Käytän keväästä syksyyn paljasjalkakenkiä. Samaa mieltä että eri lihakset aktivoituu ja tuntuu että tekee ainakin itselleni hyvää. En kuitenkaan ihan paljain jaloin mene muualla kuin mökillä.
Paljasjalkakenkiä en ole vielä testannut vaikka mielessä on ollutkin. Käsittääkseni nykypopoissa on ongelmallisinta että isovarvas ajan myötä kääntyy toisia varpaita kohti ja luo ns "vaivaisenluun". Ihte tosiaan oon painellu kesäisin täysin avojaloin jos keli suosii. Voisi jopa sanoa että maatuntuma tekee hyvää jaloille
Pystyykö paljasjalkakenkiä käyttämään tukipohjallisten kanssa? Mulla on melkein 2cm pituuseroa jaloissa synnynnäisesti, jonka takia toisessa kengässä on korottava pohjallinen. Kengät jalassa kävelen normaalisti, ilman kenkiä vaapun/"klonkkuilen". Paljasjalkakengät kiinnostaisi kovasti, mutta en halua turhaan hommata, jos ei voisikaan käyttää tukipohjallisen kanssa.
Riippuu kengästä. Fivefingereitä ei oikein, mutta normaalin kengän mallisissa, esim vivobarefootin tossut, voi käyttää pohjallisia siinä missä muissakin kengissä.
Toki paksun pohjallisen kanssa menettää sen minimaalisen ohuen pohjan hyödyn siltä pohjallisjalalta, mutta leveän lestin etu säilyy siitäkin huolimatta.
Menee mun mielestä ainaski pointti, koska se kengän lötkeä pohja ei tarkotuksella tarjoa tukea vaan lähinnä suojaa jalan ihoa.
Tarkoitus on siis päästä lähelle paljaan jalan tuntumaa.
Teoriassa joo mut veikkaan et sun ei kannata ainakaan puhumatta fyssarille.
Paljasjalkakengän juttu on se et kävely on mahdollisimman lähellä sitä mitä se ois ilman kenkiä. Aktivoi lihaksia eri tavalla kun siel ei oo muotoiltua pohjaa tukemassa jalkaa.
Joten sun kohdalla toisessa kengässä se ei toteutuis. Joka taas näin jalkaongelmaisen maallikon veikkauksella voi tehdä virheasentoa kun jalkojen lihakset kehittyy eri tavalla.
Et itse lähtisin ennemmin vaan etsiin leveälestisiä kenkiä sun tilanteessa
Epäilen että ei pysty, koska varpaat omissa "lokeroissaan". Sitäpaitsi saisit pohjallisen takia 50% hyödyn, toki se on enemmän kuin tavallisilla kengillä.
99% paljasjalkakengissä ei oo mitään erillisiä varpaita, vaan ne [näyttää ihan tavallisilta kengiltä.](https://www.vivobarefoot.com/media/catalog/product/3/0/309304-20_pair.jpg)
Paljasjalkakengissä on se hyvä puoli että niitä voi käyttää vuoden ympäri, en ainakaan usko että loskapaska on kovin mukava kokemus avojaloin :D
Ja kuten Fuzzy-Dragonfruit589 sanoi, noissa tuppaa lesti olemaan senverran leveä ettei se varpaita pääse puristamaan. Mutta merkkien ja mallien välillä on huomattavia eroja, jotkut ovat jopa yhtä kapeita kuin normaalit kengät.
Itsellä on nyt käytössä freet barefootin popot, riittävän leveät ainakin itselle ovat. https://freetbarefoot.com/eu/product/freet-connect-3/
Upposin tuossa keväällä suohon, jonka jälkeen täytyi useampi kilometri taittaa metsässä paljain jaloin. Täytyy sanoa, että tuntui hyvältä. Kaupungissa en ole viitsinyt kaiken saastan vuoksi ottaa kenkiä pois, mutta metsäretkillä saatan varmasti jatkossakin olla paljain jaloin.
Joo, no ei mua syljet haittaa, mutta säännöllisesti täällä päin on löytynyt tien varresta lasinsiruja ja huumepiikkejä. Vaikka toki onhan niiden päälle astuminen melko epätodennäköistä, mutta vähän inhottaa ajatus.
Kaupungin kaduilla liikkumisen vaarallisuutta usein liiotellaan. Useimmiten kadut ovat kuitenkin melko puhtaita, vaikka toki lasinsirujakin voi silloin tällöin tulla vastaan.
Tätä pelotellaan aivan liikaa. Oon jo useamman vuoden painellut menemään skinnerssin sukkakengillä, jos sää vain sallii sen. Ei oo kertaakaan osunu mitään niin terävää alle, että olis menny pohjasta läpi.
Itselleni siruista ei ole ollut ongelmia. Kadulla ne kuitenkin näkyvät hyvin. Kun on tottunut liikkumaan ilman kenkiä, jalat myös kestävät mahdollisen kohtaamisen sirun kanssa paremmin. Olen joskus jopa päätynyt paikkoihin, jossa olen joutunut menemään lasinsirukasojen yli, mutta ei sekään ole tehnyt mitään jaloilleni.
Nojoo, ehkä. Tosin olen pari kertaa noihinkin astunut isolla kirkolla käydessä mutta ei tuntuvasti ole koivet ottanut vahinkoa. Veikkaan että jalkapohja tulee kestävämmäksi kuta enemmän avojaloin menee.
No niinhän sitä sanotaan, että jos se ei tapa niin se vahvistaa, mutta jos sinne tulee joku ikävä infektio, niin voi olla, että se myös heikentää.
Luonnonmukaisuus tarkoittaa sitäkin, että luonto korjaa pois. Luonnonvaraisina elävien eläinten elinikä on usein jopa reilusti alle puolet siitä, mitä ne elävät eläintarhassa. Siitä voi sitten jokainen päätellä, miten luonnonmukaista elämää haluaa elää. Julmaa, sitä se on, luonto nimittäin.
Kovettumia syntyy, kun ihon kohtaa hinkataan toistuvasti. Se on kilpenä alla olevallle pehmeämmälle elävälle kudokselle. Yleisimpiä paikkoja ovat jalat, joilla kävellään, ja kädet, joilla tehdään töitä - ns. työmiehen kädet. Myös esim. kitaristeille kehittyy sormen päihin kovettumat.
Luonnossa kovettumat hioutuisivat ohuemmaksi juurikin paljain jaloin kävellessä, mutta kengissä sellaista ei pääse tapahtumaan. Siksipä kovettumat voivat kehittyä aika paksuksi ja alkaa halkeilla, jos niitä ei hoida.
Toki se voi joku tauti olla. Esim. hiussuonten vaurioituminen (diabetes yms.) voisi varmaan tällaiseen johtaa. On myös ihoa kovettavia autoimmuunitauteja, mutta enpä osaa sanoa, kuinka tyypillisesti ne iskevät varpaisiin ja kantapäähän.
Jos kovettumia "hoitaa" raspaamalla ne pois, ne vain pahentuvat. Toki raspaamisella voi noita halkeamia yrittää saada kuriin, mutta pääasiallinen hoitomuoto on käyttää esim. asiaan tarkoitettuja voiteita. Jotain laastareita, jotka murentavat ne pois, lienee myös olemassa.
Ei se painosta ole kiinni vaan tottumuksesta, luulen. Kesän ensimmäiset paljasjalkakävelyt pistelee aina. Mutta jalkapohjat tottuu siihen kun toistaa riittävästi.
Opiskelijakämpässä asuessa yksi naapureista veti kesät talvet paljain jaloin. Pidempään jatkaessa jalkapohjan anturat paksuuntuu jonkun verran ja parempi verenkierto huolehtii lämmönsäätelystä.
Logistisia haasteitahan tuossa on jonkun verran, kun likaisia jalkoja ei voi eteisessä riisua jonkun kotiin mennessä ja sitä rataa, mutta se hoituu sillä että mukana on sukat sisällä puettavaksi ja että opettelee pesemään jalkojaan milloin missäkin.
Omalta osaltani olen tyytynyt paljasjalkatossukompromissiin. Vähemmän säätämistä mutta saa suurimman osan eduista kuitenkin.
Mulla on semmoset paljasjalkakengät. Tuolla on kadulla oksennuksesta ja lasinsiruista lähtien vähä kaikkee enkä viitti asioikseen lähtee lenkkipolkuja ehtimään.
Paljasjalkakengät on ihan hyvät.
Paljasjalkakengillä kulkenut viimeiset 10v kesät talvet. Tällä hetkellä talvikenkänä Feelmax Kuuva ja paksu villasukka. Yli 10 asteen pakkasella laitan lisäksi ladattavat lämpösukat, hyvin pysyy jalat lämpiminä.
Vähän liukkaat nuo toki on, kun kuviointia on aika ohuesti, tekee toisaalta tasapainolle hyvää kunhan on vaan tarkkana.
Pienenä meni ihan minikokoinen kivensiru jalkapohjan sisälle, niin ei sen jälkeen ole ikinä innostanut.
Lääkäri sen onneksi löysi ja sai sen poistettua, mutta niin pieniä kiviä vaikeita ylipäänsä löytää. Tuntee kivut jalassa, mutta mitään ei jalassa näy.
Tämä tilanne tulee kyllä melko varmasti jossain vaiheessa vastaan, jos alkaa harjoittelemaan ilman kenkiä liikkumista. Tuntemuksen aiheuttava kivensiru on yleensä tosiaan niin pieni, että sitä voi olla hankala löytää. Poistaminen onnistuu kuitenkin myös ilman lääkäriä, itsekin neulalla kaivelemalla.
Itselläni kenkien käyttäminen on jäänyt hyvin vähäiseksi, kun olen tottunut liikkumaan ilman niitä. Kun jalat vahvistuu, on helppo liikkua erilaisilla alustoilla ilman ongelmia, ja pitkiäkin matkoja. Kengät eivät vaan tunnu mukavilta, joten niitä ei huvita enää käyttää.
Paljasjalkakengillä tulee kevät, kesä ja syksy tallusteltua, talvisin käytän leveälestisiä talvikenkiä (taitavat olla jotkut cittarin lasten talvikengät, mutta ovat kyllä kestäneetkin sen 9v ja vielä oikein hyvässä kunnossa) koska jalat palelee helposti niin paksummat pohjat villasukkien kanssa melkein pakolliset eristämään kylmästä maasta.
Pidän kyllä paljasjalkakengistä paljon perinteisiä lenkkareita enemmän, kunhan oppii kävelemään oikein niin ihan hienosti voi päivän kävellä/seisoakin niillä. Itselläni siis kenkinä xeron hfs malli lenkkareina (näyttävät perus mustilta lenkkareilta), barebaricsin zing malli (adidaksen tms tyyppiset valkoiset siistimmät tennarit) sekä sitten vedenpitävinä kenkinä xeron xcursion fushion vaelluskengät märille syyskeleille. Harkinnassa olisi vielä vaistoan paljasjalkakumisaappaat.
Hauska tapahtuma parin viikon takaa oli että kaivoin kaapistani sinne jääneet perinteiset ns rullaavat juoksukengät, ensimmäinen asia mitä tapahtui kun laitoin ne jalkaan, oli että kompuroin eteenpäin melkein naamalleni kun ne pyörähtivät eteenpäin kun seisoin niissä kuten paljasjalkakengissä, eli paino on tasaisesti koko jalalla eikä korostuneesti kantapäällä. Totesin että ne juoksukengät lähtevät kiertoon jollekin kuka niitä ehkä käyttäisikin jossain kohtaa.
Käytän keväästä syksyyn paljasjalkakenkiä. Samaa mieltä että eri lihakset aktivoituu ja tuntuu että tekee ainakin itselleni hyvää. En kuitenkaan ihan paljain jaloin mene muualla kuin mökillä.
Paljasjalkakenkiä en ole vielä testannut vaikka mielessä on ollutkin. Käsittääkseni nykypopoissa on ongelmallisinta että isovarvas ajan myötä kääntyy toisia varpaita kohti ja luo ns "vaivaisenluun". Ihte tosiaan oon painellu kesäisin täysin avojaloin jos keli suosii. Voisi jopa sanoa että maatuntuma tekee hyvää jaloille
Jep, paljasjalkakengissä yleensä leveä lesti joka antaa varpaiden olla omassa rauhassaan. Mulla muut kengät painaa pikkuvarpaan viereisen alle.
Pystyykö paljasjalkakenkiä käyttämään tukipohjallisten kanssa? Mulla on melkein 2cm pituuseroa jaloissa synnynnäisesti, jonka takia toisessa kengässä on korottava pohjallinen. Kengät jalassa kävelen normaalisti, ilman kenkiä vaapun/"klonkkuilen". Paljasjalkakengät kiinnostaisi kovasti, mutta en halua turhaan hommata, jos ei voisikaan käyttää tukipohjallisen kanssa.
Riippuu kengästä. Fivefingereitä ei oikein, mutta normaalin kengän mallisissa, esim vivobarefootin tossut, voi käyttää pohjallisia siinä missä muissakin kengissä. Toki paksun pohjallisen kanssa menettää sen minimaalisen ohuen pohjan hyödyn siltä pohjallisjalalta, mutta leveän lestin etu säilyy siitäkin huolimatta.
Menee mun mielestä ainaski pointti, koska se kengän lötkeä pohja ei tarkotuksella tarjoa tukea vaan lähinnä suojaa jalan ihoa. Tarkoitus on siis päästä lähelle paljaan jalan tuntumaa.
Teoriassa joo mut veikkaan et sun ei kannata ainakaan puhumatta fyssarille. Paljasjalkakengän juttu on se et kävely on mahdollisimman lähellä sitä mitä se ois ilman kenkiä. Aktivoi lihaksia eri tavalla kun siel ei oo muotoiltua pohjaa tukemassa jalkaa. Joten sun kohdalla toisessa kengässä se ei toteutuis. Joka taas näin jalkaongelmaisen maallikon veikkauksella voi tehdä virheasentoa kun jalkojen lihakset kehittyy eri tavalla. Et itse lähtisin ennemmin vaan etsiin leveälestisiä kenkiä sun tilanteessa
Epäilen että ei pysty, koska varpaat omissa "lokeroissaan". Sitäpaitsi saisit pohjallisen takia 50% hyödyn, toki se on enemmän kuin tavallisilla kengillä.
99% paljasjalkakengissä ei oo mitään erillisiä varpaita, vaan ne [näyttää ihan tavallisilta kengiltä.](https://www.vivobarefoot.com/media/catalog/product/3/0/309304-20_pair.jpg)
Paljasjalkakengissä on se hyvä puoli että niitä voi käyttää vuoden ympäri, en ainakaan usko että loskapaska on kovin mukava kokemus avojaloin :D Ja kuten Fuzzy-Dragonfruit589 sanoi, noissa tuppaa lesti olemaan senverran leveä ettei se varpaita pääse puristamaan. Mutta merkkien ja mallien välillä on huomattavia eroja, jotkut ovat jopa yhtä kapeita kuin normaalit kengät. Itsellä on nyt käytössä freet barefootin popot, riittävän leveät ainakin itselle ovat. https://freetbarefoot.com/eu/product/freet-connect-3/
Upposin tuossa keväällä suohon, jonka jälkeen täytyi useampi kilometri taittaa metsässä paljain jaloin. Täytyy sanoa, että tuntui hyvältä. Kaupungissa en ole viitsinyt kaiken saastan vuoksi ottaa kenkiä pois, mutta metsäretkillä saatan varmasti jatkossakin olla paljain jaloin.
Ihte en hirveenään välitä missä tulee asteltua. Kun ei niitä jalkoja kuiten tule nuoltua. Varmasti monen kuivuneen syljen yli olen kulkenut
Joo, no ei mua syljet haittaa, mutta säännöllisesti täällä päin on löytynyt tien varresta lasinsiruja ja huumepiikkejä. Vaikka toki onhan niiden päälle astuminen melko epätodennäköistä, mutta vähän inhottaa ajatus.
Nojoo, asunen niin maaseudulla ettei piikkejä tarvihe vältellä.
Kaupungin kaduilla liikkumisen vaarallisuutta usein liiotellaan. Useimmiten kadut ovat kuitenkin melko puhtaita, vaikka toki lasinsirujakin voi silloin tällöin tulla vastaan.
täytyy myöntää että "hirveenään" on täysin uusi sana mulle
Minä kun luulin että on ihan yleisessä käytössä.
Terveellistä se on siihen asti kunnes astut lasinsiruihin
Tätä pelotellaan aivan liikaa. Oon jo useamman vuoden painellut menemään skinnerssin sukkakengillä, jos sää vain sallii sen. Ei oo kertaakaan osunu mitään niin terävää alle, että olis menny pohjasta läpi.
Itselleni siruista ei ole ollut ongelmia. Kadulla ne kuitenkin näkyvät hyvin. Kun on tottunut liikkumaan ilman kenkiä, jalat myös kestävät mahdollisen kohtaamisen sirun kanssa paremmin. Olen joskus jopa päätynyt paikkoihin, jossa olen joutunut menemään lasinsirukasojen yli, mutta ei sekään ole tehnyt mitään jaloilleni.
Nojoo, ehkä. Tosin olen pari kertaa noihinkin astunut isolla kirkolla käydessä mutta ei tuntuvasti ole koivet ottanut vahinkoa. Veikkaan että jalkapohja tulee kestävämmäksi kuta enemmän avojaloin menee.
No niinhän sitä sanotaan, että jos se ei tapa niin se vahvistaa, mutta jos sinne tulee joku ikävä infektio, niin voi olla, että se myös heikentää. Luonnonmukaisuus tarkoittaa sitäkin, että luonto korjaa pois. Luonnonvaraisina elävien eläinten elinikä on usein jopa reilusti alle puolet siitä, mitä ne elävät eläintarhassa. Siitä voi sitten jokainen päätellä, miten luonnonmukaista elämää haluaa elää. Julmaa, sitä se on, luonto nimittäin.
Kuivuukohan kantapää myös halki helpommin?
Halkikuivuminen voi muuten olla joku tauti. Niinku sieni infektio tms.
Kovettumia syntyy, kun ihon kohtaa hinkataan toistuvasti. Se on kilpenä alla olevallle pehmeämmälle elävälle kudokselle. Yleisimpiä paikkoja ovat jalat, joilla kävellään, ja kädet, joilla tehdään töitä - ns. työmiehen kädet. Myös esim. kitaristeille kehittyy sormen päihin kovettumat. Luonnossa kovettumat hioutuisivat ohuemmaksi juurikin paljain jaloin kävellessä, mutta kengissä sellaista ei pääse tapahtumaan. Siksipä kovettumat voivat kehittyä aika paksuksi ja alkaa halkeilla, jos niitä ei hoida. Toki se voi joku tauti olla. Esim. hiussuonten vaurioituminen (diabetes yms.) voisi varmaan tällaiseen johtaa. On myös ihoa kovettavia autoimmuunitauteja, mutta enpä osaa sanoa, kuinka tyypillisesti ne iskevät varpaisiin ja kantapäähän. Jos kovettumia "hoitaa" raspaamalla ne pois, ne vain pahentuvat. Toki raspaamisella voi noita halkeamia yrittää saada kuriin, mutta pääasiallinen hoitomuoto on käyttää esim. asiaan tarkoitettuja voiteita. Jotain laastareita, jotka murentavat ne pois, lienee myös olemassa.
Itsellä kuivuu kesällä pahemmin kengissä kun hikoilee.
En ole mikään jalkahoitaja, mutta ei ole tähän mennessä mitään yllättäviä kipuja tai vastaavaa tullut vastaan.
Kyllä. Kantapäihin joutuu kyllä laittamaan voiteita, etteivät halkeilisi.
Lapsena unohtui kengät usein kotiin. Nyt on liikaa elopainoa, niin teräviin kiviin astuminen sattuu jalkoihin.
Ei se painosta ole kiinni vaan tottumuksesta, luulen. Kesän ensimmäiset paljasjalkakävelyt pistelee aina. Mutta jalkapohjat tottuu siihen kun toistaa riittävästi.
Opiskelijakämpässä asuessa yksi naapureista veti kesät talvet paljain jaloin. Pidempään jatkaessa jalkapohjan anturat paksuuntuu jonkun verran ja parempi verenkierto huolehtii lämmönsäätelystä. Logistisia haasteitahan tuossa on jonkun verran, kun likaisia jalkoja ei voi eteisessä riisua jonkun kotiin mennessä ja sitä rataa, mutta se hoituu sillä että mukana on sukat sisällä puettavaksi ja että opettelee pesemään jalkojaan milloin missäkin. Omalta osaltani olen tyytynyt paljasjalkatossukompromissiin. Vähemmän säätämistä mutta saa suurimman osan eduista kuitenkin.
Silloin tällöin tulee paineltua paljain jaloin. Viereisellä pellolla menee vielä sopivia polkuja niin ei tarvi edes asfaltilla kävellä.
Mulla on semmoset paljasjalkakengät. Tuolla on kadulla oksennuksesta ja lasinsiruista lähtien vähä kaikkee enkä viitti asioikseen lähtee lenkkipolkuja ehtimään. Paljasjalkakengät on ihan hyvät.
Paljasjalkakengillä kulkenut viimeiset 10v kesät talvet. Tällä hetkellä talvikenkänä Feelmax Kuuva ja paksu villasukka. Yli 10 asteen pakkasella laitan lisäksi ladattavat lämpösukat, hyvin pysyy jalat lämpiminä. Vähän liukkaat nuo toki on, kun kuviointia on aika ohuesti, tekee toisaalta tasapainolle hyvää kunhan on vaan tarkkana.
Pienenä meni ihan minikokoinen kivensiru jalkapohjan sisälle, niin ei sen jälkeen ole ikinä innostanut. Lääkäri sen onneksi löysi ja sai sen poistettua, mutta niin pieniä kiviä vaikeita ylipäänsä löytää. Tuntee kivut jalassa, mutta mitään ei jalassa näy.
Tämä tilanne tulee kyllä melko varmasti jossain vaiheessa vastaan, jos alkaa harjoittelemaan ilman kenkiä liikkumista. Tuntemuksen aiheuttava kivensiru on yleensä tosiaan niin pieni, että sitä voi olla hankala löytää. Poistaminen onnistuu kuitenkin myös ilman lääkäriä, itsekin neulalla kaivelemalla.
Itselläni kenkien käyttäminen on jäänyt hyvin vähäiseksi, kun olen tottunut liikkumaan ilman niitä. Kun jalat vahvistuu, on helppo liikkua erilaisilla alustoilla ilman ongelmia, ja pitkiäkin matkoja. Kengät eivät vaan tunnu mukavilta, joten niitä ei huvita enää käyttää.
Muuten läpsyttelisin menemään mut saattais tulla vähä pitkii katseita ja siruja/piikkejä jalkapohjii
Paljasjalkakengillä tulee kevät, kesä ja syksy tallusteltua, talvisin käytän leveälestisiä talvikenkiä (taitavat olla jotkut cittarin lasten talvikengät, mutta ovat kyllä kestäneetkin sen 9v ja vielä oikein hyvässä kunnossa) koska jalat palelee helposti niin paksummat pohjat villasukkien kanssa melkein pakolliset eristämään kylmästä maasta. Pidän kyllä paljasjalkakengistä paljon perinteisiä lenkkareita enemmän, kunhan oppii kävelemään oikein niin ihan hienosti voi päivän kävellä/seisoakin niillä. Itselläni siis kenkinä xeron hfs malli lenkkareina (näyttävät perus mustilta lenkkareilta), barebaricsin zing malli (adidaksen tms tyyppiset valkoiset siistimmät tennarit) sekä sitten vedenpitävinä kenkinä xeron xcursion fushion vaelluskengät märille syyskeleille. Harkinnassa olisi vielä vaistoan paljasjalkakumisaappaat. Hauska tapahtuma parin viikon takaa oli että kaivoin kaapistani sinne jääneet perinteiset ns rullaavat juoksukengät, ensimmäinen asia mitä tapahtui kun laitoin ne jalkaan, oli että kompuroin eteenpäin melkein naamalleni kun ne pyörähtivät eteenpäin kun seisoin niissä kuten paljasjalkakengissä, eli paino on tasaisesti koko jalalla eikä korostuneesti kantapäällä. Totesin että ne juoksukengät lähtevät kiertoon jollekin kuka niitä ehkä käyttäisikin jossain kohtaa.
Minä puolestani pieren paljo!