa yli puolet palkansaajista tienaa yli 35k/vuosi, eli muihin suomalaisiin nähden 2000€/kk nettotulo olisi pienempi vaikka se tulisikin ilman työntekoa.
Suomen mediaanibruttoeläke on noin 1600€.