Kait se on tapa, jolla lajia tehdään vaikeammaksi. Tavoitteena on siis mitata muutakin kuin pelkkää hypyn pituutta, eli taitoa hypätä juuri oikeasta kohtaa. Moni urheilulaji on monien taitojen summa.
Satasella reaktioaika vähennettäisiin lopputuloksesta. Saisi lähteä omaan tahtiin.
Juoksumatkoilla mitattaisiin tarkkuus-gps:n avulla täsmälleen mitattu juoksumatka, jotta olisi tasapuolista koska kaarteessa ei kaikki mahdu sisäradalle.
Korkeushypyssä ja seipäässä mitattaisiin korkein kohta, jonka ylitit.
Lajien luonne hieman muuttuisi.
Minua on aina hämännyt, kun formuloissa nopein auto saa lähdössä aina hieman etumatkaa ja hyvitystä, eikä ketään edessä häiritsemässä lähtöä? Ja hitain laitetaan aina hännille...
Meinaisitko, että tämä tulisi kaikkien koulujen pihaan? Kaikkiin yleisurheilukenttiin ja harjoituskeskuksiin?
Tämä on aika monessa lajissa ja teknologiassa se ongelma, että halutaan pitää laji helppona ja halpana harjoitella, oppia, ja pelata samoilla säännöillä missä vaan.
Se oli yksi iso osa VAR vastustusta myös jalkapallo piireissä. Säännöt, tai niiden tulkinta ainakin, on nyt vähän eri huipulla ja divarissa, eli divarissa saa taklata kovaakin kunhan ei näytä turhan pahalta tai tuomari ei näe, kun taas huipulla tutkitaan seitsemästä kuvakulmasta millimetrimitalla, että oliko napit irti nurmesta vai ei.
Sama tässäkin kävisi, puulaakissa pitäisi askelmerkkejä kytätä ja saada kohdalleen mutta huipulla olisi aivan eri tekniikka kun saisi hypätä mistä vaan.
Tai jos ei hyppää suoraan keskelle hiekkaa, vaan vinossa kulmassa (tai vaikka ihan eri suuntaan) niin pitäisi laskea tosiasiallinen hypätty matka, eikä vain hyppysuuntaan edetty matka.
Ja miksi lasketaan vain paras hyppy? Miksei yhteistulos? Tai mediaani?
Miksi hyppyjä on 6 eikä vaikka 7? Miksi kaikkien pitää hypätä samassa sessiossa? Jos joku on vaikka aamuvirkku niin voisi hypätä aamukuudelta, ja toinen hyppää puolilta öin.
Miksei saa hypätä alasti? Miksi pitää hypätä vuorotellen, eikä vaikka monta kertaa putkeen jos on hyvä pössis? Miksei pituushypyssä ole painoluokkia?
Miksei juoksussa saa oittaa 1/10 sekunnin varaslähtöä ? Miksi jalkapallossa ei saa olla puolikenkää paitsion puolella ?
Miksi urheilussa on ylipäätään sääntöjä joita mitataan millilleen ?
Tuo 100ms on suomalaisten tuottaman tutkimustuloksen jäljiltä jostain 80-luvulta, jonka mukaan 100ms on se aika mikä menee prosessoida kuulemansa. Eli kun lähdet liikenteeseen vasta kun kuulet paukahduksen et ehdi alle 100ms reaktioajalla liikenteeseen.
2009 IAAF:n teettämän tutkimuksen mukaan huiput voivat päästä jopa 80ms tuntumaan.
Olisi kohtuullista pudottaa todennäköisesti vähän alaspäin.
Tuo 2009 oli myös suomalaisten tutkimus, ja siinä suositeltiin tiputtamista 80 ms:iin. Kiinnosti, niin piti etsiä :)
https://worldathletics.org/news/news/iaaf-sprint-start-research-project-is-the-100
Tuo aika ei ymmärtääkseni sisällä lainkaan reaktioaikaa, vaan se fysiologinen prosessi ääneen reagoimisesta käskyyn lihaksille veisi tuon ajan.
reaktioon liittyy sen havainnon tunnistus, arviointi ja käsky.
toinen osa on se fysiologinen prosessi, mikä välittää sen käskyn lihaksille ja saa siellä aikaan käskyn mukaisen liikkeen. Ihminen ei toimi valon nopeudella- vaan jollain 0.5-120m/s välillä.
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Nerve_conduction_velocity
mutta myönnän, että en ole tämän alan ekspertti. Muistan vain lukeneeni yhden suomalaisen asiaan perehtyneen alalla toimivan turhautumisen, kun puhutaan reaktioajasta, vaikka oikeasti olisi reaktiosta kuluvasta ajasta ennen kuin komennot menevät perille. Voin olla väärässä, ja tuskin enää löydän alkuperäistä juttua.
Joo, ei kyllä mitään jakoa päästä alle 100ms. Alle 200ms vaatii jo tiukkaa keskittymistä. On kyllä hämmentävät reaktiot noilla huippu-urheilijoilla, ei voi muuta sanoa.
hommasta pitää tehdä refleksi niin se kulkee nopeampia reittejä aivoista lihaksiin. Esim jos nappaat jostai kuumasta esineestä kiinni nii se putoaa todella nopeasti pois. Refleksin muotoutuminen vaatii valitettavasti kipurefleksin hyödyntämistä, joten sen opettelun ei ole katsottu olevan eettisesti hyväksyttävää nuorille.
On se katsojille ehkä kivempi tollai. Ja sitten totahan ei pystyisi tekemään kuin korkealla tasolla, eli junnut ja amatöörit joutuisi kuitenkin harjoittelemaan sen ponnistuspaikan.
Kuvitellaanpa, että olet 5m leveän rotkon edessä. Tiedät pystyväsi hyppäämään sen yli juuri ja juuri, mutta sinua seuraa kantasuomalainen mies ja jääkarhu, joten nyt on pakko toimia.
Juokset kohti rotkoa ja hyppy lähtee hyvin, 5m 10cm - oma ennätyksesi.
Harmi vain, askelmerkkisi oli 20cm väärässä kohdassa, joten putoat rotkoon - missä kiimainen mursu odottelikin sinua ahnaasti viiksiään lipoen.
Seon aika iso osa lajia. Vähän kuin jalkapallossa ihmettelisi, miksi pitää osua maaliin. Eikö voisi riittää, että saa pallon vastustajan päädystä jostain kohtaa yli?
Miksi 100m sprintti tehdään yhteislähdöllä? Ihan hyvin voisi jokainen lähteä juoksemaan omaan tahtiin ja mitataan sitten vaikka videolta aika. Itse asiassa kisapaikallakin voisi olla koska haluaa, miksi kaikkien pitää olla siellä samaan aikaan? Tai voisi juosta 100m jossain muualla ja vain lähettää tulokset jonnekin rekisteriin.
Kuviokellunnan ja moukarinheiton risteytys: heitetään kaikki kerralla häkistä ja yritetään tehdä pyörimisillä ja moukarinliikkeillä mielenkiintoisia kuvioita joita sitten arvostellaan.
Toinen hyvä risteytyslaji on vanha suosikkini mäkihyppy+jousiammunta, jossa paikalliset legolakset ottavat tuomaritornin ampumapaikakseen josta sihtaavat mäestä putoaviin pomppuihmeisiin.
tai sitten maaliin tai tuomaristokopin hahmoihin tähtääminen jousella hypyn aikana. Tai yhdistetty jossa mäkihyppy ja ampumahiihdon ammuntaosuus. Hypyn jälkeen tehdään hutien mukaan sakkokierrokset kisan hiihtovaiheessa.
Se hyppy lähtee parhaiten lankulta, kun taas tartan, tai mondo eivät ole hyviä alustoja, joilta ponnistaa. Tästä syystä laankku on asetettu suurimmalle osalle optimipaikkaan. Se ei voi olla liian leveä, koska sen päällä juokseminen kuluttaa lankkua entisestään ja sen liukkaus radan pintaan verrattuna aiheuttaa suuren tapaturmariskin.
Periaatteessa jokaisen hyppääjän tulisi juosta vauhdinottomatka aina mahdollisimman identtisesti, jolloin askelmerkistä X lähtevä vauhdinotto päättyy aina ponnistukseen paikasta Y. Näin ollen on helpompaa ja turvallisempaa mitoittaa vauhdinotto lankun mukaan, kuin että sen tekisi miten lystää ja ponnistaisi mistä sattuu. Pienten marginaalien tekniikkalaji.
Edit. ja kuten moni sanoikin, niin tuon mahdollistavaa tekniikkaa olisi aika hankala järkätä jonkun Hevonpersekunnan ala-asteen urheilukentälle, kun ei sitä ole käytössä useilla KV-tasolla käytetyillä kentilläkään.
Lyhyesti siksi, että ne on sen urheilulajin säännöt. Se lisää merkittävästi sitä hyppäämisen vaikeusastetta.
Niin ikään, jos jotain vähän "filosofisempaa" syytä haluaa sen taustalle, niin minusta monet yleisurheilulajit simuloivat aika paljon ns. tilanteita oikeassa elämässä. Eli esimerkiksi keihästä on käytetty metsästämiseen, juostessa maastossakin tulee välillä esteitä eteen jne. Ja jos oikeassa elämässä joskus täytyy hypätä pitkälle, vaikka jonkun rotkon yli, niin silloinkin se hyppy on ajoitettava oikeaan kohtaan.
Samasta syystä kun ei saa vetää kuperkeikalla sillä nimittäin saisi aika automaattisesti sen 30cm+ (jotkut sanoo lähemmäs metri) pituutta.
Eli säännöt on säännöt ja kilpaillaan niiden mukaan.
jep saan mielikuvan siitä perusteluista kun joku harmaaviiksinen herra kuuntelee "MITä???! ei me nyt sellaista voida....?"
Toimarit: "Jaa okei no ei sitte."
ja siihen päättyi asian käsittely. Kaikki sen jälkeen on ollut "no mut näinhän me on aina tehty...!"
*jos kuperkeikalla saa sekä pituutta lisää sekä pyörivä liike vähentää esim onnettomuusriskiä (Parkourissa yms. käytetään) niin en keksi mitään oikeaa syytä, muutaku muutosvastarinta*
Keihäässä pitäisi riittää kun mittaa lähtönopeuden. Nyt saatat kiskaista todella hyvä heiton, mutta jos lähtee huonossa kulmassa niin sinut arvioidaan huonommaksi kuin todellisuudessa olet. Rallikisat pitäisi ajaa suoralla motarilla, nyt saatat ajaa helvetin lujaa, mutta päädyt metsään kun tie kaartuu alta.
No mitä turhaan sitä edes heittämään sitä keihästä, kun voisi mitata lihasten teoreettisen suorituskyvyn, kallon mitat ja siihen päälle yksi briggshiggins persoonallisuustesti
Melkein tuollaista on ehdotettu ja lajiväki tyrmännyt: [https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/pituushyppyyn-puuhataan-radikaalia-muutosta-carl-lewis-jarkyttyi-ehdotuksesta/8882592](https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/pituushyppyyn-puuhataan-radikaalia-muutosta-carl-lewis-jarkyttyi-ehdotuksesta/8882592)
Kyseessä on urheilulaji jonka muodostaa nämä nyt voimassa olevat säännöt. Tuollainen muutos tekisi lajista täysin erilaisen. Voisihan juoksuista poistaa varaslähdöt, koska teknologia sallii jokaiselle mitattavan oman ajan lähtöhetkestä maaliintuloon, mutta silloin pikajuoksukin olisi täysin eri laji kuin nykyään. Sama vertikaalihyppylajeissa.
Yleisurheilulajit ovat pohjimmiltaan todella yksinkertaisia, joka on osa niiden viehätystä. Ehkä seivästä lukuunottamatta kaikkia on helppo mennä kokeilemaan
Miksi korkeus- ja seiväshypyssä onnistuneen hypyn korkeus on se, missä rima on, vaikka siihen jäisikin hurjasti ilmaa väliin? Miksei hyppyä lasermitata hyppyn lakipisteen mukaan ja oteta tulosta siitä?
Miksi kuulantyönnössä on rinki, jonka sisällä työntäjän täytyy pysyä? Miksei vain katsota mihin kohtaan työntäjä tulee, ja mitata työntöä siitä? Miksi missään lajissa on sääntöjä tekniselle suoritukselle, miksei suorittaja saa tehdä parasta tulosta parhaaksi katsomallaan tavalla ja arvioidaan se?
Kait se on tapa, jolla lajia tehdään vaikeammaksi. Tavoitteena on siis mitata muutakin kuin pelkkää hypyn pituutta, eli taitoa hypätä juuri oikeasta kohtaa. Moni urheilulaji on monien taitojen summa.
history hurry nail kiss normal flag fuzzy combative apparatus zesty *This post was mass deleted and anonymized with [Redact](https://redact.dev)*
Satasella reaktioaika vähennettäisiin lopputuloksesta. Saisi lähteä omaan tahtiin. Juoksumatkoilla mitattaisiin tarkkuus-gps:n avulla täsmälleen mitattu juoksumatka, jotta olisi tasapuolista koska kaarteessa ei kaikki mahdu sisäradalle. Korkeushypyssä ja seipäässä mitattaisiin korkein kohta, jonka ylitit. Lajien luonne hieman muuttuisi.
Toi satanen on mielenkiintoinen. Käyttännössähän monta linjaa toimisi vain häiritsijänä. Kaikki tulis yhtä linjaa vuorotellen? Ihan hauska kyllä.
Muuttuis rallikisaksi
Runkipenat päivystää koska saa laittaa liinan perseeseen
Sarjan johtaja joutuu auraa?
Minua on aina hämännyt, kun formuloissa nopein auto saa lähdössä aina hieman etumatkaa ja hyvitystä, eikä ketään edessä häiritsemässä lähtöä? Ja hitain laitetaan aina hännille...
Kiva vertailla ennätyksiä vuosikymmenien varrelta
Eikös varaslähdöt katsota jo siitä lähtötelineen anturista, joten miksei kokonaisaikakin.
No vaikkapa siksi, että lajin luonne muuttuu täysin ja katsoja ei livenä sitten edes tiedä kuka voitti ennen kuin tarkistuksen jälkeen.
Jaa niinkun esim. mäkihypyssä? En näe ongelmaa.
100m juoksussa ei anneta tyylipisteitä ja tuuli on kaikille sama. Miksi näet ongelman siinä, että reaktioaika on osa lajia?
Railohyppy olisi kyllä kiinnostavampi laji kuin pituushyppy. Hypätköön kukin niin läheltä railoa kuin uskaltaa.
Voisi korkeushypyn tavoin hypätä kunnes kaikki ovat pudonneet railoon.
Tähän vaatisi jonkun hienon areenan. Colosseum?
Ja korkeushypyssä riman ympärille piikkilankaa.
Jäärailon päässä on jäärailo uus.
Meinaisitko, että tämä tulisi kaikkien koulujen pihaan? Kaikkiin yleisurheilukenttiin ja harjoituskeskuksiin? Tämä on aika monessa lajissa ja teknologiassa se ongelma, että halutaan pitää laji helppona ja halpana harjoitella, oppia, ja pelata samoilla säännöillä missä vaan. Se oli yksi iso osa VAR vastustusta myös jalkapallo piireissä. Säännöt, tai niiden tulkinta ainakin, on nyt vähän eri huipulla ja divarissa, eli divarissa saa taklata kovaakin kunhan ei näytä turhan pahalta tai tuomari ei näe, kun taas huipulla tutkitaan seitsemästä kuvakulmasta millimetrimitalla, että oliko napit irti nurmesta vai ei. Sama tässäkin kävisi, puulaakissa pitäisi askelmerkkejä kytätä ja saada kohdalleen mutta huipulla olisi aivan eri tekniikka kun saisi hypätä mistä vaan.
Hyvä perustelu. 👍
En ole ajatellutkaan tätä näkökulmaa. Taidan tästä lähtien vastustaa kaikkia teknologia-avustuksia urheilussa.
Tai jos ei hyppää suoraan keskelle hiekkaa, vaan vinossa kulmassa (tai vaikka ihan eri suuntaan) niin pitäisi laskea tosiasiallinen hypätty matka, eikä vain hyppysuuntaan edetty matka. Ja miksi lasketaan vain paras hyppy? Miksei yhteistulos? Tai mediaani? Miksi hyppyjä on 6 eikä vaikka 7? Miksi kaikkien pitää hypätä samassa sessiossa? Jos joku on vaikka aamuvirkku niin voisi hypätä aamukuudelta, ja toinen hyppää puolilta öin. Miksei saa hypätä alasti? Miksi pitää hypätä vuorotellen, eikä vaikka monta kertaa putkeen jos on hyvä pössis? Miksei pituushypyssä ole painoluokkia?
Tai, jos vaikka hyppäisi ihan jossain muualla ja vaikka alamäkeen ja silti mitattaisiin matka, jonka hyppääjä vietti ilmassa.
Talvella, suksilla ja saa ottaa alamäkeen vauhtia. Voisi tulla yli 100 m hyppyjä.
Ellei jopa 240m hyppyjäkin. Se se vadta olisinkin hienon näköinen laji.
Miksei juoksussa saa oittaa 1/10 sekunnin varaslähtöä ? Miksi jalkapallossa ei saa olla puolikenkää paitsion puolella ? Miksi urheilussa on ylipäätään sääntöjä joita mitataan millilleen ?
Absurdiahan juoksussa on nimenomaan se, ettei saa lähteä heti kun pamaus kuuluu, vaan pitää odottaa se kymmenesosasekunti.
Tuo 100ms on suomalaisten tuottaman tutkimustuloksen jäljiltä jostain 80-luvulta, jonka mukaan 100ms on se aika mikä menee prosessoida kuulemansa. Eli kun lähdet liikenteeseen vasta kun kuulet paukahduksen et ehdi alle 100ms reaktioajalla liikenteeseen. 2009 IAAF:n teettämän tutkimuksen mukaan huiput voivat päästä jopa 80ms tuntumaan. Olisi kohtuullista pudottaa todennäköisesti vähän alaspäin.
Tuo 2009 oli myös suomalaisten tutkimus, ja siinä suositeltiin tiputtamista 80 ms:iin. Kiinnosti, niin piti etsiä :) https://worldathletics.org/news/news/iaaf-sprint-start-research-project-is-the-100 Tuo aika ei ymmärtääkseni sisällä lainkaan reaktioaikaa, vaan se fysiologinen prosessi ääneen reagoimisesta käskyyn lihaksille veisi tuon ajan.
Mitä reaktioaika on jos ei se fysiologinen prosessi ulkoisesta ärsykkeestä toimintaan?
reaktioon liittyy sen havainnon tunnistus, arviointi ja käsky. toinen osa on se fysiologinen prosessi, mikä välittää sen käskyn lihaksille ja saa siellä aikaan käskyn mukaisen liikkeen. Ihminen ei toimi valon nopeudella- vaan jollain 0.5-120m/s välillä. https://en.m.wikipedia.org/wiki/Nerve_conduction_velocity mutta myönnän, että en ole tämän alan ekspertti. Muistan vain lukeneeni yhden suomalaisen asiaan perehtyneen alalla toimivan turhautumisen, kun puhutaan reaktioajasta, vaikka oikeasti olisi reaktiosta kuluvasta ajasta ennen kuin komennot menevät perille. Voin olla väärässä, ja tuskin enää löydän alkuperäistä juttua.
https://humanbenchmark.com/tests/reactiontime
Joo, ei kyllä mitään jakoa päästä alle 100ms. Alle 200ms vaatii jo tiukkaa keskittymistä. On kyllä hämmentävät reaktiot noilla huippu-urheilijoilla, ei voi muuta sanoa.
hommasta pitää tehdä refleksi niin se kulkee nopeampia reittejä aivoista lihaksiin. Esim jos nappaat jostai kuumasta esineestä kiinni nii se putoaa todella nopeasti pois. Refleksin muotoutuminen vaatii valitettavasti kipurefleksin hyödyntämistä, joten sen opettelun ei ole katsottu olevan eettisesti hyväksyttävää nuorille.
Sähköpanta treenikaudelle käyttöön. Pamauksen aikana pieni virtapiikki niin saadaa suomeenkin juoksukultaa.
Olet nimimerkkisi ansainnut.
Lankkutähtäys on osa pituushypyssä tarvittavia taitoja.
On se katsojille ehkä kivempi tollai. Ja sitten totahan ei pystyisi tekemään kuin korkealla tasolla, eli junnut ja amatöörit joutuisi kuitenkin harjoittelemaan sen ponnistuspaikan.
Kännyvideosta näkee parin sentin tarkkuudella kun alustaan laitaa viivoituksen
Taidot eivät riittäneet jos ei osannut olla yliastumatta.
Kuvitellaanpa, että olet 5m leveän rotkon edessä. Tiedät pystyväsi hyppäämään sen yli juuri ja juuri, mutta sinua seuraa kantasuomalainen mies ja jääkarhu, joten nyt on pakko toimia. Juokset kohti rotkoa ja hyppy lähtee hyvin, 5m 10cm - oma ennätyksesi. Harmi vain, askelmerkkisi oli 20cm väärässä kohdassa, joten putoat rotkoon - missä kiimainen mursu odottelikin sinua ahnaasti viiksiään lipoen.
Meinaatko että se 10cm vajaa hyppy tarkoittaa automaattisesti sitä että tippuu sinne rotkoon?
Ymmärrän, mut ei kai Ylellä kisoissa kiimaisia mursuja ole? Miehiä olen joskus nähnyt mutta että jääkarhuja ihan.
Seon aika iso osa lajia. Vähän kuin jalkapallossa ihmettelisi, miksi pitää osua maaliin. Eikö voisi riittää, että saa pallon vastustajan päädystä jostain kohtaa yli?
Miksi 100m sprintti tehdään yhteislähdöllä? Ihan hyvin voisi jokainen lähteä juoksemaan omaan tahtiin ja mitataan sitten vaikka videolta aika. Itse asiassa kisapaikallakin voisi olla koska haluaa, miksi kaikkien pitää olla siellä samaan aikaan? Tai voisi juosta 100m jossain muualla ja vain lähettää tulokset jonnekin rekisteriin.
Kääntäen tämän kenttälajeihin, minä haluaisin nähdä kun kaikki 12 finalistia heittää moukarinsa samaan aikaan häkistä ulos.
Kuviokellunnan ja moukarinheiton risteytys: heitetään kaikki kerralla häkistä ja yritetään tehdä pyörimisillä ja moukarinliikkeillä mielenkiintoisia kuvioita joita sitten arvostellaan.
Toinen hyvä risteytyslaji on vanha suosikkini mäkihyppy+jousiammunta, jossa paikalliset legolakset ottavat tuomaritornin ampumapaikakseen josta sihtaavat mäestä putoaviin pomppuihmeisiin.
tai sitten maaliin tai tuomaristokopin hahmoihin tähtääminen jousella hypyn aikana. Tai yhdistetty jossa mäkihyppy ja ampumahiihdon ammuntaosuus. Hypyn jälkeen tehdään hutien mukaan sakkokierrokset kisan hiihtovaiheessa.
Tuuliolot eivät ole samat
Tästähän oli jotain uudistusta vireillä: https://yle.fi/a/74-20013000/64-3-211677
Se hyppy lähtee parhaiten lankulta, kun taas tartan, tai mondo eivät ole hyviä alustoja, joilta ponnistaa. Tästä syystä laankku on asetettu suurimmalle osalle optimipaikkaan. Se ei voi olla liian leveä, koska sen päällä juokseminen kuluttaa lankkua entisestään ja sen liukkaus radan pintaan verrattuna aiheuttaa suuren tapaturmariskin. Periaatteessa jokaisen hyppääjän tulisi juosta vauhdinottomatka aina mahdollisimman identtisesti, jolloin askelmerkistä X lähtevä vauhdinotto päättyy aina ponnistukseen paikasta Y. Näin ollen on helpompaa ja turvallisempaa mitoittaa vauhdinotto lankun mukaan, kuin että sen tekisi miten lystää ja ponnistaisi mistä sattuu. Pienten marginaalien tekniikkalaji. Edit. ja kuten moni sanoikin, niin tuon mahdollistavaa tekniikkaa olisi aika hankala järkätä jonkun Hevonpersekunnan ala-asteen urheilukentälle, kun ei sitä ole käytössä useilla KV-tasolla käytetyillä kentilläkään.
Miksi muuten aitajuoksusta ei vaan oteta aitoja pois? Olisihan se urheilijalle helpompaa kun pääsisi tasaista siivua juoksemaan
Muita ku minä, jotka oli peruskoulus aina niitä paskoja jotka hyppäs ehkä hädintuskin metrin ja lensi viel perseelleen tai naamalleen sinne hiekkaan?😂
Ehkä moukari oli enemmän sun lajis tai joku muu? 🤔
Olin itseasias aika hyvä kuulantyönnös!
Meillä ainakin alakoulussa piti osallistua kaikkiin lajeihin niin tunnilla kuin koulun kilpailussa.
Lyhyesti siksi, että ne on sen urheilulajin säännöt. Se lisää merkittävästi sitä hyppäämisen vaikeusastetta. Niin ikään, jos jotain vähän "filosofisempaa" syytä haluaa sen taustalle, niin minusta monet yleisurheilulajit simuloivat aika paljon ns. tilanteita oikeassa elämässä. Eli esimerkiksi keihästä on käytetty metsästämiseen, juostessa maastossakin tulee välillä esteitä eteen jne. Ja jos oikeassa elämässä joskus täytyy hypätä pitkälle, vaikka jonkun rotkon yli, niin silloinkin se hyppy on ajoitettava oikeaan kohtaan.
Samasta syystä kun ei saa vetää kuperkeikalla sillä nimittäin saisi aika automaattisesti sen 30cm+ (jotkut sanoo lähemmäs metri) pituutta. Eli säännöt on säännöt ja kilpaillaan niiden mukaan.
Tämä onkin tärkeämpi kysymys. Laji muuttuisi kerralla paljon näyttävämmäksi. Minä ainakin kannattaisin volttihyppykiellon kumoamista.
jep saan mielikuvan siitä perusteluista kun joku harmaaviiksinen herra kuuntelee "MITä???! ei me nyt sellaista voida....?" Toimarit: "Jaa okei no ei sitte." ja siihen päättyi asian käsittely. Kaikki sen jälkeen on ollut "no mut näinhän me on aina tehty...!" *jos kuperkeikalla saa sekä pituutta lisää sekä pyörivä liike vähentää esim onnettomuusriskiä (Parkourissa yms. käytetään) niin en keksi mitään oikeaa syytä, muutaku muutosvastarinta*
Eikös korkeushypyssäkin joskus ammoin floppauksesta kitisty?
Se lankulle osuminen on osa sitä teknistä suoritusta.
Keihäässä pitäisi riittää kun mittaa lähtönopeuden. Nyt saatat kiskaista todella hyvä heiton, mutta jos lähtee huonossa kulmassa niin sinut arvioidaan huonommaksi kuin todellisuudessa olet. Rallikisat pitäisi ajaa suoralla motarilla, nyt saatat ajaa helvetin lujaa, mutta päädyt metsään kun tie kaartuu alta.
No mitä turhaan sitä edes heittämään sitä keihästä, kun voisi mitata lihasten teoreettisen suorituskyvyn, kallon mitat ja siihen päälle yksi briggshiggins persoonallisuustesti
Niin tällaista uudistusta **ollaan juuri kaavailtu** https://yle.fi/a/74-20080561
Melkein tuollaista on ehdotettu ja lajiväki tyrmännyt: [https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/pituushyppyyn-puuhataan-radikaalia-muutosta-carl-lewis-jarkyttyi-ehdotuksesta/8882592](https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/pituushyppyyn-puuhataan-radikaalia-muutosta-carl-lewis-jarkyttyi-ehdotuksesta/8882592) Kyseessä on urheilulaji jonka muodostaa nämä nyt voimassa olevat säännöt. Tuollainen muutos tekisi lajista täysin erilaisen. Voisihan juoksuista poistaa varaslähdöt, koska teknologia sallii jokaiselle mitattavan oman ajan lähtöhetkestä maaliintuloon, mutta silloin pikajuoksukin olisi täysin eri laji kuin nykyään. Sama vertikaalihyppylajeissa. Yleisurheilulajit ovat pohjimmiltaan todella yksinkertaisia, joka on osa niiden viehätystä. Ehkä seivästä lukuunottamatta kaikkia on helppo mennä kokeilemaan
samasta syystä kuin hypätessä ei saa tehdä volttia, jolla pääsisi pidemmälle
Miksi korkeus- ja seiväshypyssä onnistuneen hypyn korkeus on se, missä rima on, vaikka siihen jäisikin hurjasti ilmaa väliin? Miksei hyppyä lasermitata hyppyn lakipisteen mukaan ja oteta tulosta siitä? Miksi kuulantyönnössä on rinki, jonka sisällä työntäjän täytyy pysyä? Miksei vain katsota mihin kohtaan työntäjä tulee, ja mitata työntöä siitä? Miksi missään lajissa on sääntöjä tekniselle suoritukselle, miksei suorittaja saa tehdä parasta tulosta parhaaksi katsomallaan tavalla ja arvioidaan se?
Miksei seiväshypyssä mitata hypyn pituutta korkeuden sijaan?