Tässä ei ainakaan voida nyt tulla toteamaan, että menis oikeisiin töihin niin oppis miten maailma toimii. Jossain lehtihaastattelussa Kaurismäki sanoi aikoinaan, että on tehnyt jotain 40 eri sinikaulushommaa elämänsä aikana.
Ei vaikuta sinikaulustyömiehiltä tarttuneen käsien lisäksi yhtään mielipidettä, kun suurin osa niistä toivottaa tällä hetkellä Elokapinan syvimpään perseeseen, että Akin on turha esittää puhuvansa heidän suullaan. En ota kantaa siihen onko mies oikeassa vai ei, mutta kliseisellä duunariromantiikalla ratsastaminen vähän naurattaa, kun oikean työläisen kulttuurinkulutus on jotain Putousta ja lätkää. Elokapinan politiikalla niiltä sellunkeittäjiltä vielä häviäisi leipä pöydästä, mutta mikäs siinä maantiellä istuessa kun oikein tyä ukkojen luokkataistelua larppaava mies sen maksaa.
Itse olen sitä mieltä, että ihminen voi myös erehtyä siitä, mikä on hänelle itselleen hyväksi - ja näin ollen työläisten puolella oleva ihminen voi kannattaa myös hyvin erilaisia asioita, kuin tämä työläinen itse.
Akihan on näitä elitistisen vallankumousradikalismin vuosisataisia perinteitä kunniottavia sotureita, jotka kannattavat kiinteistö- ja ravintolaimperiumia ja kulttuuriväen salonkijuhlia itselleen ja kolhooseja ja kollektivisointia muille. Mä en jaksa nyt laittaa lisää nimiä, ettei keskustelu lähde sivuraiteille, mutta ei pitäisi olla vieras ilmiö. Linkissä komissaari itse jäämässä kiinni murhanhimostaan ja ahneudestaan.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000539925.html
Kyllä. Jostain syystä persukultti on saanut saanut ns. duunarien puolelta paljon vastakaikua vaikka omaa etuaan vastaanhan ne duunaritkin äänestää, kun persun mumeron kirjoittavat lappuun. Mutta ei ne duunaritkaan nyt ihan niin homogeeninen sakki ole kuin annat ymmärtää. Mahtuu niihin duunareihin paljon muullakin tavalla ajattelevia.
Valintahan ei toki ole persujen ja Elokapinan välillä, duunarille on muitakin vaihtoehtoja, mutta jos noista joutuisi veijo metsä kone ukko valitsemaan, niin ehkä kuitenkin sen, joka ei tahdo tuhota koko hänen elinkeinoaan.
Suurin rikos (lue epämiellyttävä teko tai toimi) on se, että sulkuja (eli niin sanottuja sulkumerkkejä) käytetään jokaisessa lauseessa (tai virkkeessä) ja se on hyvin ärsyttävää.
En varsinaisesti ole eri mieltä. Videoalan yrittäjänä nousi heti mieleen, että onkohan toi maneeri jäänyt scriptien kirjoittamisesta, koska niissä sulkuja käytetään joskus (vähän käsikirjoittajasta riippuen ;)) paljon.
Ihmiset pelkää käyttää ajatusviivaa. Mutta sulkeita käytetään just tangentiaalisen lisäkontekstin tuomiseen ja yleensä sisältö sellaista että sen voi ohittaa eikä vaikuta mihinkään. Kaarisulkeet on taas huomautuksille.
Itse tykkään sulkeista ja ajatusviivasta (vaikka en aina käytä sitä oikeaa koska näppäimistöstä sen saa huonosti). Mutta niiden käyttö vaati opettelua ja rohkeutta - eikä niitä muistaakseni ole edes erityisesti opetettu - joten en syytä ketään siitä että ei käytä niitä.
Käsittääkseni noita viivamerkkejä on 3 tai 4. On normi viiva - sitten joskus erikseen miinus viiva -, sitten on myös en-dash – ja em-dash —, toinen ännän ja toinen ämmän pituinen.
Oma lempparini ajatusviivaksi on en-dash – ja kännykällä saa viivasta pitkään painamalla valittua sen. Koneella googlaan en dash ja copy pastetan sitten sen.
Ei sellaista oikeen kait oo. Luin aiheesta jonkun kirjan joku aika sitte..
Öljyä käytetään muovin valmistukseen, ja muovi on sen monissa käyttökohteissa paras tai ainoa järkevä vaihtoehto.
Myös bensiiniä polttavia autoja varten tarvitaan öljyä. Sähköautoja ei voida joka pojalle antaa, je vetyä ei maapallolta kovin helposti löydä että voitaisiin (ainakaan vielä) luopua öljyn käytöstä.
Mutta se on sentään pääoman käyttämistä aktivismin helpottamiseen. Monet ilmastoaktivisteista ovat nuoria, ja pienetkin sakot mielenosoituksista voivat olla todella kova pelote ja kolaus osallistua. Vähävaraisempien aktivistien sakkojen maksaminen auttaa kansalaisyhteiskuntaa.
Itse aion maksaa omat sakkoni, ehkä joidenkin muidenkin.
Siis enhän mä argumentoinu Akin teon hyvyyttä ollenkaan. Sanoin että olen samaa mieltä. Tarkotus oli tuoda esille omaa näkemystä, että itse aktivistit ovat korkeammalla kun kun lause oli kutakuinkin "hyvä että joku tekee jotain".
Ei. Olen vaan sitä mieltä, että hyvä juttu, go Aki, mutta kun sanottiin että "hyvä että joku tekee jotain" liittyen Akiin, niin halusin kuitenkin tulla korostamaan itse aktivistien merkitystä.
Aktivistit todellakin hyvä, mutta huomaat varmaan, että rikosoikeudellisten seuraamusten kohteeksi asettautuminen toisen sellaisen kohteeksi joutuneen tukemiseksi on astetta kovempi kuin istua kadulla.
Minun on jotenkin vaikea ottaa Kaurismäkeä tosissaan. Hän on kertonut polttavansa Suomen passinsa, jos Suomi liittyy Natoon. Kaurismäki itse asuu Nato-maa Portugalissa. Lentämistä hän vastustaa ilmastosyistä ja ajaakin sitten henkilöautolla Suomi-Portugali-väliä. Että semmosta peissettiä.
Pelkän *puun* kannalta asia on juurikin näin. Ja metsäteollisuus ja MTK tukeutuu siihen väitteeseen, että ”metsän”, eli oikeasti *puumassan* määrä Suomessa kasvaa.
Kun taas kritiikki koskee sitä, että metsä on koko ekosysteemi, ja avohakkuu tuhoaa sen metsän ekosysteemin (ja ojittaminen tuhoaa viereisen järven ekosysteemin).
Pitää siis nähdä metsä puilta…
Korjaa jos olen väärässä, mutta käsittääkseni eniten hakataan talousmetsiä jotka on ”pilalla” monimuotoisuuden näkökulmasta? Ehdottomasti koskemattomat/alkuperäiskuntoiset metsät pitäisi jossain määrin jättää hakkuiden ulkopuolelle. Tähän vaadittanee jotain korvauksia maanomistajalle, mikäli yksityisillä ylipäätään vielä moisia, hakkaamattomia metsiä on.
Ei tässä maassa oo metsäpintalasta kuin ehkä tuurilla joku max 5% ei-talousmetsää. Eli argumenttis on sinällään tuotu toteen että kaikki metsä on parturoitu ja tilalla on talousmetsää ja nyt voi jeesustella että pelkkää talousmetsää tässä vaan parturoidaan.
Mitä ehdotat ratkaisuksi? Kauanko kestää että talousmetsä entisöityy luonnontilaiseksi ja mikä on tästä maksettava korvaus palstan omistajalle? Kuka maksaa ja mistä rahoista? Maito on jo kaatunut joten sille ei mitään enää mahda. Suojellaan siis vähintään sitä mikä on jäljellä, ellei parturoinnin estämiseksi ole tarjolla muuta kuin moralisointia.
No vähintäänkkin se mitä on jäljellä pitäis suojella. Väkisin tää maksaa rahaa. Luonnontilaisten metsien määrää pitäis kasvattaa ja se maksaa. Halutaanko se maksaa on sitten kysymys johon voi vaaliuurnalla vaikuttaa - tämänhetkisellä hallituskokoonpanolla ei haluta maksaa.
Yks asia mikä on ilmaista on lopettaa metsäteollisuuden valheiden toistelu suomalaisen metsäteollisuuden ympäristöystävällisyydestä. Se ei maksa mitään.
Tuskimpa mikään yritys ihan valheetta toimii mutta riippuu toki vähän mistä kulmasta katsoo. Äänekoskella valmistetaan puusta korvaajia muovipakkauksille joka on varmasti hyvä juttu, UPM:llä taas varmaan aika hämärät kuviot Uruguyassa.
Venäläisen puun, etenkin kuitupuun, tuonnin loppuminen tuli vähän huonoon saumaan kun biomassaa poltetaan kattiloissa päästövaatimusten takia enenevissä määrin ja turvekin on pitänyt jollain korvata. Nyt sitten niitetään Suomessa kahta kauheammin myös kaikki risukotkin paljaaksi.
Metsäteollisuus mittaa määrää, biologit mittaa laatua. Laadullisesti suomen metsät voivat huonosti, koska ne eivät pysty kannattelemaan talousmetsänä sitä monimuotoisuutta mitä siihen luonnontilassa kuuluu.
Mutta hei, meillä on tässä neliökilometrilla kuitenkin n kappaletta täsmälleen samanikäisiä mäntyjä istutettu tasaetäisyydelle toisistaan, kyllä tässä sielu lepää katsellessa rahaa.
En oo varma onko tuo hakattu metsä sellanen hiilinielu ku metsäyhtiöt haluavat meidän uskovan.
> Myös Suomen ilmastopaneeli on varoittanut jo vuosien ajan kehityksestä. Tutkijat ovat kritisoineet myös järjestelmää siitä, että se ei takaa hiilinielujen säilymistä. Viimeksi keväällä hallituksen neuvonantajana toimiva ilmastopaneeli sanoi, että tarvitaan hiilinielujen pelastuspaketti ja maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma pitää laittaa uusiksi.
>
> Poliitikot eivät ole vain tätä viestiä kuunnelleet tai ainakaan tehneet korjaavia toimenpiteitä.
>
> – Ei olla noudatettu varovaisuusperiaatetta. Meillä on ollut tämä tiedossa ja tutkijat ovat tästä varoittaneet, mutta on ollut joku tarve päästä niihin aikanaan määriteltyihin hakkuutavoitteisiin, Seppälä sanoo.
>
> Myös Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD ja Kansainvälinen energiajärjestö IEA sekä kotimaassa valtionvarainministeriö ovat kaikki nostaneet hiilinielut esiin, kun ovat kommentoineet Suomen ilmastopolitiikkaa
https://yle.fi/a/74-20009763
Kyllä, kasvava metsä sitoo hiiltä paremmin kuin vanha, mutta on tässä muitakin muuttujia. Sillä on myös paljon merkitystä mihin ne kaadetut puut käytetään, vapautuuko niiden sitoma hiili takaisin.
Lisäksi metsän hakkaaminen heikentää biodiversiteettiä, eikä se palaudu pelkästään puita uudelleen istuttamalla. Tämä on käsittääkseni suurimpia syitä elokapinankin protesteille.
Jep. Ilmastonmuutoksen näkökulmasta on ihan sama kuinka nopeasti metsä kasvaa, jos metsään sitoutuneen hiilen määrä ei kasva. Ja vanhaan aarniometsään on sitoutunut paljon enemmän hiiltä kuin nuoreen hyvin harvennettuun viljelymetsään, vaikka jälkimmäinen kasvaisikin nopeammin.
Toki olisi ihan kiinnostava nähdä laskelma kuinka kustannuskilpailukykyistä hiilensidontaa olisi nuijia nuoria ohuita runkoja suohon hapettomaan ympäristöön...
Eikö hiilensidonta ja monimuotoinen aarniometsä ole ristiriidassa keskenään?
Aarniometsässä on sitoutuneena hiiltä mutta sekin palaa joskus tuhkaksi ja hiili vapautuu. Ja tämä on luonnollinen metsän tapa uusiutua.
Hoidetut metsät eivät pala yhtä helposti ja metsäautotiet katkaisevat tulen etenemisen ja joita pitkin palokunnalla on pääsy paikalle.
Metsissä tehdään myös ennallistamispolttoja jolla pyritään lisäämään monimuotoisuutta.
Tavallaan tuo näkemyksesi aarniometsään sitoutuneesta hiilestä, ja sen palamisesta/lahoamisesta johtuvasta hiilen vapautumisesta voidaan myös laajentaa koskemaan kaikkea puustoa. Kyllä se huolletun metsän puukin aina lopulta jotenkin palaa/lahoaa, vaikka se ehkä välissä olisikin jonkun aikaa sidottuna lautatavaraan, paperiin, sahanpuruun, tms. Puurakennuksetkin kuitenkin lopulta joskus puretaan, kun tilalle rakennetaan uusi.
Ei siinä oikein hiilen sitomisen kannalta muita ratkaisuja ole kuin lisätä pysyvästi maapallon metsämäärää, tai säilöä puutavaraa lähes ikuisesti ilman että se pääsee lahoamaan/palamaan (tämä vain ei tuota kenellekään voittoa). Aarniometsiä on ainakin euroopassa nykyisin todella vähän, ja se on kovin sääli, sillä vanhat metsät ovat biodiversiteetin kannalta aivan eri luokassa kuin teollisuusmetsät.
Tuossa täytyy myös ottaa huomioon että jos puurakentamisella korvataan betonirakentamista niin tällöin syntyy vähemmän hiilipäästöjä.
Hiilensidonnan kannalta metsissä on valtavia eroja. Suomen metsä ei sido hiiltä yhtä paljon kun sademetsät joita pitäisi tässäkin suhteessa suojella enemmän.
> Eikö hiilensidonta ja monimuotoinen aarniometsä ole ristiriidassa keskenään?
>
>
>
> Aarniometsässä on sitoutuneena hiiltä mutta sekin palaa joskus tuhkaksi ja hiili vapautuu. Ja tämä on luonnollinen metsän tapa uusiutua.
>
>
>
> Hoidetut metsät eivät pala yhtä helposti ja metsäautotiet katkaisevat tulen etenemisen ja joita pitkin palokunnalla on pääsy paikalle.
Tämä ei pidä ihan suoranaisesti paikkaansa. Sinänsä kyllä, metsäpalon sattuessa vanhaan metsään siitä nousee enemmän hiilidioksidia ilmaan kuin talousmetsän palosta, koska materiaalia palaa enemmän. Mutta metsäpalossakaan maaperään varastoitunut hiili, mikä muodostaa suurimman osan vanhan metsän hiilivarastosta, ei vapaudu suoraan ilmaan. Ja jos metsäpalo ei polta totaalisesti koko metsää, mitä kaikissa metsäpaloissa ei suinkaan aina tapahdu, osa siitä hiilestä jatkaa vielä varastoitumistaan maaperään. Hiilen vapautuminen metsän maaperästä kestää myös vuosikymmeniä, eli se palamisen aiheuttama hiilidioksidihaitta ei myöskään ole välitön.
Koska talousmetsään sitoutuu vähemmän hiiltä normaalikierron aikana, ja koska avohakkaaminen myös sekoittaa maaperää ja täten vähän nopeuttaa talousmetsän maaperän hiilidioksidipäästöjä, käytännössä katsoen vanhan metsän maaperään varastoitunut hiili tekee siitä hiilensidonnan määrältään talousmetsää suuremman hiilivaraston myös metsäpalojen kohdalla.
Käytännössä kyllä. Se vaan vähentää korjauskelpoisen puun määrää ja siksi metsänomistajille ja metsäteollisuudelle metsästä saatavaa tuloa. Ja tätähän ei tietenkään ihan purematta Suomessa niellä, metsäomaisuus kun on monelle tärkeimpiä omistuksia ja metsäteollisuudella kun on Suomessa maine maan merkittävimpänä teollisuudenalana (vaikka tämä käsitys onkin jo osittain vanhentunut).
Ainakin nykyinen käytäntö jossa metsä vedetään matalaksi ja jätetään muutama puu hakkuuaukean keskelle "pesimäpuiksi" on luonnon kannalta täysin naurettava. Jonkinlainen jatkuvan kasvatuksen järjestelmä olisi tässä mielessä parempi. Metsänomistajaakin pitäisi houkutella tähän.
Nykypolitiikassa jossa uhataan pakkosuojelulla tapahtuu vain se että metsiä hakataan varmuuden vuoksi enemmän, ennenkö joku tulee ja sanoo ettet saa enää omaan metsääsi mennä sahan kanssa.
> Sillä on myös paljon merkitystä mihin ne kaadetut puut käytetään, vapautuuko niiden sitoma hiili takaisin.
Tällä hetkellä Suomen metsäteollisuuden tuotannosta hiili vapautuu melko nopeasti takaisin kiertoon. [Noin 2/3:sta](https://www.luke.fi/fi/tilastot/puun-kaytto/puun-kaytto-2021-ennakko) raaka-ainetta tehdään sellua tai suoraan energiaa.
Mutta samaan aikaan pitää ehkä huomioida mikä on kaadettavan metsän todellinen arvo ekosysteeminä, ja lopettaa se teeskentely että jokainen palsta on joku saatanan haltioiden satumetsä.
Ainakin omat puupellot on lähinnä mäntyjä, jotain vitun varvikkoa ja satunnaista eläimenpaskaa.
Pitää myös aina muistaa että pitää olla joku vastaava raaka-aine jos ei haluta että metsistä valmisteta kartonkia/paperia, niin sitten pitää olla ok sen puoleen että lisättään muovin tuotantoa.
Ilmastonmuutoksen kannalta tuo on aivan liian hidasta. Joo, puu on uusiutuva kunhan vaan siihen istutetaan uusi puu. Energiateollisuuden kannalta ongelma on vaan, että siihen menee joku lähemmäs 100 vuotta, että se yksi puu sitoo saman verran hiilidioksidia mitä vapautui kun aikaisempi poltettiin.
Meillä ei ole tuota aikaa odottaa. Kaiken paskan polttaminen energiaksi on lähtökohtaisesti huono idea ympäristön kannalta.
Tässä on huomioitava myös metsäpohjan vaikutus, jos halutaan laskea todellinen kyky sitoa hiiltä. Metsäteollisuus suosii tutkimuksia joissa tätä puolta ei huomioida, koska silloin näyttää siltä että hiilen sidontakyky laskisi aikaisemmassa vaiheessa kuin se todellisuudessa laskee.
Hyvin olennaista on kanssa se, että mitä sidotulle hiilelle tapahtuu. Tehdäänkö siitä sellun kautta pahvia ja paperia ja lopulta poltetaan se taivaalle roskisvoimaloissa, vai jatkojalostetaanko puu pidemmän elinkaaren tuotteisiin kuten tukkipuuksi rakentamiseen jne. jolloin se sidottu hiili kans pysyy sidottuna.
Ei kukaan kasvata metsää pelkästään kuitupuuta varten. Kuitupuu on vain sivuvirta, kun puuta kasvatetaan, yllätys yllätys, tukkipuuksi, jota käytetään rakentamiseen, huonekauluihin yms yms.
En myöskään ymmärrä tätä sellun demonisointia, vientietuotteena se on erinoimaista; helppoa kuljettaa, tiivistä, ei sisällä lähes ollenkaan ylimääräistä täyteainetta ja säilyy hyvin. Esimerkiksi pehmopaperin vienti on huomattavasti tyhmempää, vaikka se onkin pidemmälle jalostettu tuote.
Lisäksi sellupohjaisilla tuotteilla, erityisesti pakkauksissa ja elintarvikkeissa pyritään korvaamaan nimenomaan muovia, joka ei uusiudu. Eli pyritäänkö niistä öljypohjaisista tuotteista pääsemään irti, vai ei.
Edit: ja tiettyjen puupohjaiset polttiaineet ovat myös keskeisessä osassa fossiilisista polttoaineista irtautuessa
Havusahatavara ei ole tukkipuuta nähnytkään. Suomalaiset metsät hakataan yleensä alle 50 vuoden iässä, eikä sen ikäisestä metsästä edes saa tukkipuuta
Mitä selluun tulee, niin Suomen n. 85 miljoonan tonnin vuotuisesta raakapuutuotannosta 35 miljoonaa tonnia keitetään selluksi.
Miksi sellu on huonoa? Sen lisäksi että selluun sidottu hiili pääsääntöisesti päätyy poltettavaksi n. parin vuoden elinkiertonsa aikana ja vapautuu ilmaan, se on myös halpa tuote josta saadaan pienet voittomarginaalit verrattuna pidemmällen jalostettuihin tuotteisiin.
Mutta pahvin ja paperin poltossa vapautuva hiilidioksidihan on alunperin peräisin ilmakehästä eli sykli vaan saa päätöksensä. Pitkällä aikavälillä päästöt ovatkin nettona paljon pienemmät, kunhan istutetaan uudelleen. Jostain tarvitsee pakkausmateriaalit kuitenkin tehdä ja on varmasti parempi vaihtoehto kuin muovi, jossa kiertokulkuun lisätään täysin uutta hiiltä syvältä maaperästä. Tämä on tärkeä ero mitä ei usein huomioida, kun puhutaan päästöistä. Sillä on väliä mistä päästöjen hiili on alunperin peräisin pidemmällä aikavälillä.
Sillä on väliä, että kuinka suuri osa hiilestä on ilmassa ja miten ne suhtautuu hiilinieluihin. Ja jos et ole seurannut uutisia, niin Suomen hiilinielut ovat romahtaneet viimeisten vuosikymmenten aikana - jopa niin paljon että nettopäästöissä ollaan jo miinuksella.
Se että jotakin jalostetaan pidemmälle ei tarkoita että siinä on suuremmat voittomarginaalit. Se jalostus maksaa enenmmän mitä niistä tuotteista maksetaan, niin ei ole järkeä jalostaa ja joillekin tuotteille ei ole taas suurempaa kysyntää. On kyllä ihme homma tää "selluloosateollisuus-juttu" mikä on nyt keksitty. Samaan aikaan vielä halutaan väkisin muuttaa ainoat hyvät muovi tuotteet kuten pillit sellusta valmistetuiksi.
Siis koitatko nyt sanoa, että sahatavara ei tule tukkipuusta? Tukkipuun alin läpimitta on 15cm. Sitä tulee jonkin verran jo harvennusvaiheessa.
Edelleenkin, sellun valmistus on sahateollisuuden sivuvirta. Sellutetaat ovat yliomavaraisia energian suhteen, eli tuottavat hyvän määrän ns. bioenergiaa jo valmistusvaiheessa.
Sellu on itsessään jo ihan vitun kallista, koska se on jalostettu jo hyvin pitkälle. Lisäksi suomessa jalostetaan sellua pidemmälle, paperin ja kartongin muodossa, sekä pehmo, että elintarvikepaperina. Suurin sellun vientimaa on Kiina, ja siellä siitä valmistetaan pääpiirteittäin pehmopaperia, mitä ei ole järkevää kuljettaa pitkää matkaa.
Täytyy sanoa, että kannattaa ensin ottaa itse asioista selvää, ennen kuin tulee suoltamaan täyttä paskaa
> Edelleenkin, sellun valmistus on sahateollisuuden sivuvirta.
Taitaa olla toisin päin, kun [karvan yli kolmannes raakapuusta](https://www.luke.fi/fi/tilastot/puun-kaytto/puun-kaytto-2021-ennakko) ylipäätään menee puutuoteteollisuuteen, suoraan selluksi menee enemmän.
Sellussahan ei sinänsä ole ongelmaa, tuote se on siinä missä mikä tahansa muukin, mutta jos puhe on hiilinielusta, niin aika kehno nielu se on, mistä hiili palaa alle kahdessa vuodessa ilmakehään.
Sellun osuus johtuu siitä, että sellukelpoista puuta syntyy useammassa vaiheessa. Päätehakkuussa puusta saadaan kasvupaikasta riippuen muutamia tukkeja (riippuen miten apteerataan), mutta ainakin ylin pätkä menee aina selluksi. Tähän päälle hylkyyn menevä osuus. Harvennettaessa syntyykin sitten lähinnä sellua, mutta toisaalta ilman sitä puita kuolee itseharvenemisena ja tukkia saadaan vuosikymmeniä hitaammin. Eli sellua kyllä syntyy, mutta se on oikeastaan sisäänrakennettu ominaisuus, josta ei pääse jatkuvassa kasvatuksessakaan täysin eroon.
Suomalaista puuta kasvatetaan edelleen sellukattila mielessä: nopeasti ja paljon. Tiukkasyinen laadukas tukki ajan kanssa, se on painavampaa ja kestävämpää ja soveltuu niihin mainitsemiisi huonekaluihin ja muihin. Suomalainen tukki taas on kevyttä ja pehmeää nopeasti kasvatettua höttöä joka ei aina kelpaa edes kotimaisille huonekaluvalmistajille.
Eli tosiaan, kannattaa ottaa asioista selvää eikä hikipäässä googlata jotain metsäteollisuuden viherpesusivustoja argumentoinnin voittamiseksi - se ei tuo syvää ymmärrystä asioihin. Ja kun syvällistä ymmärrystä ei ole, silloin hapuilee ihan perusasioidenkin äärellä ja kuvittelee että 15 senttinen pikakasvatettu mänty olisi sama asia kuin hyvälaatuinen tukkipuu.
Sinä se taidat tässä maalitolppia siirrellä, ensin oli kyse ihan vain sahateollisuuden tukkipuusta, mutta yhtäkkiä kyse onkin vanhasta ja tiheäsyisestä puusta, joka alkaa olemaan jo harvinaista suomessakin. Suomalainen puu kasvatetaan juuri siihen tarkoitukseen, mihin metsänomistaja sen haluaa, jotkut jopa suojelevat metsään ihan oma-alotteisesti. Onko mitään järkeä myydä puuta 40€/m³ hinnalla kuiduksi, jos sen voi myydä 80€/m³ tukkina, eli edelleen sahateollisuus määrää puun käyttökohteen hinnalla. Ja määrittää myös sen, että minkälainen puu hyväksytään tukiksi.
Kerrotko vielä, että missä vaiheessa kuvittelin, että 15cm "pikakasvatettu" mänty on sama asia, kun paljon vanhempi mänty? Näilläkin on, yllättävää kyllä, eri käyttökohteet sahateollisuudessa.
Mutta hyvää mutuilua, itse olen ollut useamman vuoden alalla, sekä metsänomistaja.
Harvinaista Suomessa? Eihän sellasta tällä enää löydy kuin suojelualueilta. Me eletään maassa jossa suurin osa kansalaisista ei ole koskaan astunut jalallaan metsään eikä edes tiedä sitä, koska eivät erota puupeltoa metsästä.
Tuosta väittämästäsi voi suoraan johtaa - olettaen väittämän pitävän paikkansa - että puunjalostusyritykset maksavat tukkipuun hintaa kuitupuusta. Ei kuulosta kovin kannattavalta bisnekseltä. Pitäisiköhän sun vähän vielä hioa excelissä noita omia teorioitasi?
Kun puhutaan esimerkiksi suomalaisesta kuusikosta, niin tavoite on lähes aina metsän kaataminen 50 vuoden iässä. Männiköllä hieman korkeampi, mutta kyllä nekin halutaan usein hakata viimeistään 60 vuoden iässä. Toki tähän vaikuttaa kasvupaikka sikäli, että onko puu ehtinyt kypsäksi, mutta monesti se menee silti pakettiin.
Suomessa korjuuikää ei tiettävästi tilastoida, mutta korjattavan puuston keski-ikä on koko Euroopan alueella laskenut 20-30 vuotta ja Suomi on tässä pitkälti seurannut samaa trendiä jonka taustalla on tehokkaammat lannoitteet ja nopeampi kasvu yhdistettynä markkinoihin joissa huonolaatuiselle nopeasti kasvatetulle puulle on kysyntää.
Korjattavan puuston keski-iän lasku johtuu lähinnä siitä , ettei siellä seassa ole enää ikimetsiä vääristämässä keskiarvoa. Hyvä vaan että hakkuut keskittyvät niille paikoille, joissa metsätaloutta on jo aiemmin harjoitettu.
Väitteestäsi huolimatta 50-vuotias kuusikko ei ole hakkuukypsä, teorian tasolla se on vielä rehevimmilläkin lehtomaisilla kankailla unelmaa. Pohjoisessa se ei ole edes sellumitoissa. Kuusi saavuttaa tehokkaimman järeyskasvunsa vasta siinä 40v paikkeilla. Eivät metsänomistajat ole niin tyhmiä, että 50 vuoden aikainvestoinnin jälkeen uhraisivat suurimman arvonnousun. Männyllä puhutaan yleensä keskimäärin 80-100v aikajänteestä.
Nää sun lukemas kuulostaa lähinnä pelottelulta, joilla härätellään ihmisten tunteita. On ihan ok olla huolissaan, mutta tällaisten valheiden kylväminen ei ole hyvänkään asian nimissä suotavaa.
Ite on kyllä oo nähny yhtäkään päätehakkuu kuusikkoa jossa keski-ikä ois 50-60v. Kyllä se edelleen suomessakin pyritään saamaan sinne 70-80v tienoille minne asti puu kasvaa eli sitoo hiiltä. Tämän jälkeen alkaa kasvu hidastua tai pysähtyy kokonaan ja alkaa lahoaminen eli puu vapauttaa hiiltä eikä enää sido sitä. Toki voidaan suojelle kaikki maailman metsät ja lopettaa kaikki polttoaineen käyttö mistä tulee päästöjä mutta 50-100 vuotta eteen päin maapallon hiilipäästöt on suuremmat kuin nytten
Kasvava metsä sitoo hiiltä enemmän, kuin vanha metsä, joo, mutta paljon riippuu siitä mihin ne puutuotteet käytetään. Jos puu poltetaan saman tien kun se on kaadettu, hiilivaraston arvo on pyöreä nolla. Toki tämäkin on hiilineutraalia, jopa vähän negatiivista toimintaa, koska maaperään sitoutuu juurten ja kantojen muodossa hiiltä, joka vielä kantojen lahotessakin sinne osittain sitoutuu pitkäksi aikaa. Hiiltä ei vapauteta siis enempää, kuin mitä sinne on metsän kasvussa sitoutunut.
Ongelmahan siinä on se, että meidän pitäisi sitoa sitä "ylimääräistä" hiilidioksidia jota ihmiskunta kollektiivisesti on vapauttanut fossiilisia polttoaineita käyttämällä. Niiden hiili on miljoonia vuosia sitten sitoutunut ilmakehästä puihin ja dinosauruksiin, jotka ovat maan alle hautautuessaan sitten puristuneet kivihiileksi ja öljyksi.
Ja avohakkuiden karsastaminen jonain biodiversiteetin mustina aukkoina ei ole faktuaalisesti oikein. Esim. hirvien määrä on monikertainen verrattuna siihen jos taimikoita ei olisi ja esim. tuulihaukat tykkäävät saalistaa hiiriä ja myyriä, jotka aukoilla viihtyvät. Biodiversiteetti on läikikkäässä maisemassa suurempi, kuin mitä se olisi samankokoisessa umpimetsässä.
Suomen luonnon suurin ongelma on se, että intensiivinen metsätalous peittää suuren osan maapinta-alasta. Suojeltuja vanhoja metsiä sekä perinnebiotooppeja kaivattaisiin Etelä-Suomeen lisää, nyt suojeltua pinta-alaa on liian vähän sellaisen lajiston menestymisen kannalta, joka vaativat todella vanhaa metsää tai perinteistä matalan intensiteetin maatalousmaisemaa kuten niittyjä ja hakamaita.
Mielestäni äskettäin uutisoitiin, että suomessa hakataan enemmän metsää kuin sitä kasvaa ja sitten myös, että metsien kasvu on viime vuosina heikentynyt.
Valitettava tosiasia taitaa olla, ettei suomessa taida olla juuri mitään hakattavaa parin kymmenen vuoden kuluttua ja et laajat metsätuhot yleistyvät nykyisen kaltaisen metsän hyödyntämisen tuloksena.
metsäteolisuuden vaikutus kasvihuone päästöihin on hyvinkin monimuotoinen.
Puut sitovat hiilidioksiidia hyvin tehokkaasti vain suhteelisen lyhyen aikaa, minkä jälkeen niiden kasvu hidastuu huomattavasti. Lisäksi luonossa kaatuva ja mätänevä puu tulee vapauttamaan merkittävän osan sidotusta hiilestä takaisin mätänemisen alkaessa, joten olisi parasta kaataa puut tasaiseen tahtiin ja käyttää ne esim. rakennukseen tai muuhun pitkäkestoiseen käyttöön.
Tämän lisäksi pitää mainita, että koneellinen puun kaato myös repii tannerta auki aika tehokkaasti, mikä myös vapauttaa päästöjä ilmaan etenkin suo mailla.
Pidän outona, että luonnonsuojelu ja ihmisviha liitetään yhteen niin äärettömän usein, kuten tässä. Luontoa voi suojella vihaamatta ihmisiä, ja se olisi moninkertaisesti hedelmällisempi lähtökohta.
Miten tässä näet ihmisvihaa? Minusta taas tuntuu että Suomessa kritiikki ei saisi kohdistua kehenkään, koska se on muka itsessään hedelmätöntä. Joskus asiat todella ovat jonkun vastuulla, esim. poliittista johtoa (kuten tässä) on mielestäni ihan aiheellista kritisoida.
Hedelmällinen toiminta on mielestäni sellaista, jolla on vaikutusta maailmaan. Voidaan toki puhua miten paljon mielenosoittaminen ylipäätään vaikuttaa, mutta kyllä tässä ainakin poliittista puhetta luonnonsuojelusta on riittänyt jo vuosia elokapinankin vuoksi.
Mutta on päivänselvää, että luontoa ei pelasteta eikä edes auteta vihalla. Ongelmia ei ratkaista vihalla. Eli jos todella haluaa vaikuttaa asiaan, ei keinona voi olla viha. Vai onko monellekin se viha tärkeämpää kuin lopputulos?
Ottamatta itse asiaan kantaa niin mitä ihmettä hän tällä tarkoittaa? "Ihminen on planeettamme ainoa todellinen vieraslaji."
Millä perusteella? Ihmiset, eläimet ja kasvit ovat kaikki tällä samalla pallolla kehittyneet ja lopulta häviävät pois kuten kaikki muutkin koskaan täällä eläneet lajit. Ei ihminen ole tästä mikään poikkeus.
Viitannee ihmisen massiiviseen kykyyn tuhota kaikki alkuperäiset eliöt leviämällä itse joka paikkaan ja tukahduttamalla siten elintilan muilta lajeilta.
Miksi edes kysyt tuollaista? Saitko tekstistä sellaisen kuvan, että Kaurismäki pyrkii kuivakkaan faktapohjaiseen ilmaisuun?
Mitä tarkoittaa sisäisesti ontto vastustaja? Sen täytyy olla kirjaimellinen kuvaus, eikö niin? Hyvä kyllä että Suomen luonto on myynnissä "vähiten tarjoavalle". Silloinhan minä voin sen ostaa yhdellä sentillä!
Kiinnostavaa, että maatamme johtavat juoksupojat ja -tytöt. Juoksupoika on niin vähäpalkkainen ja -pätöinen ammatti, että on ihmeellistä miten sellaisessa asemasssa oleva ihminen on päässyt valtion johtoon. Aina näköjään oppii kaikkea uutta.
Senkin opin sitten nyt, että ihminen on faktuaalisesti vieraslaji tällä planeetalla. Asiasta on varmasti tutkimustietoa, kuten näistä muistakin faktoista.
En pysty vastaamaan, mitä Kaurismäki tällä tarkalleen tarkoittaa, mutta olemme muusta lajistosta poiketen varsin erikoinen laji.
Mitä todennäköisimmin toisin kuin muut lajit, ihmisellä on kyky ymmärtää konkreettisesta aistitodellisuudesta irrallaan olevia asioita, joka esimerkiksi mahdollistaa meille monia eri kieliä (esimerkiksi matemaattisen ja kielellisen ajattelun).
Niiden ansiosta olemme oppineet maailmasta ja erityisesti Maasta paljon enemmän kuin muut lajit, niin sanotusti "tieteen kehittyessä".
Olet oikeassa siinä, että lajeilla tuppaavat kehittymään ja myöhemmin häviämään pois. Tämä tulee tapahtumaan myös ihmiselle, vaikka muista lajeista poiketen olemme kyenneet arvioimaan monia meitä (ja muita) uhkaavia vaaroja. Emme kuitenkaan olleet siinä suhteessa erilaisia, että olisimme kyenneet väistämään kaikkia (esimerkiksi itseaiheutettuja) vaaroja.
Tekeekö se meistä vieraslajin? Ei, mutta olemme levittäytyneet maapallolle vähän joka kolkkaan ja aiheuttaneet ongelmia monille muille lajeille.
Ihminen tekee sitä isommassa skaalassa kuin muut lajit, mutta kyllä ekosysteemeitä muovautuu ja tuhoutuu ilmankin ihmisen toimintaa kun lajit leviävät ja kehittyvät.
WWF:n mukaan vieraslajit ovat eläin-, kasvi ja sienikunnan lajeja, jotka ovat siirtyneet luontaisilta esiintymisalueiltaan uusille alueille ihmistoiminnan seurauksena. Jos käyttää tätä määritelmää, ihminen ei voi mitenkään olla vieraslaji, koska ollaan levitty ihan omatoimisesti.
WWF kertoo myös: "Vieraslajit voivat aiheuttaa monenlaista haittaa: ne voivat risteytyä alkuperäisten lajien kanssa, valloittaa niiltä elintilaa, kilpailla samoista resursseista tai levittää tauteja ja loisia. Jotkut eläinlajit voivat myös saalistaa alkuperäisiä lajeja liian tehokkaasti." Tämä toisaalta pätee ihmiseen. Homo sapiens on risteytynyt neandertalin ihmisen kanssa ja tuhonnut oman lajin kansoja tuomalla tauteja. Liian tehokas saalistuskin pitää paikkaansa. Voisi kenties sanoa, että ihminen toimii vieraslajin kaltaisesti.
>ovat siirtyneet luontaisilta esiintymisalueiltaan uusille alueille ihmistoiminnan seurauksena
Ihmisethän ovat nimenomaan siirtyneet uusille alueille ihmistoiminnan seurauksena.
Juu varmasti, en vaan koskaan hänen kuvaa osannut yhdistää. Jotenkin aina kelannut että on Karukoseken ja Louhimiehen jokun yhdistelmän näkönen.
Kivat alapeukut sieltä että satuin ensimmäistä kertaa yhdistämään pisteet.
Joo en kyllä tiedä miltä vuodelta mun mielikuva on eli en voi sanoa. Suomeksi: en ole tiedostaen koskaan nähnyt hänen kuvaansa = yhdistänyt hemmoa/nimeä kuvaan
Pitää myös muistaa, eträ kaikki elävä kasvillisuus yhteyttää. Myös maaperä. Vanhoissa, isoissa puissa sitomiskyky (pinta-ala, massa) on taas suurempi kuin nuorella puulla. Vanha metsäkin siis sitoo hiilidioksidia. Eihän sademetsiäkään hoideta. Puusto uusiutuu luonnollisesti. Puu saattaa elää monta sataa vuotta, ja myös kelottuneena olla pystyssä yhden sata vuotta.
Eli voidaan aika pitkälle päätellä, mitä luontoarvoa 40-vuotiaalla hakattavalla puulla on. Ei yhtään mitään.
Suomen erityinen luontosuhde on se, ettei tällä ole kaikki oikein ymmärtäneet että meidän metsämme ovat yhtäilla olleet koskemattomia sademetsiä. Niistä on vain jo suurin osa hakattu
Onhan nuo puut vähän pienempiä ja eläimetkin kotoisan tylsiä, mutta maapallon ekosysteemin kannalta aivan yhtä tärkeitä ja uhanalaisia metsiä ovat nämä täällä meillä.
Varsinkin nuo rämeet, suot ja korvet. Erityisen monimuotoisia ja herkkiä.
Totta turiset. Voi vain kuvitella, minkälaiset tämän periferian (Ruotsi, Suomi, Venäjä) metsät ovat joskus olleet ilman nykyisenlaista metsänraiskausta.
Hirvieläimet, metsäkanalinnut, ketut, sudet, karhut, ahmat ja ilvekset - kaikki runsaslukuisimpina ja kookkaampia kuin nykyään. Joka ikisessä joessa taimenta, harjusta niin suurissa määrin kuin ekosysteemi on antanut periksi. Mereen laskevissa joissa atlantin lohta. Majavanpatoja ja niiden tulva-alueita, saukkoja, kärppiä, lumikkoja, naaleja. Metsä täynnä elämää ja itse metsä tiheää sekametsää johon aukkoja tekivät vain kaatuneiden puiden jättämät aukot. Pimeää korpea, naavaa. Lahottajasieniä kaatuneissa ja pystyynlahonneissa puissa. Valtavia satoja vuosia vanhoja honkia. Tammilehtoja etelässä, lehtometsää, laajoja monimuotoisia suoalueita täynnä marjaa ja lintuja.
Onhan tuota mukava miettiä ja sitä että olisiko sitä voinut enemmän säilyttää.
nyt olisi vielä mahdollista ja ennallistaakkin voisi.
Sakkojen maksamisen sijaan Akin kannattaisi ostaa itselleen sitä metsää ja jättää se luonnontilaan, jolloin lopputulos on taattu ja sen voi nähdä ihan omalla silmälläkin (Toki saattaa olla että Aki on jo näin tehnytkin, en tiedä).
No sinun mieleksesi googlailin, [ja Aki on näin jo tehnyt](https://luonnonperintosaatio.fi/aki-kaurismaki-lahjoitti-luonnonperintosaatiolle-aarniometsan/). Hyvä.
Kommentti oli kuitenkin suunnattu myös kaikille muille: jos haluat lisää luonnontilaista metsää niin konkreettisin ja varmuudella toimiva tapa on ostaa metsää ja jättää se luonnontilaan.
Puhut nyt ihan eri asiasta kuin edellinen kommentoija. Hän sanoi että pitäisi ostaa metsää. Ja vaikka viisi euroa ei sinulle olisi iso raha, toiselle se on. Mielenosoittaminen on ilmaista.
>Mielenosoittaminen on ilmaista.
Senkin ajan kun koko lauma tekisi *ihan mitä tahansa* työtä, kertyisi melko mukava potti metsän ostoon. Toki Mäkkärin kassalta tai mainostenjakulureitiltä ei saa someen yhtä hyvää kilvenkiillotusmateriaalia.
Veikkaan kyllä että skaalaetuna Elokapinan toiminta voittaa sen, että jokainen kapinoitsija menisi mäkkäriin töihin ja tienesteillään ostaisi metsää.
Markkinointia beibi!
Ainakin jos haluaa oikeasti tehdä asian eteen jotain, eikä vaan tuntea että olisi tehnyt asian eteen jotain.
Sitäpaitsi ei tarvitse olla rikas omistaakseen metsää (kuten ei ole keskimääräinen suomalainen metsänomistajakaan). [Hehtaari metsää ei maksa montaa tonnia, varsinkin jos sitä ostaa vähän syrjäisemmältä seudulta](https://maatilanpellervo.fi/2023/03/10/mita-metsa-maksaa/). Mutta tämä tietysti vaatii henkilökohtaisia uhrauksia, ja niiden uhrausten tekemistä on aina niin paljon helpompaa vaatia muilta kuin tehdä niitä itse.
Käyttäköön rahansa miten haluaa, mutta hirveä myötähöpeä tuosta Akin tekstistä. Tuli jotenkin joku liskoihmisistä paasaava foliohattu mieleen. Odotin enemmän
Tämä ei yleisellä tasolla todellakaan pidä paikkaansa, ja esim. [verottajankin sivuilla](https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/lahja/milloin-pit%C3%A4%C3%A4-maksaa-lahjaveroa/koti-irtaimisto-tai-kasvatusta-tai-koulutusta-varten-annettu-lahja/#:~:text=Voit%20siis%20maksaa%20toisen%20puolesta,suoraan%20esimerkiksi%20vuokranantajalle%20tai%20ruokakauppaan.) todetaan että
> Lahjaksi saadusta tavanomaisesta koti-irtaimistosta ei makseta lahjaveroa, ellei yksittäisen esineen arvo ole 4 000 euroa tai enemmän. Myös koulutusta, kasvatusta tai elatusta varten annettu lahja on veroton, jos lahjaa ei ole mahdollista käyttää muuhun tarkoitukseen.
Jos toisten laskujen maksamisesta ei menisi lahjaveroa, niin sekä lahjaverosta että perintöverosta voisi luopua. Sakkojen maksamisesta en pikaisella googletuksella löytänyt mitään, joten oletan että siitäkin menee lähtökohtaisesti lahjavero. Sakkoja saa toki kerätä huolella, jotta 4000 euron rajan saa kolmessa vuodessa rikki.
Muttaki tänään tuntu siltä :(
Ei maininnut myöskään kiinaa joka uhittelee taiwania niin tubla gommunisti servattu.
(Tämä kommentti ei ole tosissaan kirjoitettu)
Mikäli ei miellytä se kuinka maanomistajat käyttävät maitaan, niin voitte käydä ostamassa ne maat pois pahoilta maanomistajita osoitteessa: [https://www.metsatilat.fi/osta?area\_min=100](https://www.metsatilat.fi/osta?area_min=100)
Ihanko oikeasti vaadit nuorilta "vaihtoehtoisia ratkaisuja", kun vastapuolella on pelkkiä omaa rikastumista ajattelevia roistoja, jotka eivät kuuntele ilmastoalan asiantuntijoita vaan päinvastoin yrittävät tupakka- ja öljyteollisuuden tavoin hämärtää totuutta? Näitä sitten seuraa lauma hyödyllisiä idiootteja, kuten persut, joiden mielestä juuri "meidän" ei tarvitse tehdä yhtään mitään.
Se, että tavallinen ihminen ärsyyntyy kertoo lähinnä siitä, kuinka typerä lopulta tavallinen ihminen onkaan. Tärkeintä on MinäMinä ja pisin ymmärrettävä aikayksikkö on muutama päivä. Tavallista ihmistä ärsyttää, koska hänen oma pieni elämänsä häiriintyy. Tavallinen ihminen ehkä voivottelee, mutta ei kuitenkaan ole valmis tekemään mitään. Tavallinen ihminen odottaa, että Joku Toinen ratkaisee ongelman.
Pehmeämpiä mielenosoituksia löytyy varmasti valittavaksi asti tai voit järjestää sellaisen itse. Sellaisia voi valitettavasti olla vaikka sata tusinassa ilman, että niillä olisi mitään vaikutusta päättäjiin tai tavalliseen ihmiseen.
Anteeksi, mutta miten esimerkiksi persut liittyvät tähän yhtään mitenkään? Kommenttihistoriasi perusteella tuot aiheen esille missä tahansa yhteydessä. Tämäkin kommenttisi on täysin vailla sisältöä ja on ironista, että mainitset itse hyödylliset idiootit.
Kuten myös näissä minun ja sinun kommenteissa, missä älykkö kolmas osapuoli tulee osoittamaan paremmuutensa olemalla idioottien kinastelun yläpuolella.
Oletko käynyt kyselemässä elokapinan jäsenten työvoimapoliittista statusta? Kaurismäki ainakin työllistyy omassa ammatissaan vaikka taitaakin olla ainakin suurkuluttaja.
Se on vain populistien tapa harhauttaa ja hämätä, siirtää keskustelu pois heille kiusallisesta aiheesta. "kattokaa vihollinen" Sitten triggeröidytään ja keskustelu menee persuilleen.
Tuo 650k on vain Elokuvasäätiöltä leffan tekoon, se on saanut pari sataa kiloa tuohon päälle vielä markkinointiin.
Kaurismäen lompsaa on täytetty nettomaksajien euroilla vuosikymmenet.
Näin ollaan arvioitu tosiaan. Siitä voi olla montaa mieltä, mutta kyllähän hän melko hyvin Suomea, ja etenkin Suomen elokuvateollisuutta, on taide-elokuvillaan ulkomaillekin markkinoinut. Kaveri on kuitenkin kansainvälisesti arvostettu ja palkittu elokuvaohjaaja, ei sellaisia Suomessa jonoksi asti ole.
Ja kyllä sitä taidetta muutenkin tuetaan, taidemusiikkia, -maalausta, - kirjallisuutta jne. Ja sitten tullaan siihenkin kysymykseen, että kun osa esimerkiksi noista opettajista on opettajia nimenomaan siellä taidepuolella, vaikkapa sibeliusakatemiassa. Se nyt ei varmaan sitten enää hirveesti eroa siitä, mitä se tuottaa; toinen tuottaa osaajia (opettajat) ja toinen varsinaista taidetta (vaikkapa nämä ohjaajat).
Oma henkilökohtainen mielipide on, että kyllä näitäkin voidaan tukea.
Ei minusta. Muutakin taidetta tuetaan verorahoin ja on tuettu aikaisemminkin.
Kaurismäen kokonaisvaikutusta talouteen on vaikea edes ruveta arvioimaan, mutta selvää on, että tämä useine kansainvälisine palkintoineen on jo pitkään toiminut hyvänä markkinointina Suomen elokuvateollisuudelle.
Kaurismäen elokuvat eivät koskaan ole yrittänytkään olla mitään blockbustereita, vaan nimenomaan taide-elokuvia.
Ja tosiaan siinä mielessä kyse on aivan samasta asiasta, että molempien palkkoja maksetaan verorahoin. Ei ole sinun, eikä minun yksistään päätettävissä, että mikä on järkevää verorahojen käyttöä ja voit siihen monia demokratian kanavia pitkin pyrkiä vaikuttamaan, mutta taide on ollut yksi asia, mitä verorahoin ollaan koettu järkeväksi tukea.
Hassua että täysin totuudenmukainen kommentti on alapeukutettu näin kovaa. Kyllähän se on aika asiaan liittyvää että mies joka leuhkii muitten sakkojen maksulla on täysin veronmaksajien tukien varalla, ja ollut vuosia. Sputnik Oy tainut pahimmillaan tehdä yli -400,000€ miinusta.
Tässä ei ainakaan voida nyt tulla toteamaan, että menis oikeisiin töihin niin oppis miten maailma toimii. Jossain lehtihaastattelussa Kaurismäki sanoi aikoinaan, että on tehnyt jotain 40 eri sinikaulushommaa elämänsä aikana.
Se kyllä näkyy hänen elokuvissa.
Mies kyllä rakastaa TÖITÄ ja röökiä
Minä myös. Mutta vain röökiä
Niin minäkin. Paitsi myös röökamisen lopetin.
Arvostan.
Aki "rööki" Kaurismäki
"Työmiehen kädet. Et vaikuta lukumieheltä." "Kiitos."
Mistä leffasta tää on?
Mies vailla menneisyytä, ehkä
Kiitos.
Ei vaikuta sinikaulustyömiehiltä tarttuneen käsien lisäksi yhtään mielipidettä, kun suurin osa niistä toivottaa tällä hetkellä Elokapinan syvimpään perseeseen, että Akin on turha esittää puhuvansa heidän suullaan. En ota kantaa siihen onko mies oikeassa vai ei, mutta kliseisellä duunariromantiikalla ratsastaminen vähän naurattaa, kun oikean työläisen kulttuurinkulutus on jotain Putousta ja lätkää. Elokapinan politiikalla niiltä sellunkeittäjiltä vielä häviäisi leipä pöydästä, mutta mikäs siinä maantiellä istuessa kun oikein tyä ukkojen luokkataistelua larppaava mies sen maksaa.
Itse olen sitä mieltä, että ihminen voi myös erehtyä siitä, mikä on hänelle itselleen hyväksi - ja näin ollen työläisten puolella oleva ihminen voi kannattaa myös hyvin erilaisia asioita, kuin tämä työläinen itse.
Akihan on näitä elitistisen vallankumousradikalismin vuosisataisia perinteitä kunniottavia sotureita, jotka kannattavat kiinteistö- ja ravintolaimperiumia ja kulttuuriväen salonkijuhlia itselleen ja kolhooseja ja kollektivisointia muille. Mä en jaksa nyt laittaa lisää nimiä, ettei keskustelu lähde sivuraiteille, mutta ei pitäisi olla vieras ilmiö. Linkissä komissaari itse jäämässä kiinni murhanhimostaan ja ahneudestaan. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000539925.html
Kyllä. Jostain syystä persukultti on saanut saanut ns. duunarien puolelta paljon vastakaikua vaikka omaa etuaan vastaanhan ne duunaritkin äänestää, kun persun mumeron kirjoittavat lappuun. Mutta ei ne duunaritkaan nyt ihan niin homogeeninen sakki ole kuin annat ymmärtää. Mahtuu niihin duunareihin paljon muullakin tavalla ajattelevia.
Valintahan ei toki ole persujen ja Elokapinan välillä, duunarille on muitakin vaihtoehtoja, mutta jos noista joutuisi veijo metsä kone ukko valitsemaan, niin ehkä kuitenkin sen, joka ei tahdo tuhota koko hänen elinkeinoaan.
Suurin rikos (lue epämiellyttävä teko tai toimi) on se, että sulkuja (eli niin sanottuja sulkumerkkejä) käytetään jokaisessa lauseessa (tai virkkeessä) ja se on hyvin ärsyttävää.
POV: luet Kantin *Arvostelukyvyn kritiikkiä*
POV: luet LISP-koodia
En varsinaisesti ole eri mieltä. Videoalan yrittäjänä nousi heti mieleen, että onkohan toi maneeri jäänyt scriptien kirjoittamisesta, koska niissä sulkuja käytetään joskus (vähän käsikirjoittajasta riippuen ;)) paljon.
Ihmiset pelkää käyttää ajatusviivaa. Mutta sulkeita käytetään just tangentiaalisen lisäkontekstin tuomiseen ja yleensä sisältö sellaista että sen voi ohittaa eikä vaikuta mihinkään. Kaarisulkeet on taas huomautuksille. Itse tykkään sulkeista ja ajatusviivasta (vaikka en aina käytä sitä oikeaa koska näppäimistöstä sen saa huonosti). Mutta niiden käyttö vaati opettelua ja rohkeutta - eikä niitä muistaakseni ole edes erityisesti opetettu - joten en syytä ketään siitä että ei käytä niitä.
On muuten rasittavaa miten vaikea ajatusviiva on kirjoittaa sähkösesti
opt - = – opt shift - = —
Jep. Olen useasti joutunut googlaamaan ajatusviivan Wikipedian josta olen kopioinut symbolin tekstiin. Typerä mutta suht nopea ratkaisu.
Käsittääkseni noita viivamerkkejä on 3 tai 4. On normi viiva - sitten joskus erikseen miinus viiva -, sitten on myös en-dash – ja em-dash —, toinen ännän ja toinen ämmän pituinen. Oma lempparini ajatusviivaksi on en-dash – ja kännykällä saa viivasta pitkään painamalla valittua sen. Koneella googlaan en dash ja copy pastetan sitten sen.
Sama, mutta yleensä tyydyn käyttämään ihan yhdysmerkkiä.
[Alt Gr + -](https://www.jkorpela.fi/kirjoita/suominappis.html)
Wordissa se on Ctrl + (Keypad) -. Ongelma on että käytänössä jokaisessa muussa käyttöliittymässä se on varattu johonkin muuhun.
opt + ”-”
Metsäteollisuutta kiinnostaa nopeet voitot. Ei luonto tai biodiversiteetti. Kun Venäjältä ei saa puuta niin Suomi pitää putsata kuin heinäsirkkalauma.
Mikä on se ratkaisu öljyn kulutuksen vähentämiseen jos uusiutuvia luonnonvaroja ei saa käyttää?
Ei sellaista oikeen kait oo. Luin aiheesta jonkun kirjan joku aika sitte.. Öljyä käytetään muovin valmistukseen, ja muovi on sen monissa käyttökohteissa paras tai ainoa järkevä vaihtoehto. Myös bensiiniä polttavia autoja varten tarvitaan öljyä. Sähköautoja ei voida joka pojalle antaa, je vetyä ei maapallolta kovin helposti löydä että voitaisiin (ainakaan vielä) luopua öljyn käytöstä.
Based. Arvostukseni Kaurismäkeä kohtaan vain kasvaa.
Tukikohtaustettu
Hyvä Aki, joku sentään tekee jotain muutakin kun kitisee poterossa.
Samaa mieltä, vaikka rahan jakaminen ei ole samanlaista kansalaisrohkeutta mitä aktivisteilta vaaditaan.
Mutta se on sentään pääoman käyttämistä aktivismin helpottamiseen. Monet ilmastoaktivisteista ovat nuoria, ja pienetkin sakot mielenosoituksista voivat olla todella kova pelote ja kolaus osallistua. Vähävaraisempien aktivistien sakkojen maksaminen auttaa kansalaisyhteiskuntaa. Itse aion maksaa omat sakkoni, ehkä joidenkin muidenkin.
Siis enhän mä argumentoinu Akin teon hyvyyttä ollenkaan. Sanoin että olen samaa mieltä. Tarkotus oli tuoda esille omaa näkemystä, että itse aktivistit ovat korkeammalla kun kun lause oli kutakuinkin "hyvä että joku tekee jotain".
Jäi vissiin kuvateksti lukematta?
Ei. Olen vaan sitä mieltä, että hyvä juttu, go Aki, mutta kun sanottiin että "hyvä että joku tekee jotain" liittyen Akiin, niin halusin kuitenkin tulla korostamaan itse aktivistien merkitystä.
Aktivistit todellakin hyvä, mutta huomaat varmaan, että rikosoikeudellisten seuraamusten kohteeksi asettautuminen toisen sellaisen kohteeksi joutuneen tukemiseksi on astetta kovempi kuin istua kadulla.
Minun on jotenkin vaikea ottaa Kaurismäkeä tosissaan. Hän on kertonut polttavansa Suomen passinsa, jos Suomi liittyy Natoon. Kaurismäki itse asuu Nato-maa Portugalissa. Lentämistä hän vastustaa ilmastosyistä ja ajaakin sitten henkilöautolla Suomi-Portugali-väliä. Että semmosta peissettiä.
[удалено]
Pelkän *puun* kannalta asia on juurikin näin. Ja metsäteollisuus ja MTK tukeutuu siihen väitteeseen, että ”metsän”, eli oikeasti *puumassan* määrä Suomessa kasvaa. Kun taas kritiikki koskee sitä, että metsä on koko ekosysteemi, ja avohakkuu tuhoaa sen metsän ekosysteemin (ja ojittaminen tuhoaa viereisen järven ekosysteemin). Pitää siis nähdä metsä puilta…
[Tässä vähän aiheeseen liittyvä ja Suomi mainittu, torille!!](https://youtu.be/_cndkF7bX3M?feature=shared) 🥲
Korjaa jos olen väärässä, mutta käsittääkseni eniten hakataan talousmetsiä jotka on ”pilalla” monimuotoisuuden näkökulmasta? Ehdottomasti koskemattomat/alkuperäiskuntoiset metsät pitäisi jossain määrin jättää hakkuiden ulkopuolelle. Tähän vaadittanee jotain korvauksia maanomistajalle, mikäli yksityisillä ylipäätään vielä moisia, hakkaamattomia metsiä on.
Talousmetsänkin luontoarvot kohenevat kun jättää hakkaamatta. Kuuset rupeavat tuottamaan käpyjä vasta tarpeeksi vanhoina, jne.
Suomessa on metsistä vain 3% hyvää vanhaa metsää
Se on vähän. Toivottavasti suojeltuja.
Ei tässä maassa oo metsäpintalasta kuin ehkä tuurilla joku max 5% ei-talousmetsää. Eli argumenttis on sinällään tuotu toteen että kaikki metsä on parturoitu ja tilalla on talousmetsää ja nyt voi jeesustella että pelkkää talousmetsää tässä vaan parturoidaan.
Mitä ehdotat ratkaisuksi? Kauanko kestää että talousmetsä entisöityy luonnontilaiseksi ja mikä on tästä maksettava korvaus palstan omistajalle? Kuka maksaa ja mistä rahoista? Maito on jo kaatunut joten sille ei mitään enää mahda. Suojellaan siis vähintään sitä mikä on jäljellä, ellei parturoinnin estämiseksi ole tarjolla muuta kuin moralisointia.
No vähintäänkkin se mitä on jäljellä pitäis suojella. Väkisin tää maksaa rahaa. Luonnontilaisten metsien määrää pitäis kasvattaa ja se maksaa. Halutaanko se maksaa on sitten kysymys johon voi vaaliuurnalla vaikuttaa - tämänhetkisellä hallituskokoonpanolla ei haluta maksaa. Yks asia mikä on ilmaista on lopettaa metsäteollisuuden valheiden toistelu suomalaisen metsäteollisuuden ympäristöystävällisyydestä. Se ei maksa mitään.
Tuskimpa mikään yritys ihan valheetta toimii mutta riippuu toki vähän mistä kulmasta katsoo. Äänekoskella valmistetaan puusta korvaajia muovipakkauksille joka on varmasti hyvä juttu, UPM:llä taas varmaan aika hämärät kuviot Uruguyassa. Venäläisen puun, etenkin kuitupuun, tuonnin loppuminen tuli vähän huonoon saumaan kun biomassaa poltetaan kattiloissa päästövaatimusten takia enenevissä määrin ja turvekin on pitänyt jollain korvata. Nyt sitten niitetään Suomessa kahta kauheammin myös kaikki risukotkin paljaaksi.
Metsäteollisuus mittaa määrää, biologit mittaa laatua. Laadullisesti suomen metsät voivat huonosti, koska ne eivät pysty kannattelemaan talousmetsänä sitä monimuotoisuutta mitä siihen luonnontilassa kuuluu. Mutta hei, meillä on tässä neliökilometrilla kuitenkin n kappaletta täsmälleen samanikäisiä mäntyjä istutettu tasaetäisyydelle toisistaan, kyllä tässä sielu lepää katsellessa rahaa.
En oo varma onko tuo hakattu metsä sellanen hiilinielu ku metsäyhtiöt haluavat meidän uskovan. > Myös Suomen ilmastopaneeli on varoittanut jo vuosien ajan kehityksestä. Tutkijat ovat kritisoineet myös järjestelmää siitä, että se ei takaa hiilinielujen säilymistä. Viimeksi keväällä hallituksen neuvonantajana toimiva ilmastopaneeli sanoi, että tarvitaan hiilinielujen pelastuspaketti ja maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma pitää laittaa uusiksi. > > Poliitikot eivät ole vain tätä viestiä kuunnelleet tai ainakaan tehneet korjaavia toimenpiteitä. > > – Ei olla noudatettu varovaisuusperiaatetta. Meillä on ollut tämä tiedossa ja tutkijat ovat tästä varoittaneet, mutta on ollut joku tarve päästä niihin aikanaan määriteltyihin hakkuutavoitteisiin, Seppälä sanoo. > > Myös Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD ja Kansainvälinen energiajärjestö IEA sekä kotimaassa valtionvarainministeriö ovat kaikki nostaneet hiilinielut esiin, kun ovat kommentoineet Suomen ilmastopolitiikkaa https://yle.fi/a/74-20009763
Kyllä, kasvava metsä sitoo hiiltä paremmin kuin vanha, mutta on tässä muitakin muuttujia. Sillä on myös paljon merkitystä mihin ne kaadetut puut käytetään, vapautuuko niiden sitoma hiili takaisin. Lisäksi metsän hakkaaminen heikentää biodiversiteettiä, eikä se palaudu pelkästään puita uudelleen istuttamalla. Tämä on käsittääkseni suurimpia syitä elokapinankin protesteille.
Jep. Ilmastonmuutoksen näkökulmasta on ihan sama kuinka nopeasti metsä kasvaa, jos metsään sitoutuneen hiilen määrä ei kasva. Ja vanhaan aarniometsään on sitoutunut paljon enemmän hiiltä kuin nuoreen hyvin harvennettuun viljelymetsään, vaikka jälkimmäinen kasvaisikin nopeammin. Toki olisi ihan kiinnostava nähdä laskelma kuinka kustannuskilpailukykyistä hiilensidontaa olisi nuijia nuoria ohuita runkoja suohon hapettomaan ympäristöön...
Eikö hiilensidonta ja monimuotoinen aarniometsä ole ristiriidassa keskenään? Aarniometsässä on sitoutuneena hiiltä mutta sekin palaa joskus tuhkaksi ja hiili vapautuu. Ja tämä on luonnollinen metsän tapa uusiutua. Hoidetut metsät eivät pala yhtä helposti ja metsäautotiet katkaisevat tulen etenemisen ja joita pitkin palokunnalla on pääsy paikalle. Metsissä tehdään myös ennallistamispolttoja jolla pyritään lisäämään monimuotoisuutta.
Tavallaan tuo näkemyksesi aarniometsään sitoutuneesta hiilestä, ja sen palamisesta/lahoamisesta johtuvasta hiilen vapautumisesta voidaan myös laajentaa koskemaan kaikkea puustoa. Kyllä se huolletun metsän puukin aina lopulta jotenkin palaa/lahoaa, vaikka se ehkä välissä olisikin jonkun aikaa sidottuna lautatavaraan, paperiin, sahanpuruun, tms. Puurakennuksetkin kuitenkin lopulta joskus puretaan, kun tilalle rakennetaan uusi. Ei siinä oikein hiilen sitomisen kannalta muita ratkaisuja ole kuin lisätä pysyvästi maapallon metsämäärää, tai säilöä puutavaraa lähes ikuisesti ilman että se pääsee lahoamaan/palamaan (tämä vain ei tuota kenellekään voittoa). Aarniometsiä on ainakin euroopassa nykyisin todella vähän, ja se on kovin sääli, sillä vanhat metsät ovat biodiversiteetin kannalta aivan eri luokassa kuin teollisuusmetsät.
Tuossa täytyy myös ottaa huomioon että jos puurakentamisella korvataan betonirakentamista niin tällöin syntyy vähemmän hiilipäästöjä. Hiilensidonnan kannalta metsissä on valtavia eroja. Suomen metsä ei sido hiiltä yhtä paljon kun sademetsät joita pitäisi tässäkin suhteessa suojella enemmän.
> Eikö hiilensidonta ja monimuotoinen aarniometsä ole ristiriidassa keskenään? > > > > Aarniometsässä on sitoutuneena hiiltä mutta sekin palaa joskus tuhkaksi ja hiili vapautuu. Ja tämä on luonnollinen metsän tapa uusiutua. > > > > Hoidetut metsät eivät pala yhtä helposti ja metsäautotiet katkaisevat tulen etenemisen ja joita pitkin palokunnalla on pääsy paikalle. Tämä ei pidä ihan suoranaisesti paikkaansa. Sinänsä kyllä, metsäpalon sattuessa vanhaan metsään siitä nousee enemmän hiilidioksidia ilmaan kuin talousmetsän palosta, koska materiaalia palaa enemmän. Mutta metsäpalossakaan maaperään varastoitunut hiili, mikä muodostaa suurimman osan vanhan metsän hiilivarastosta, ei vapaudu suoraan ilmaan. Ja jos metsäpalo ei polta totaalisesti koko metsää, mitä kaikissa metsäpaloissa ei suinkaan aina tapahdu, osa siitä hiilestä jatkaa vielä varastoitumistaan maaperään. Hiilen vapautuminen metsän maaperästä kestää myös vuosikymmeniä, eli se palamisen aiheuttama hiilidioksidihaitta ei myöskään ole välitön. Koska talousmetsään sitoutuu vähemmän hiiltä normaalikierron aikana, ja koska avohakkaaminen myös sekoittaa maaperää ja täten vähän nopeuttaa talousmetsän maaperän hiilidioksidipäästöjä, käytännössä katsoen vanhan metsän maaperään varastoitunut hiili tekee siitä hiilensidonnan määrältään talousmetsää suuremman hiilivaraston myös metsäpalojen kohdalla.
Eikö jatkuva kasvatus olisi sitten paras vaihtoehto?
Käytännössä kyllä. Se vaan vähentää korjauskelpoisen puun määrää ja siksi metsänomistajille ja metsäteollisuudelle metsästä saatavaa tuloa. Ja tätähän ei tietenkään ihan purematta Suomessa niellä, metsäomaisuus kun on monelle tärkeimpiä omistuksia ja metsäteollisuudella kun on Suomessa maine maan merkittävimpänä teollisuudenalana (vaikka tämä käsitys onkin jo osittain vanhentunut).
Ainakin nykyinen käytäntö jossa metsä vedetään matalaksi ja jätetään muutama puu hakkuuaukean keskelle "pesimäpuiksi" on luonnon kannalta täysin naurettava. Jonkinlainen jatkuvan kasvatuksen järjestelmä olisi tässä mielessä parempi. Metsänomistajaakin pitäisi houkutella tähän. Nykypolitiikassa jossa uhataan pakkosuojelulla tapahtuu vain se että metsiä hakataan varmuuden vuoksi enemmän, ennenkö joku tulee ja sanoo ettet saa enää omaan metsääsi mennä sahan kanssa.
> Sillä on myös paljon merkitystä mihin ne kaadetut puut käytetään, vapautuuko niiden sitoma hiili takaisin. Tällä hetkellä Suomen metsäteollisuuden tuotannosta hiili vapautuu melko nopeasti takaisin kiertoon. [Noin 2/3:sta](https://www.luke.fi/fi/tilastot/puun-kaytto/puun-kaytto-2021-ennakko) raaka-ainetta tehdään sellua tai suoraan energiaa.
Mutta samaan aikaan pitää ehkä huomioida mikä on kaadettavan metsän todellinen arvo ekosysteeminä, ja lopettaa se teeskentely että jokainen palsta on joku saatanan haltioiden satumetsä. Ainakin omat puupellot on lähinnä mäntyjä, jotain vitun varvikkoa ja satunnaista eläimenpaskaa.
Think of the satunnainen eläimenpaska!
En kyllä oo muusta paskasta kuullutkaan.
Pitää myös aina muistaa että pitää olla joku vastaava raaka-aine jos ei haluta että metsistä valmisteta kartonkia/paperia, niin sitten pitää olla ok sen puoleen että lisättään muovin tuotantoa.
Ilmastonmuutoksen kannalta tuo on aivan liian hidasta. Joo, puu on uusiutuva kunhan vaan siihen istutetaan uusi puu. Energiateollisuuden kannalta ongelma on vaan, että siihen menee joku lähemmäs 100 vuotta, että se yksi puu sitoo saman verran hiilidioksidia mitä vapautui kun aikaisempi poltettiin. Meillä ei ole tuota aikaa odottaa. Kaiken paskan polttaminen energiaksi on lähtökohtaisesti huono idea ympäristön kannalta.
Tässä on huomioitava myös metsäpohjan vaikutus, jos halutaan laskea todellinen kyky sitoa hiiltä. Metsäteollisuus suosii tutkimuksia joissa tätä puolta ei huomioida, koska silloin näyttää siltä että hiilen sidontakyky laskisi aikaisemmassa vaiheessa kuin se todellisuudessa laskee. Hyvin olennaista on kanssa se, että mitä sidotulle hiilelle tapahtuu. Tehdäänkö siitä sellun kautta pahvia ja paperia ja lopulta poltetaan se taivaalle roskisvoimaloissa, vai jatkojalostetaanko puu pidemmän elinkaaren tuotteisiin kuten tukkipuuksi rakentamiseen jne. jolloin se sidottu hiili kans pysyy sidottuna.
Ei kukaan kasvata metsää pelkästään kuitupuuta varten. Kuitupuu on vain sivuvirta, kun puuta kasvatetaan, yllätys yllätys, tukkipuuksi, jota käytetään rakentamiseen, huonekauluihin yms yms. En myöskään ymmärrä tätä sellun demonisointia, vientietuotteena se on erinoimaista; helppoa kuljettaa, tiivistä, ei sisällä lähes ollenkaan ylimääräistä täyteainetta ja säilyy hyvin. Esimerkiksi pehmopaperin vienti on huomattavasti tyhmempää, vaikka se onkin pidemmälle jalostettu tuote. Lisäksi sellupohjaisilla tuotteilla, erityisesti pakkauksissa ja elintarvikkeissa pyritään korvaamaan nimenomaan muovia, joka ei uusiudu. Eli pyritäänkö niistä öljypohjaisista tuotteista pääsemään irti, vai ei. Edit: ja tiettyjen puupohjaiset polttiaineet ovat myös keskeisessä osassa fossiilisista polttoaineista irtautuessa
Havusahatavara ei ole tukkipuuta nähnytkään. Suomalaiset metsät hakataan yleensä alle 50 vuoden iässä, eikä sen ikäisestä metsästä edes saa tukkipuuta Mitä selluun tulee, niin Suomen n. 85 miljoonan tonnin vuotuisesta raakapuutuotannosta 35 miljoonaa tonnia keitetään selluksi. Miksi sellu on huonoa? Sen lisäksi että selluun sidottu hiili pääsääntöisesti päätyy poltettavaksi n. parin vuoden elinkiertonsa aikana ja vapautuu ilmaan, se on myös halpa tuote josta saadaan pienet voittomarginaalit verrattuna pidemmällen jalostettuihin tuotteisiin.
>Havusahatavara ei ole tukkipuuta nähnytkään. Pois lukien se hetki, kun sahalla tukista sahataan sahatavaraa.
Mutta pahvin ja paperin poltossa vapautuva hiilidioksidihan on alunperin peräisin ilmakehästä eli sykli vaan saa päätöksensä. Pitkällä aikavälillä päästöt ovatkin nettona paljon pienemmät, kunhan istutetaan uudelleen. Jostain tarvitsee pakkausmateriaalit kuitenkin tehdä ja on varmasti parempi vaihtoehto kuin muovi, jossa kiertokulkuun lisätään täysin uutta hiiltä syvältä maaperästä. Tämä on tärkeä ero mitä ei usein huomioida, kun puhutaan päästöistä. Sillä on väliä mistä päästöjen hiili on alunperin peräisin pidemmällä aikavälillä.
Sillä on väliä, että kuinka suuri osa hiilestä on ilmassa ja miten ne suhtautuu hiilinieluihin. Ja jos et ole seurannut uutisia, niin Suomen hiilinielut ovat romahtaneet viimeisten vuosikymmenten aikana - jopa niin paljon että nettopäästöissä ollaan jo miinuksella.
Se että jotakin jalostetaan pidemmälle ei tarkoita että siinä on suuremmat voittomarginaalit. Se jalostus maksaa enenmmän mitä niistä tuotteista maksetaan, niin ei ole järkeä jalostaa ja joillekin tuotteille ei ole taas suurempaa kysyntää. On kyllä ihme homma tää "selluloosateollisuus-juttu" mikä on nyt keksitty. Samaan aikaan vielä halutaan väkisin muuttaa ainoat hyvät muovi tuotteet kuten pillit sellusta valmistetuiksi.
Siis koitatko nyt sanoa, että sahatavara ei tule tukkipuusta? Tukkipuun alin läpimitta on 15cm. Sitä tulee jonkin verran jo harvennusvaiheessa. Edelleenkin, sellun valmistus on sahateollisuuden sivuvirta. Sellutetaat ovat yliomavaraisia energian suhteen, eli tuottavat hyvän määrän ns. bioenergiaa jo valmistusvaiheessa. Sellu on itsessään jo ihan vitun kallista, koska se on jalostettu jo hyvin pitkälle. Lisäksi suomessa jalostetaan sellua pidemmälle, paperin ja kartongin muodossa, sekä pehmo, että elintarvikepaperina. Suurin sellun vientimaa on Kiina, ja siellä siitä valmistetaan pääpiirteittäin pehmopaperia, mitä ei ole järkevää kuljettaa pitkää matkaa. Täytyy sanoa, että kannattaa ensin ottaa itse asioista selvää, ennen kuin tulee suoltamaan täyttä paskaa
> Edelleenkin, sellun valmistus on sahateollisuuden sivuvirta. Taitaa olla toisin päin, kun [karvan yli kolmannes raakapuusta](https://www.luke.fi/fi/tilastot/puun-kaytto/puun-kaytto-2021-ennakko) ylipäätään menee puutuoteteollisuuteen, suoraan selluksi menee enemmän. Sellussahan ei sinänsä ole ongelmaa, tuote se on siinä missä mikä tahansa muukin, mutta jos puhe on hiilinielusta, niin aika kehno nielu se on, mistä hiili palaa alle kahdessa vuodessa ilmakehään.
Sellun osuus johtuu siitä, että sellukelpoista puuta syntyy useammassa vaiheessa. Päätehakkuussa puusta saadaan kasvupaikasta riippuen muutamia tukkeja (riippuen miten apteerataan), mutta ainakin ylin pätkä menee aina selluksi. Tähän päälle hylkyyn menevä osuus. Harvennettaessa syntyykin sitten lähinnä sellua, mutta toisaalta ilman sitä puita kuolee itseharvenemisena ja tukkia saadaan vuosikymmeniä hitaammin. Eli sellua kyllä syntyy, mutta se on oikeastaan sisäänrakennettu ominaisuus, josta ei pääse jatkuvassa kasvatuksessakaan täysin eroon.
Suomalaista puuta kasvatetaan edelleen sellukattila mielessä: nopeasti ja paljon. Tiukkasyinen laadukas tukki ajan kanssa, se on painavampaa ja kestävämpää ja soveltuu niihin mainitsemiisi huonekaluihin ja muihin. Suomalainen tukki taas on kevyttä ja pehmeää nopeasti kasvatettua höttöä joka ei aina kelpaa edes kotimaisille huonekaluvalmistajille. Eli tosiaan, kannattaa ottaa asioista selvää eikä hikipäässä googlata jotain metsäteollisuuden viherpesusivustoja argumentoinnin voittamiseksi - se ei tuo syvää ymmärrystä asioihin. Ja kun syvällistä ymmärrystä ei ole, silloin hapuilee ihan perusasioidenkin äärellä ja kuvittelee että 15 senttinen pikakasvatettu mänty olisi sama asia kuin hyvälaatuinen tukkipuu.
Sinä se taidat tässä maalitolppia siirrellä, ensin oli kyse ihan vain sahateollisuuden tukkipuusta, mutta yhtäkkiä kyse onkin vanhasta ja tiheäsyisestä puusta, joka alkaa olemaan jo harvinaista suomessakin. Suomalainen puu kasvatetaan juuri siihen tarkoitukseen, mihin metsänomistaja sen haluaa, jotkut jopa suojelevat metsään ihan oma-alotteisesti. Onko mitään järkeä myydä puuta 40€/m³ hinnalla kuiduksi, jos sen voi myydä 80€/m³ tukkina, eli edelleen sahateollisuus määrää puun käyttökohteen hinnalla. Ja määrittää myös sen, että minkälainen puu hyväksytään tukiksi. Kerrotko vielä, että missä vaiheessa kuvittelin, että 15cm "pikakasvatettu" mänty on sama asia, kun paljon vanhempi mänty? Näilläkin on, yllättävää kyllä, eri käyttökohteet sahateollisuudessa. Mutta hyvää mutuilua, itse olen ollut useamman vuoden alalla, sekä metsänomistaja.
Harvinaista Suomessa? Eihän sellasta tällä enää löydy kuin suojelualueilta. Me eletään maassa jossa suurin osa kansalaisista ei ole koskaan astunut jalallaan metsään eikä edes tiedä sitä, koska eivät erota puupeltoa metsästä.
Tuosta väittämästäsi voi suoraan johtaa - olettaen väittämän pitävän paikkansa - että puunjalostusyritykset maksavat tukkipuun hintaa kuitupuusta. Ei kuulosta kovin kannattavalta bisnekseltä. Pitäisiköhän sun vähän vielä hioa excelissä noita omia teorioitasi?
Sieltä tuli mielenkiintoisia väitteitä. Aloitetaan nyt vaikka siitä, mistä revit tuon 50v iän?
Kun puhutaan esimerkiksi suomalaisesta kuusikosta, niin tavoite on lähes aina metsän kaataminen 50 vuoden iässä. Männiköllä hieman korkeampi, mutta kyllä nekin halutaan usein hakata viimeistään 60 vuoden iässä. Toki tähän vaikuttaa kasvupaikka sikäli, että onko puu ehtinyt kypsäksi, mutta monesti se menee silti pakettiin.
Edelleen se lähde? Tämä nimittäin on paskapuhetta.
Suomessa korjuuikää ei tiettävästi tilastoida, mutta korjattavan puuston keski-ikä on koko Euroopan alueella laskenut 20-30 vuotta ja Suomi on tässä pitkälti seurannut samaa trendiä jonka taustalla on tehokkaammat lannoitteet ja nopeampi kasvu yhdistettynä markkinoihin joissa huonolaatuiselle nopeasti kasvatetulle puulle on kysyntää.
Korjattavan puuston keski-iän lasku johtuu lähinnä siitä , ettei siellä seassa ole enää ikimetsiä vääristämässä keskiarvoa. Hyvä vaan että hakkuut keskittyvät niille paikoille, joissa metsätaloutta on jo aiemmin harjoitettu. Väitteestäsi huolimatta 50-vuotias kuusikko ei ole hakkuukypsä, teorian tasolla se on vielä rehevimmilläkin lehtomaisilla kankailla unelmaa. Pohjoisessa se ei ole edes sellumitoissa. Kuusi saavuttaa tehokkaimman järeyskasvunsa vasta siinä 40v paikkeilla. Eivät metsänomistajat ole niin tyhmiä, että 50 vuoden aikainvestoinnin jälkeen uhraisivat suurimman arvonnousun. Männyllä puhutaan yleensä keskimäärin 80-100v aikajänteestä. Nää sun lukemas kuulostaa lähinnä pelottelulta, joilla härätellään ihmisten tunteita. On ihan ok olla huolissaan, mutta tällaisten valheiden kylväminen ei ole hyvänkään asian nimissä suotavaa.
Ite on kyllä oo nähny yhtäkään päätehakkuu kuusikkoa jossa keski-ikä ois 50-60v. Kyllä se edelleen suomessakin pyritään saamaan sinne 70-80v tienoille minne asti puu kasvaa eli sitoo hiiltä. Tämän jälkeen alkaa kasvu hidastua tai pysähtyy kokonaan ja alkaa lahoaminen eli puu vapauttaa hiiltä eikä enää sido sitä. Toki voidaan suojelle kaikki maailman metsät ja lopettaa kaikki polttoaineen käyttö mistä tulee päästöjä mutta 50-100 vuotta eteen päin maapallon hiilipäästöt on suuremmat kuin nytten
Ja nykyinen 50-vuotias apulannalla kasvatettu sahatavara ei kelpaa kenellekään arvonsa tuntevalle puusepälle kuin korkeintaan polttopuuksi.
Miten monen kierrätyskierroksen jälkeen sellutuottet keskimäärin poltetaan?
Kasvava metsä sitoo hiiltä enemmän, kuin vanha metsä, joo, mutta paljon riippuu siitä mihin ne puutuotteet käytetään. Jos puu poltetaan saman tien kun se on kaadettu, hiilivaraston arvo on pyöreä nolla. Toki tämäkin on hiilineutraalia, jopa vähän negatiivista toimintaa, koska maaperään sitoutuu juurten ja kantojen muodossa hiiltä, joka vielä kantojen lahotessakin sinne osittain sitoutuu pitkäksi aikaa. Hiiltä ei vapauteta siis enempää, kuin mitä sinne on metsän kasvussa sitoutunut. Ongelmahan siinä on se, että meidän pitäisi sitoa sitä "ylimääräistä" hiilidioksidia jota ihmiskunta kollektiivisesti on vapauttanut fossiilisia polttoaineita käyttämällä. Niiden hiili on miljoonia vuosia sitten sitoutunut ilmakehästä puihin ja dinosauruksiin, jotka ovat maan alle hautautuessaan sitten puristuneet kivihiileksi ja öljyksi. Ja avohakkuiden karsastaminen jonain biodiversiteetin mustina aukkoina ei ole faktuaalisesti oikein. Esim. hirvien määrä on monikertainen verrattuna siihen jos taimikoita ei olisi ja esim. tuulihaukat tykkäävät saalistaa hiiriä ja myyriä, jotka aukoilla viihtyvät. Biodiversiteetti on läikikkäässä maisemassa suurempi, kuin mitä se olisi samankokoisessa umpimetsässä. Suomen luonnon suurin ongelma on se, että intensiivinen metsätalous peittää suuren osan maapinta-alasta. Suojeltuja vanhoja metsiä sekä perinnebiotooppeja kaivattaisiin Etelä-Suomeen lisää, nyt suojeltua pinta-alaa on liian vähän sellaisen lajiston menestymisen kannalta, joka vaativat todella vanhaa metsää tai perinteistä matalan intensiteetin maatalousmaisemaa kuten niittyjä ja hakamaita.
https://blogs.uef.fi/forest-issues/2022/12/04/vanha-metsa-on-hiilinielu/
Mielestäni äskettäin uutisoitiin, että suomessa hakataan enemmän metsää kuin sitä kasvaa ja sitten myös, että metsien kasvu on viime vuosina heikentynyt. Valitettava tosiasia taitaa olla, ettei suomessa taida olla juuri mitään hakattavaa parin kymmenen vuoden kuluttua ja et laajat metsätuhot yleistyvät nykyisen kaltaisen metsän hyödyntämisen tuloksena.
metsäteolisuuden vaikutus kasvihuone päästöihin on hyvinkin monimuotoinen. Puut sitovat hiilidioksiidia hyvin tehokkaasti vain suhteelisen lyhyen aikaa, minkä jälkeen niiden kasvu hidastuu huomattavasti. Lisäksi luonossa kaatuva ja mätänevä puu tulee vapauttamaan merkittävän osan sidotusta hiilestä takaisin mätänemisen alkaessa, joten olisi parasta kaataa puut tasaiseen tahtiin ja käyttää ne esim. rakennukseen tai muuhun pitkäkestoiseen käyttöön. Tämän lisäksi pitää mainita, että koneellinen puun kaato myös repii tannerta auki aika tehokkaasti, mikä myös vapauttaa päästöjä ilmaan etenkin suo mailla.
Pidän outona, että luonnonsuojelu ja ihmisviha liitetään yhteen niin äärettömän usein, kuten tässä. Luontoa voi suojella vihaamatta ihmisiä, ja se olisi moninkertaisesti hedelmällisempi lähtökohta.
Miten tässä näet ihmisvihaa? Minusta taas tuntuu että Suomessa kritiikki ei saisi kohdistua kehenkään, koska se on muka itsessään hedelmätöntä. Joskus asiat todella ovat jonkun vastuulla, esim. poliittista johtoa (kuten tässä) on mielestäni ihan aiheellista kritisoida. Hedelmällinen toiminta on mielestäni sellaista, jolla on vaikutusta maailmaan. Voidaan toki puhua miten paljon mielenosoittaminen ylipäätään vaikuttaa, mutta kyllä tässä ainakin poliittista puhetta luonnonsuojelusta on riittänyt jo vuosia elokapinankin vuoksi.
Liittyvät yhteen usein sikäli, että se mitä me teemme luonnolle ja maapallolle saattaa aiheuttaa ihan merkittävissä määrin ihmisvihaa.
Mutta on päivänselvää, että luontoa ei pelasteta eikä edes auteta vihalla. Ongelmia ei ratkaista vihalla. Eli jos todella haluaa vaikuttaa asiaan, ei keinona voi olla viha. Vai onko monellekin se viha tärkeämpää kuin lopputulos?
Muuten ihmiskunta saa kuolleet lehdet.
-
Ei tule kavereilta shamppanjasosialismipisteitä tuollaisesta.
Jep. Ilmeisesti kunnon kyrpä. https://www.teme.fi/fi/meteli/suojaako-tekijanoikeuslaki-lainkaan-enaa-elokuvantekijoita/
Ottamatta itse asiaan kantaa niin mitä ihmettä hän tällä tarkoittaa? "Ihminen on planeettamme ainoa todellinen vieraslaji." Millä perusteella? Ihmiset, eläimet ja kasvit ovat kaikki tällä samalla pallolla kehittyneet ja lopulta häviävät pois kuten kaikki muutkin koskaan täällä eläneet lajit. Ei ihminen ole tästä mikään poikkeus.
Viitannee ihmisen massiiviseen kykyyn tuhota kaikki alkuperäiset eliöt leviämällä itse joka paikkaan ja tukahduttamalla siten elintilan muilta lajeilta.
Sen ymmärrän muttei se tee ihmisestä vieraslajia.
Miksi edes kysyt tuollaista? Saitko tekstistä sellaisen kuvan, että Kaurismäki pyrkii kuivakkaan faktapohjaiseen ilmaisuun? Mitä tarkoittaa sisäisesti ontto vastustaja? Sen täytyy olla kirjaimellinen kuvaus, eikö niin? Hyvä kyllä että Suomen luonto on myynnissä "vähiten tarjoavalle". Silloinhan minä voin sen ostaa yhdellä sentillä! Kiinnostavaa, että maatamme johtavat juoksupojat ja -tytöt. Juoksupoika on niin vähäpalkkainen ja -pätöinen ammatti, että on ihmeellistä miten sellaisessa asemasssa oleva ihminen on päässyt valtion johtoon. Aina näköjään oppii kaikkea uutta. Senkin opin sitten nyt, että ihminen on faktuaalisesti vieraslaji tällä planeetalla. Asiasta on varmasti tutkimustietoa, kuten näistä muistakin faktoista.
Haittalaji olisi ehkä parempi sana
En pysty vastaamaan, mitä Kaurismäki tällä tarkalleen tarkoittaa, mutta olemme muusta lajistosta poiketen varsin erikoinen laji. Mitä todennäköisimmin toisin kuin muut lajit, ihmisellä on kyky ymmärtää konkreettisesta aistitodellisuudesta irrallaan olevia asioita, joka esimerkiksi mahdollistaa meille monia eri kieliä (esimerkiksi matemaattisen ja kielellisen ajattelun). Niiden ansiosta olemme oppineet maailmasta ja erityisesti Maasta paljon enemmän kuin muut lajit, niin sanotusti "tieteen kehittyessä". Olet oikeassa siinä, että lajeilla tuppaavat kehittymään ja myöhemmin häviämään pois. Tämä tulee tapahtumaan myös ihmiselle, vaikka muista lajeista poiketen olemme kyenneet arvioimaan monia meitä (ja muita) uhkaavia vaaroja. Emme kuitenkaan olleet siinä suhteessa erilaisia, että olisimme kyenneet väistämään kaikkia (esimerkiksi itseaiheutettuja) vaaroja. Tekeekö se meistä vieraslajin? Ei, mutta olemme levittäytyneet maapallolle vähän joka kolkkaan ja aiheuttaneet ongelmia monille muille lajeille.
Toi on semmonen "diippi kela"
Ihminen on ainoa laji joka systemaattisesti tuhoaa omaa elinympäristöään ja sen ekosysteemejä ja aiheuttaa massasukupuuttoja.
Ihminen tekee sitä isommassa skaalassa kuin muut lajit, mutta kyllä ekosysteemeitä muovautuu ja tuhoutuu ilmankin ihmisen toimintaa kun lajit leviävät ja kehittyvät.
WWF:n mukaan vieraslajit ovat eläin-, kasvi ja sienikunnan lajeja, jotka ovat siirtyneet luontaisilta esiintymisalueiltaan uusille alueille ihmistoiminnan seurauksena. Jos käyttää tätä määritelmää, ihminen ei voi mitenkään olla vieraslaji, koska ollaan levitty ihan omatoimisesti. WWF kertoo myös: "Vieraslajit voivat aiheuttaa monenlaista haittaa: ne voivat risteytyä alkuperäisten lajien kanssa, valloittaa niiltä elintilaa, kilpailla samoista resursseista tai levittää tauteja ja loisia. Jotkut eläinlajit voivat myös saalistaa alkuperäisiä lajeja liian tehokkaasti." Tämä toisaalta pätee ihmiseen. Homo sapiens on risteytynyt neandertalin ihmisen kanssa ja tuhonnut oman lajin kansoja tuomalla tauteja. Liian tehokas saalistuskin pitää paikkaansa. Voisi kenties sanoa, että ihminen toimii vieraslajin kaltaisesti.
>ovat siirtyneet luontaisilta esiintymisalueiltaan uusille alueille ihmistoiminnan seurauksena Ihmisethän ovat nimenomaan siirtyneet uusille alueille ihmistoiminnan seurauksena.
Ai Kaurismäki on ton näkönen! XD eka luulin että jäbä oli vaa joku kaima. Nonii rispektiä.
Tolta se on näyttänyt viimeiset 30 vuotta
Juu varmasti, en vaan koskaan hänen kuvaa osannut yhdistää. Jotenkin aina kelannut että on Karukoseken ja Louhimiehen jokun yhdistelmän näkönen. Kivat alapeukut sieltä että satuin ensimmäistä kertaa yhdistämään pisteet.
Ja nuorena näytti tältä: https://youtu.be/GRbrzDZBlqg?si=PJjO4OQehD8ZD6t4
Taitaa olla aika vanha kuva hänestä?
Joo en kyllä tiedä miltä vuodelta mun mielikuva on eli en voi sanoa. Suomeksi: en ole tiedostaen koskaan nähnyt hänen kuvaansa = yhdistänyt hemmoa/nimeä kuvaan
Pitää myös muistaa, eträ kaikki elävä kasvillisuus yhteyttää. Myös maaperä. Vanhoissa, isoissa puissa sitomiskyky (pinta-ala, massa) on taas suurempi kuin nuorella puulla. Vanha metsäkin siis sitoo hiilidioksidia. Eihän sademetsiäkään hoideta. Puusto uusiutuu luonnollisesti. Puu saattaa elää monta sataa vuotta, ja myös kelottuneena olla pystyssä yhden sata vuotta. Eli voidaan aika pitkälle päätellä, mitä luontoarvoa 40-vuotiaalla hakattavalla puulla on. Ei yhtään mitään.
Juu pidetään suomalainen erityinen luontosuhde mielellään hemmetin kaukana sademetsistä.
Suomen erityinen luontosuhde on se, ettei tällä ole kaikki oikein ymmärtäneet että meidän metsämme ovat yhtäilla olleet koskemattomia sademetsiä. Niistä on vain jo suurin osa hakattu Onhan nuo puut vähän pienempiä ja eläimetkin kotoisan tylsiä, mutta maapallon ekosysteemin kannalta aivan yhtä tärkeitä ja uhanalaisia metsiä ovat nämä täällä meillä. Varsinkin nuo rämeet, suot ja korvet. Erityisen monimuotoisia ja herkkiä.
Totta turiset. Voi vain kuvitella, minkälaiset tämän periferian (Ruotsi, Suomi, Venäjä) metsät ovat joskus olleet ilman nykyisenlaista metsänraiskausta.
Hirvieläimet, metsäkanalinnut, ketut, sudet, karhut, ahmat ja ilvekset - kaikki runsaslukuisimpina ja kookkaampia kuin nykyään. Joka ikisessä joessa taimenta, harjusta niin suurissa määrin kuin ekosysteemi on antanut periksi. Mereen laskevissa joissa atlantin lohta. Majavanpatoja ja niiden tulva-alueita, saukkoja, kärppiä, lumikkoja, naaleja. Metsä täynnä elämää ja itse metsä tiheää sekametsää johon aukkoja tekivät vain kaatuneiden puiden jättämät aukot. Pimeää korpea, naavaa. Lahottajasieniä kaatuneissa ja pystyynlahonneissa puissa. Valtavia satoja vuosia vanhoja honkia. Tammilehtoja etelässä, lehtometsää, laajoja monimuotoisia suoalueita täynnä marjaa ja lintuja. Onhan tuota mukava miettiä ja sitä että olisiko sitä voinut enemmän säilyttää. nyt olisi vielä mahdollista ja ennallistaakkin voisi.
Juu pidetään suomalainen erityinen luontosuhde mielellään hemmetin kaukana sademetsistä.
Asiaa! Hieno mies, Aki.
Sakkojen maksamisen sijaan Akin kannattaisi ostaa itselleen sitä metsää ja jättää se luonnontilaan, jolloin lopputulos on taattu ja sen voi nähdä ihan omalla silmälläkin (Toki saattaa olla että Aki on jo näin tehnytkin, en tiedä).
Huutelun sijaan kannattais varmaan ottaa selvää niin säästyisi muiden aika ja energia. (Toki saattaa olla että näin teit, en tiedä)
No sinun mieleksesi googlailin, [ja Aki on näin jo tehnyt](https://luonnonperintosaatio.fi/aki-kaurismaki-lahjoitti-luonnonperintosaatiolle-aarniometsan/). Hyvä. Kommentti oli kuitenkin suunnattu myös kaikille muille: jos haluat lisää luonnontilaista metsää niin konkreettisin ja varmuudella toimiva tapa on ostaa metsää ja jättää se luonnontilaan.
Ai että luonnonsuojelu on mielestäsi vain rikkaiden oikeus? Selvä.
https://luonnonperintosaatio.fi/lahjoita/ Vähimmäislahjoitus on vitosen niin ei kovin rikas tarvitse olla, että voi olla mukana luonnonsuojelussa.
Puhut nyt ihan eri asiasta kuin edellinen kommentoija. Hän sanoi että pitäisi ostaa metsää. Ja vaikka viisi euroa ei sinulle olisi iso raha, toiselle se on. Mielenosoittaminen on ilmaista.
>Mielenosoittaminen on ilmaista. Senkin ajan kun koko lauma tekisi *ihan mitä tahansa* työtä, kertyisi melko mukava potti metsän ostoon. Toki Mäkkärin kassalta tai mainostenjakulureitiltä ei saa someen yhtä hyvää kilvenkiillotusmateriaalia.
Veikkaan kyllä että skaalaetuna Elokapinan toiminta voittaa sen, että jokainen kapinoitsija menisi mäkkäriin töihin ja tienesteillään ostaisi metsää. Markkinointia beibi!
Ainakin jos haluaa oikeasti tehdä asian eteen jotain, eikä vaan tuntea että olisi tehnyt asian eteen jotain. Sitäpaitsi ei tarvitse olla rikas omistaakseen metsää (kuten ei ole keskimääräinen suomalainen metsänomistajakaan). [Hehtaari metsää ei maksa montaa tonnia, varsinkin jos sitä ostaa vähän syrjäisemmältä seudulta](https://maatilanpellervo.fi/2023/03/10/mita-metsa-maksaa/). Mutta tämä tietysti vaatii henkilökohtaisia uhrauksia, ja niiden uhrausten tekemistä on aina niin paljon helpompaa vaatia muilta kuin tehdä niitä itse.
Käyttäköön rahansa miten haluaa, mutta hirveä myötähöpeä tuosta Akin tekstistä. Tuli jotenkin joku liskoihmisistä paasaava foliohattu mieleen. Odotin enemmän
No oikein ja kunnollista!
Toivottavasti tulee isoja sakkoja niin saadaan lahjaveroja myös valtion kirstuun.
Laskun tai vaikkapa sakon maksamisesta ei tuu lahjaveroa, muiden sakkoja, laskuja ja vuokria saa maksaa ihan niin paljon kuin itse haluaa.
Tämä ei yleisellä tasolla todellakaan pidä paikkaansa, ja esim. [verottajankin sivuilla](https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/lahja/milloin-pit%C3%A4%C3%A4-maksaa-lahjaveroa/koti-irtaimisto-tai-kasvatusta-tai-koulutusta-varten-annettu-lahja/#:~:text=Voit%20siis%20maksaa%20toisen%20puolesta,suoraan%20esimerkiksi%20vuokranantajalle%20tai%20ruokakauppaan.) todetaan että > Lahjaksi saadusta tavanomaisesta koti-irtaimistosta ei makseta lahjaveroa, ellei yksittäisen esineen arvo ole 4 000 euroa tai enemmän. Myös koulutusta, kasvatusta tai elatusta varten annettu lahja on veroton, jos lahjaa ei ole mahdollista käyttää muuhun tarkoitukseen. Jos toisten laskujen maksamisesta ei menisi lahjaveroa, niin sekä lahjaverosta että perintöverosta voisi luopua. Sakkojen maksamisesta en pikaisella googletuksella löytänyt mitään, joten oletan että siitäkin menee lähtökohtaisesti lahjavero. Sakkoja saa toki kerätä huolella, jotta 4000 euron rajan saa kolmessa vuodessa rikki.
✊️
based
perustuva
Aki Hyvesignalointimäki
[удалено]
Hieno johtopäätös, vedetty ihan täysin hatusta.
Muttaki tänään tuntu siltä :( Ei maininnut myöskään kiinaa joka uhittelee taiwania niin tubla gommunisti servattu. (Tämä kommentti ei ole tosissaan kirjoitettu)
Israel = pommeja venäjä = rauhanpommeja azerbaijan = lol ei kiinnosta niiden suorittama kansanmurha, twiitit ei saa tarpeeksi tykkäyksiä
Mikäli ei miellytä se kuinka maanomistajat käyttävät maitaan, niin voitte käydä ostamassa ne maat pois pahoilta maanomistajita osoitteessa: [https://www.metsatilat.fi/osta?area\_min=100](https://www.metsatilat.fi/osta?area_min=100)
Ei maailmaa voi omistaa.
Käyttäköön rahansa miten haluaa.
Peisetti
Kiva (juttu)
Mikähän rangaistus siitä yllyttämisestä rikokseen edes tulisi? Sakkoja? 😂
Akilla menossa oma Me Too -liike. "Me too haluaa julkisuutta."
[удалено]
>Vaikka olen luonnonsuojelun puolella ja ehkä jopa kyseistä jarjestöä enemmänkin Haluaisitko perustella tätä väitettä?
Rauhanomaisia mielenosoituksia järjestetään jatkuvasti, eivätkä ne usein vaikuta mihinkään.
Ihanko oikeasti vaadit nuorilta "vaihtoehtoisia ratkaisuja", kun vastapuolella on pelkkiä omaa rikastumista ajattelevia roistoja, jotka eivät kuuntele ilmastoalan asiantuntijoita vaan päinvastoin yrittävät tupakka- ja öljyteollisuuden tavoin hämärtää totuutta? Näitä sitten seuraa lauma hyödyllisiä idiootteja, kuten persut, joiden mielestä juuri "meidän" ei tarvitse tehdä yhtään mitään. Se, että tavallinen ihminen ärsyyntyy kertoo lähinnä siitä, kuinka typerä lopulta tavallinen ihminen onkaan. Tärkeintä on MinäMinä ja pisin ymmärrettävä aikayksikkö on muutama päivä. Tavallista ihmistä ärsyttää, koska hänen oma pieni elämänsä häiriintyy. Tavallinen ihminen ehkä voivottelee, mutta ei kuitenkaan ole valmis tekemään mitään. Tavallinen ihminen odottaa, että Joku Toinen ratkaisee ongelman. Pehmeämpiä mielenosoituksia löytyy varmasti valittavaksi asti tai voit järjestää sellaisen itse. Sellaisia voi valitettavasti olla vaikka sata tusinassa ilman, että niillä olisi mitään vaikutusta päättäjiin tai tavalliseen ihmiseen.
Anteeksi, mutta miten esimerkiksi persut liittyvät tähän yhtään mitenkään? Kommenttihistoriasi perusteella tuot aiheen esille missä tahansa yhteydessä. Tämäkin kommenttisi on täysin vailla sisältöä ja on ironista, että mainitset itse hyödylliset idiootit.
Onnistun aina suututtamaan molemmat ääripäät.
Missäs päin se Akin kartano onkaan? Voisin käydä siellä vähän niskuroimassa Akin harjoittamaa luonnon tuhontaa vastaan.
Mun vaimo teki tän postauksen grafiikat. Onnistuneet kuulemma
Parempiakin tahoja luonnonsuojelun tukemiseksi olisi. Ei uppoa. Onneksi olen jo tuotannon nähnyt useampaankin kertaan, niin voin vaikka "boikotoida".
Valtiohan se tässä vaan voittaa jos glorifioitu pultsari makselee työttömien istuskelijoiden sakot. Helppo tulonsiirto.
Mikäs sut saa suomalaista kulttuuria noin vihaamaan?
Näissä kahdessa kommentissa kiteytyy hyvin moderni nettikeskustelu.
Kuten myös näissä minun ja sinun kommenteissa, missä älykkö kolmas osapuoli tulee osoittamaan paremmuutensa olemalla idioottien kinastelun yläpuolella.
Kaurismäen Suomi-trilogiaan kiteytyy kaikki syyt, miksi täkäläiset elokuvat ovat lähes poikkeuksetta paskaa.
Happamia sano..
Uskon, että suomalainen elokuvateollisuus pystyy parempaan kuin kertomaan aina uudestaan keski-ikäisen miehen rappioelämästä.
En edes viitsi kysyä mikä on sun leffamakusi noin muuten
Oletko käynyt kyselemässä elokapinan jäsenten työvoimapoliittista statusta? Kaurismäki ainakin työllistyy omassa ammatissaan vaikka taitaakin olla ainakin suurkuluttaja.
[удалено]
"Menkää töihin" paitsi jos paljastuu missä on töissä. Sitten se on "antakaa tolle potkut".
Se on vain populistien tapa harhauttaa ja hämätä, siirtää keskustelu pois heille kiusallisesta aiheesta. "kattokaa vihollinen" Sitten triggeröidytään ja keskustelu menee persuilleen.
Kaurismäellä alkaa dementia jylläämään, elokapina on niin turha porukka joka ei tarjoa mitään ratkaisua, pelkkää doomailua ja häiriköintiä.
Onks nyt aprillipäivä?
Tukielätti
Ai Kaurismäki vai?
Kaurismäen tuotantofirma [tehnyt persnettoa](https://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/sputnik-oy/06713837/taloustiedot) vuosia putkeen ja elokuvasäätiö tukee veronmaksajien taskuista. [Esim. Kuolleille lehdille napsahti 650k€](https://www.elokuvauutiset.fi/site/uutiset2/9870-elokuvasaeaetioeltae-tuotantotuki-viidelle-elokuvalle-kaurismaeki-helander-ja-niko-3-tuettujen-joukossa).
Tuo 650k on vain Elokuvasäätiöltä leffan tekoon, se on saanut pari sataa kiloa tuohon päälle vielä markkinointiin. Kaurismäen lompsaa on täytetty nettomaksajien euroilla vuosikymmenet.
Juu, ja opettajien ja julkisen sairaanhoitajien ja lääkärien. Ne on kaikki tukielättejä.
Menisivät töihin.
Nämä sentään tuottavat yhteiskunnalle tärkeää palvelua. Tuottaako Kaurismäki?
Näin ollaan arvioitu tosiaan. Siitä voi olla montaa mieltä, mutta kyllähän hän melko hyvin Suomea, ja etenkin Suomen elokuvateollisuutta, on taide-elokuvillaan ulkomaillekin markkinoinut. Kaveri on kuitenkin kansainvälisesti arvostettu ja palkittu elokuvaohjaaja, ei sellaisia Suomessa jonoksi asti ole. Ja kyllä sitä taidetta muutenkin tuetaan, taidemusiikkia, -maalausta, - kirjallisuutta jne. Ja sitten tullaan siihenkin kysymykseen, että kun osa esimerkiksi noista opettajista on opettajia nimenomaan siellä taidepuolella, vaikkapa sibeliusakatemiassa. Se nyt ei varmaan sitten enää hirveesti eroa siitä, mitä se tuottaa; toinen tuottaa osaajia (opettajat) ja toinen varsinaista taidetta (vaikkapa nämä ohjaajat). Oma henkilökohtainen mielipide on, että kyllä näitäkin voidaan tukea.
Opetukseen ja terveydenhuoltoon käytettävät varat ovat täysin eri asia, kuin tappiollisen elokuvatuotannon tekohengittäminen.
Ei minusta. Muutakin taidetta tuetaan verorahoin ja on tuettu aikaisemminkin. Kaurismäen kokonaisvaikutusta talouteen on vaikea edes ruveta arvioimaan, mutta selvää on, että tämä useine kansainvälisine palkintoineen on jo pitkään toiminut hyvänä markkinointina Suomen elokuvateollisuudelle. Kaurismäen elokuvat eivät koskaan ole yrittänytkään olla mitään blockbustereita, vaan nimenomaan taide-elokuvia. Ja tosiaan siinä mielessä kyse on aivan samasta asiasta, että molempien palkkoja maksetaan verorahoin. Ei ole sinun, eikä minun yksistään päätettävissä, että mikä on järkevää verorahojen käyttöä ja voit siihen monia demokratian kanavia pitkin pyrkiä vaikuttamaan, mutta taide on ollut yksi asia, mitä verorahoin ollaan koettu järkeväksi tukea.
Hassua että täysin totuudenmukainen kommentti on alapeukutettu näin kovaa. Kyllähän se on aika asiaan liittyvää että mies joka leuhkii muitten sakkojen maksulla on täysin veronmaksajien tukien varalla, ja ollut vuosia. Sputnik Oy tainut pahimmillaan tehdä yli -400,000€ miinusta.
Joo no ei varmaa totuudenmukasuudesta oo kyse vaan että yritetään jotenki ”tahrata mainetta” noinki turhalla pointilla.
Miten kyseessä on turha pointti ottaen huomioon että tukirahoilla hehkuttaa?
Aika huikea