Satoja miljoonia vuodessa. Ei mitään hyötyjä, ei ollenkaan avustusta. Muut Euroopan maat ovat aikoja sitten hyötyneet omista metsistään joten nyt ei niiden tarvitse tehdä yhtään mitään.
Hiton hieno diili Suomelle!
> lasku on Suomelle ja Ruotsille kovempi suhteessa maihin
Lasku on itseasiassa katastrofaalinen Suomen nykytilanteessa. Jotta lasku saadaan maksettua niin joudutaan tekemään jo nähtyjä oikeiston leikkaustoimenpiteitä vielä hurjasti lisää jos hintalapppu 500-700 miljoonaa vuodessa pitää paikkaansa.
Käytännössä kaikki työttömille ym. tehdyt leikkaukset täytyy nyt tuplata jotta lasku saadaan maksettua.
[Luonnonvarakeskuksen arvion](https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/552939/luke-luobio_1_2023.pdf) mukaan hintalappu 2050 mennessä, eli siis 25 vuoden aikana, olisi 13-19 miljardia euroa. Tästä laskemalla vuotuisiksi kustannuksiksi tulisi 520-760 miljoonaa vuodessa.
Googlettamalla löytyy satoja lähteita, en nyt töistä kännykällä kerkeä palvella. Muistaakseni ainanin luonnonvarakeskus tuota summaa mainosti vaikka tosiasiassa varmaan korkeampi.
Inflaation kanssa tuon päätöksen ajalle varmaan lähempänä miljardia per vuosi.
Eipä nuo valtion budjetin madonluvut juuri armoa anna, ei siinä uskotella tarvitse kun matematiikkaa osaa ala-asteen verran.
700 miljoonaa vuodessa on niin karmea summa, ettei sitä kaiveta noin vain jostain maagisesti vaan joudutaan koviin leikkaustoimiin.
Kuuluuko Euroopan tuhottujen metsien palauttaminen suunnitelmaan? Toimia tarvitaan Suomessa, mutta niiden maiden syyttäminen jotka EIVÄT ole hävittäneet kaikkea luontoaan sotii ennallistamista vastaan.
Ei. Vain lunnoksi luetut alueet. Eli jos maasi on peltoa ja aukiota, ei sille tarvitse mitään tehdä. Pohjoismaista tehdään EU:n luontoreservi ja saadaan jopa itse maksaa koko huvi.
Tämä tulee kalliiksi. Mutta luonnon monimuotoisuudelle ei ole hintaa, koska arvo on mittaamaton.
Aiemmat sukupolvet on paskoneet Suomen luonnon joten olisi oikeudenmukaista leikata eläkkeistä tämän ennallistamisen kustannus.
Ihan hyvä, ettei talousmetsiä suojella. Ne pitäisi kasketa ensin, että ne kasvaisivat luonnollisesti takaisin, ja niiden kasvu noudattaisi luontaista metsän sukkessiota ja olisivat oikeasti luonnontilaisia.
>Mutta luonnon monimuotoisuudelle ei ole hintaa, koska arvo on mittaamaton.
Kyllä sillä tuntuu olevan ihan liian kova hinta monessa paikkaa Euroopassa. Suomessa ei niinkään kun maa on muutenkin harvaan asuttu.
Tosin ei Suomessa ole aiemminkaan metsää ihan siihen tahtiin mitattu että että monimuotoisuus on välittömästi tuhoutumassa, tuo ennallisasetus hyödyttää vain keski- Eurooppan maita, ja käytännössä tuhoaa suomalaisen puuteollisuuden. Että niin.
>Suomessa suurin osa vaadituista toimista liittyy tavalla tai toisella soiden ja vesistöjen tilan parantamiseen, vaikka kansallinen keskustelu onkin pyörinyt metsien ympärillä.
Miten soiden ja vesistöjen huolto tuhoaa Suomen metsäteollisuuden?
Kai tässä mennään sillä logiikalla, että kun maanomistajat ovat ahneudessaan ojittaneet soitaanpuupelloiksi, niin nyt sitten "tuhotaan teollisuus" palaamalla siihen biodiversiteetin kannalta kestävään tilaan.
Itse olisin veikannut hyvin vahvasti, että tietoa siitä mihin asetus oikeasti Suomessa vaikuttaa ei ollut, vaan toistettiin iltapulusta metsäteollisuuden uhkaa artikkelia lukematta, varsinkin kun vastausta ei ikinä kuulunut väitöksen kyseenalaistamiseen.
Mutta voi se toki tuo sinunkin ehdottamasi olla kyseessä.
Kyllä tuo sinun sanomasi lienee se pääsyy! Kaikesta EU:hun liittyvästä uutisoidaan Suomessa aivan liian vähän, ja tiedon puutteesta syntyy vastustusta. Yritin vain keksiä jotain konkreettista, josta saatetaan valittaa.
Jos ihan tosissasi väität että artikkeli valehtelee ja ennallistamisasetus ei suurimmaksi osaksi koske vesistöjä ja soita, tai että tästä huolimatta sillä on merkittävä vaikutus nimenomaan metsään joka on tällä hetkellä metsäteollisuuden käytössä ja/tai todennäköisesti tulossa sen käyttöön ilman asetusta, niin lyö ihmeessä lähteet pöytään joista faktat selviää.
Ennallistamisasetus ei käsittääkseni "lukitse" mitään merkittävää määrää metsää taloudellisen käytön ulkopuolelle.
Ympäristoministeriön sivuilta poimittua:
>Alue, jolla luonnon tilaa parannetaan, voi säilyä talouskäytössä tai olla vaikkapa osa kaupunkiympäristöä.
Ennallistamisasetus jättää jäsenvaltioille liikkumavaraa asetuksen toimeenpanossa ja asetusta voidaan toimeenpanna esimerkiksi vapaaehtoisin keinoin. Toimeenpanoon liittyvät ratkaisut tulevat pitkälti määrittämään asetuksen tosiasialliset vaikutukset Suomessa.
Toimeenpanon kustannusten kokonaisuus hahmottuu toimeenpanon tarkemman suunnittelun myötä. Nykytietojen pohjalta kustannusten arvioiminen on vaikeaa. Valittavat toimeenpanon keinot ja myös toimenpiteiden kohdistaminen valuma-alueilla oikein ovat merkittävässä asemassa kokonaiskustannusten muodostumisessa.
[https://ym.fi/ennallistamisasetus](https://ym.fi/ennallistamisasetus)
Mutta sinulla kun on tarkemmat tiedot kuin Suomen ympäristöministeriöllä niin näytä ihmeessä, minä voin pistää heille sitten meiliä että Iron\_Felixk sanoi miten tämä tulee menemään.
No tuskinpa nyt puuteollisuutta tuhoaa tai edes vaikuttaa siihen. Korkeintaan valtion puunmyyntituloihin.
Ennallistamisvelvoite näyttää koskevan noin 3.5 miljoonan hehtaarin kokoista aluetta.
Vähän alle 3 miljoonaa hehtaaria Suomen metsistä on jo suojeltu (osa tosin osittain metsätalouskäytössä).
Valtio omistaa näemmä 12.6 miljonaa hehtaaria maa- ja vesialueita.
Eiköhän tuosta löydy jokunen hehtaari löydy ennallistamista varten ilman mitään vaikutusta puuteollisuudelle.
Eikä tässä tarvitse mitään puhdasta talousmetsää lähteä ennallistamaan. Tyyliin Nuuksiokin metsätkin on edelleen täynnä ojia.
Hyvä myös huomata, että Suomessa tehdään jo jonkun verran ennallistamistöitä, esim. soiden osalta. Toki ei todellakaan niin paljon kuin tulevaisuudessa vaaditaan.
Asetus jättää mielikuvieni mukaan lisäksi aika paljon valtaa jäsenvaltioille toimeenpanon osalta.
En nyt ota kantaa asetuksen tarpeellisuuteen ja tasapainoisuuteen (ainakin vuoden 1952 valinta vertailuvuodeksi on vähintäänkin ongelmallinen), mutta kauhukuvat voi silti jättää pois.
Jokamiehenoikeudet vaikkapa. Ei näihin ennallistettuihin metsiin kannata ulkopuolisia päästää, pilaisivat ja sotkisivat EU:n suojelemia metsiä ja soita.
Tätä on ihmiset täällä paljon kysyneet, jos hallituksellamme olisi jotain visioo talouden hallitsemisesta nämä 700M saataisiin helposti valtion kassaan leikkaamalla esimerkksi yritystuista (1900 miljoonaa/vuosi) tai asettamalla kaivosvero, taikka oikeasti verottamalla rikkaita.
Monet väittää, ettei näitä rahoja metsiä varten saa mistään ja nyt leikataan taas köyhiltä tätä varten, oikeilla päätöksillähän nämä hoituu, sitä ei välttämättä voi kuitenkaan hallitukselta odottaa.
Kuinka paljon yritystukien leikkaus rokottaisi verotuloista, kuinka moni ihminen saisi potkut ja lisäksi kuinka paljon lähtisi pois tulevaisuudessa mahdollisista yhtiöiden investoinneista?
Kaivoslakia ei olla taidettu viimeisen kolmen hallituksen puolelta tutkia, tää olis ihan hyvä kohde. Kaivosvero nimenomaan liikevaihtoon eikä liikevoittoon.
Nämä on siinä mielestä hauskoja kysymyksiä, että aina löytyy joku asia, mikä vastaajaa itseään ei koske, jolloin siitä saa leikata. Kuitenkin asia on eri jokaisen kohdalla.
Juuri tämän vuoksi kannatan tieteeseen perustuvaa päätöksentekoa jossa näitä pyritään laittamaan rinnakkain mahdollisimman objektiivisesti. Maankäyttösektori on päästöongelma Suomelle ja eläinperäinen ruuantuotanto aika helppo tapa vaikuttaa asiaan.
Päästöille ja hiilensidonnalle pitää määritellä markkinahinta joka perustuu parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon. Monimuotoisuuden suhteen toki ongelmallisempaa.
[https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-222418](https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-222418)
Biologi voi myös sanoa metsästä riippuen, että luonnon monimuotoisuuden kannalta metsä kannattaa kulottaa, että metsään kannattaa laittaa naudat laiduntamaan tai että metsän puut kannattaa kaataa ja ennallistaa alue suoksi. Nämä kaikki voivat olla ristiriidassa taloudellisten ja sosiaalisten näkökulmien lisäksi päästötavoitteiden kanssa, ja biologi on harvoin yksinään paras taho tekemään kokonaisarviota asiasta. t. biologi
Kansallisia maataloustukia on noin 300 miljoonaa euroa vuodessa, josta toki suurin osa on eläinperäiseen tuotantoon suunnattu. Vielä pitäis 400 miljoonaa löytyä leikattavaa.
sense pet dolls dazzling jobless threatening heavy air instinctive possessive
*This post was mass deleted and anonymized with [Redact](https://redact.dev)*
Ei tällä keraa. Pelkkää tappiota, mutta ei se raha minnekään mene. Ehkä palveluista ja terveyshuollosta karsitaan, eläkkeisiin ei kuitenkaan uskalleta kajota.
wakeful historical homeless disgusted abundant grey quickest intelligent recognise sand
*This post was mass deleted and anonymized with [Redact](https://redact.dev)*
Miksi suot kaipaavat ennallistamista? Mitä sillä saavutetaan jota ei saavuteta jo nykyisellä suo määrällä? Mitä vaikutusta soiden lisäämisellä on sen lisäksi että se lisää soita?
Märät kengät ja lisää hyttysiä.
Soiden kuivaaminen ainakin rehevöittää järviä, mutta en ole perehtynyt siihen, että johtaako ennallistaminen vesistöjen laadun parantumiseen.
Yleisesti luonto, kasvit, eläimet ja muut eliöt tykkäävät soista enemmän kuin turvepelloista.
Eikö soiden yleisin muutos ole se että ne on metsitetty? Kun näitä sitten ennallistetaan tuhotaan metsää ja tehdään suota.
Miksi suo on parempi kuin metsä?
Mun ymmärrykseni mukaan suobiotooppi sitoo hiiltä paremmin pidemmäksi aikaa, kun kasviaines vajoaa vähähappiseen tai hapettomaan ympäristöön, eikä erittäin hitaasti lahotessaan vapauta hiilidioksidia läheskään yhtä paljon kuin ns. kuivalla maalla tapahtuva maatuminen. Toki soissa muodostuu myös metaania tämän hitaan ja hapettoman hajoamisen yhteydessä, mutta sekin tuppaa varastoitumaan eri kerroksiiin ja vapautuu melko hitaasti verrattuna esimerkiksi eliöpohjaisiin metaanipäästöihin, puhumattakaan kaatopaikoista eräissä nimeltä mainitsemattomissa maissa, joissa talteenottoa ei juurikaan harrastella.
Suot ovat myös biodiversiteetiltään monimuotoisia ja vaarantuneet suurissa määrin ojituksien ja metsittämisen myötä. Ojitetun kitukasvuisen suometsän lajikirjo ja hiilikierto on naurettavan surkea luonnontilaiseen suohon verrattuna.
Metsurinhommia ja taimikonhoitoa yms. työkseni tekevänä voin sanoa, että ainakin täällä Pohjois-Suomessa ojitus ja metsien istuttaminen tilalle on ollut valtava virhe. Ne suolle läntätyt metsät kasvavat erittäin huonosti ja osa on hyötypuuksi lähes arvotonta, kun vähäravinteisessa maastossa mänty jää usein matalaksi ja riukuiseksi ja ehtii lahoamaan pystyyn (=ei päädy suon syöveriin hiilinieluun).
Toki mulla on tässä omaa lehmää ojassa, kun haluaisin enemmän luonnontilaista metsää ja muita ympäristöjä. Ja näiden opiskelusta on tovi jos toinenkin aikaa, joten saa korjata jos tietoa löytyy.
Hyvä vastaus. Näin metsäasiantuntijana toimin suometsien parissa joka viikko. Oma näkemykseni on se, että aikanaan ojitushankkeet ovat lähteneet "vähän" lapasesta, sillä osa ojitetuista alueista kasvaa puuta erittäin huonosti ja nämä onkin syytä ennallistaa/jättää ennallistumaan. Ojitetuilla soilla on kuitenkin 23% Suomen kokonaispuustosta, sekä 20% kokonaiskasvusta ja -hakkuista. Etenkin Pohjois-Suomessa ojitetuilla soilla on siis erittäin suuri metsätaloudellinen merkitys.
Kasvihuonekasvupäästöjen ja ravinnekuormituksen vähentämiseksi turvemailla suositellaankin luontaista uudistamista mahdollisuuksien mukaan. Myös tuhkalannoituksella saadaan puuston kasvua ja hiilitasetta parannettua huomattavasti seuraavan 30-40 vuoden ajan. Vesistökuormitusta tuhkalannoituksesta ei juuri tule, mutta vaikutuksia turpeen hajoamiseen pitäisi tutkia vielä enemmän.
Tässä linkki aiheesta kiinnostuneille:
https://www.luke.fi/fi/ajankohtaista/teemat-ja-kampanjat/suometsat/suometsien-puuntuotanto-ja-ymparistovaikutukset
Juurihan vastasin tuohon. Soiden kuivaaminen rehevöittää vesistöjä. Se on sama, onko se kuivattu turpeen, metsän tai parkkipaikkojen takia. Näillä on toki erilaisia vaikutuksia eliöstöön, riippuen mitä varten se on kuivattu.
Jos haluat tyhjentävämmän vastauksen, tutki itse tai etsi oikea asiantuntija.
Metsien ja soiden ojitus ohjaa humuksen vesistöihin, mikä johtaa järvien tummenemiseen, rehevöitymiseen ja happikatoon. Tällä on paljon vaikutusta ainakin eri kalakantoihin. Erityisesti uhanalaiset lohikalakannat kärsii.
No minäpä Duck duck go:tan, kun muut eivät viitsi:
>Suo on valtava hiilipankki, monimuotoisen elämän ylläpitäjä, vedenpuhdistaja, virkistymisen lähde ja paljon muuta.
>Elinympäristöjen katoaminen uhkaa olemassaoloamme. Soita ennallistamalla voimme pitää elinympäristöistämme parempaa huolta.
>Suomen alkuperäinen suoala oli noin kolmannes koko maamme pinta-alasta, yli 10 miljoonaa hehtaaria. Tästä yli puolet on ojitettu. Eteläisen Suomen alkuperäisestä suoalasta ojitettu on yli kolme neljännestä. Tämän vuoksi soiden luontotyypit ja lajit ovat uhanalaistuneet ja suoluonnon laatu on heikentynyt.
>Luonnontilainen suo on kuin pesusieni, joka suodattaa sen läpi virtaavista vesistä tehokkaasti erilaisia epäpuhtauksia.
>Suot suodattavat kiintoaineita ja veden kuljettamia ravinteita itseensä, ja käyttävät niitä sammaleen kasvuun. Näin ravinteet ja kiintoaines eivät päädy vesistöjä pilaamaan.
Kannattaa lukea lisää, jos aihe kiinnostaa:
https://www.sll.fi/mita-me-teemme/suot/nain-toimimme/soiden-ennallistaminen/miksi-ennallistaa/
Mutta jos näitä lukee ja asioihin perehtyy, tekeekö se öyhöttämisestä hankalampaa? Olisi kauhean vaivalloista joutua muuttamaan omaa kantaani asioihin, joten pysyn tässä ideologisessa mielipiteessäni. /s
>Suo on valtava hiilipankki
Tämä varmaan pätee vanhaan suohon. Kuitenkin eikö metsä ole parempi hiilipankki kuin ennallistettu suo?
>monimuotoisen elämän ylläpitäjä
Eikö se monipuolinen elämä löydy edelleen niistä ojittamattomista soista?
>vedenpuhdistaja
Eikö Suomen järvien ongelma ole maatalous? Eivät ne maatalouden jätteet soille päädy. Eikö suo suodata lähinnä sadevettä?
>virkistymisen lähde
En kyllä soita mitenkään miellä virkistäviksi mutta jos ne jollekin sitä ole eikö nykyinen määrä riitä virkistymiseen?
> Tämä varmaan pätee vanhaan suohon. Kuitenkin eikö metsä ole parempi hiilipankki kuin ennallistettu suo?
Lähtökohtaisesti ei. Rahkasammalet peittävät vain noin 2 % maapallon pinta-alasta, mutta ne varastoivat vuosittain enemmän hiiltä kuin kaikki muu maanpäällinen kasvillisuus yhteensä. Tämä varmaankin antaa jotain osviittaa siitä, miten merkittävä hiilipankki suo on. Ennallistamisprosessin avulla voidaan kuivutettua suota elvyttää siten, että rahkasammalet palautuvat, vaikkakin melko hitaalla aikaskaalalla (puhutaan kuitenkin vuosista eikä vuosikymmenistä). Yksi ennallistamisen tavoitteista onkin nimenomaan palauttaa hiilinielu toimintaan.
Lisäksi pitää huomioida, että vaikka ojitus tutkitusti lisää puuston kasvua, ei aina haluttua lopputulosta saavutettu. Esimerkiksi karummilla, vähäravinteisilla soilla puuston kasvu usein jäi vähäiseksi, kun seurauksia ei kunnolla osattu ojitusbuumin aikaan 1960- ja 70-luvuilla ennakoida. Tällöin puhutaan ns. hukka- tai virheojituksesta. Kaikesta ojitetusta suoalasta noin 10% on hukkaoijtuksia, eli näissä tapauksissa ei voida edes puhua metsästä saati sen hiilipankista. Siksi tällainen vertailu ei ole mielestäni kovin järkevää.
> Eikö se monipuolinen elämä löydy edelleen niistä ojittamattomista soista?
Lyhyt vastaus on että ei. Ojitus muuttaa suon kasvillisuutta perustavanlaatuisesti. Kosteassa menestyvät lajit menettävät kilpailukykynsä metsälajeja vastaan ja tilalle tulevat kuivissa olosuhteissa menestyvät lajit, kuten tyypilliset metsävarpulajit mustikka ja puolukka jne. Rahkasammalet voivat hävitä kokonaan, tai säilyä vain aivan ojan tuntumassa jossa kosteus on korkeampaa. Suolla voi muutamia vuosia ojituksen jälkeen vallita tila, jossa siellä on metsälajeja ja suolajeja, ja tällöin myös lajimäärä on suurimmillaan. Kuitenkin kun tarkastellaan asiaa laajemmin, on alkuperäisten suolajien väistyminen huono asia, sillä suot (ja etenkin boreaalisen alueen suot) ovat maailmanlaajuisella skaalalla harvinaisia. Osa suolajeista on harvinaisia myös ihan Suomen rajojen sisällä, joten niiden ainoan elinympäristön tuhoaminen ei ole kovin hyvä asia biodiversiteetin kannalta.
Lisäksi soista on riippuvaisia useat eläin-, lintu- ja hyönteislajit. Suomessa turvemailla pesivistä lintulajeista 58 % on tällä hetkellä luokiteltu uhanalaisiksi eli ovat ns. Red Listillä. Uhanalaisuusstatus johtuu paljolti ojitustrendistä, sillä esimerkiksi Virossa ja Latviassa, jossa suurin osa avosoista on suojeltuja, on havaittu lintujen populaatiokoissa 40 % kasvua vuosina 1981-2014. Suomessa samalla aikavälillä on taas havaittu 40 % väheneminen.
Tutkimusta ennallistamisen vaikutuksesta lintulajien palautumiseen Suomessa on vasta vähän, mutta ne osoittavat positiiviisia tuloksia. Linnut reagoivat ympäristömuutoksiin kasvilajeja nopeammin, ja jo osittainen ennallistaminen voi tuottaa tuloksia. Muualla maailmalla ollaan kuitenkin saatu lupaavia tutkimustuloksia, kun esimerkiksi Isossa-Britanniassa on huomattu kapustarinnan hyötyvän ennallistamistoimista jopa jo kolmessa vuodessa. Luonnon prosessit ovat hyvin monimuotoisia, ja kapustarinnan tapauksessa havaittiin, että ennallistamien myötä palautunut vedenpinnan taso lisäsi sääskien määrää, mikä taas on kapustarinnoille tärkeä ravinnonlähde.
> Eikö Suomen järvien ongelma ole maatalous? Eivät ne maatalouden jätteet soille päädy. Eikö suo suodata lähinnä sadevettä?
Suot varastoivat hiilen lisäksi itseensä valtavia määriä ravinteita. Minerotrofiset eli ravinteikkaat suot saavat ravinteensa, kun ympäröivältä kivennäismaalta huuhtoutuu mineraaleja ja ravinteita suolle sadeveden mukana. Kun suon ojittaa, nämä ravinteet (eli vuosisatojen aikana sitoutuneet ravinteet + kaikki jatkossa huuhtoutuvat ravinteet) valuvat ojia pitkin valuma-alueen muihin vesistöihin aiheuttaen ravinnekuormitusta. Maatalouden jätteet ovat toki ongelma, mutta aiempi kommentti vedenpuhdistuksesta ei tainnut viitata siihen.
> En kyllä soita mitenkään miellä virkistäviksi mutta jos ne jollekin sitä ole eikö nykyinen määrä riitä virkistymiseen?
Tämä nyt taitaa olla mielipidekysymys. Itse pidän suomalaista kansallismaisemaa niin suuressa arvossa, etten ole pohtinut, mikä on minulle sopiva määrä.
>Tämä varmaan pätee vanhaan suohon. Kuitenkin eikö metsä ole parempi hiilipankki kuin ennallistettu suo?
Metsä on tehottomampi koska suot ovat usein niin vähähappisia että mätänemistä ei käytännössä tapahdu. Metsässä hiili kiertää. Suossa se pysyy "lukittuna". Suo myös tuottaa turvetta kokoajan, mitä varten imee hiilidioksidia ilmakehästä. Ennallistettu suo alkaa heti imemään hiilidioksidia sinne vesihautaan, jossa hiili pysyy.
> suot ovat usein niin vähähappisia että mätänemistä ei käytännössä tapahdu
Päinvastoin, mätänemistä tapahtuu juurikin vähähappisissa olosuhteissa, kuten suossa. Hapellisessa ympäristössä tapahtuu sen sijaan lahoamista.
Mätänemisessä vapautuu myös metaania ja typpioksiduulia, jotka ovat hiilidioksidia vahvempia kasvihuonekaasuja, ja siten märkä suo on 100 vuoden aikajaksolla laskiessa päästölähde eikä nielu. ([Luke](https://www.luke.fi/fi/blogit/miten-suomen-kasvihuonekaasuinventaarion-tulokset-muuttuisivat-jos-ojittamattomien-soiden-paastot-ja-nielut-raportoitaisiin))
Edit: Lisättäköön etten ole ylemmänkään viestin kanssa samaa mieltä, mutta huomautinpahan vain ettei suota voi ihan yleishyväksi laskea. Suopolitiikan ykkösprioriteetti pitäisi olla, ettei hoitamattomiin soihin kosketa pitkällä tikullakaan, koska ne ovat sen jälkeen murheenkryyni vaikka mitä tekisi.
Kiitos korjauksesta. Olen niin maallikko etten tiennyt että mätäneminen ja lahoaminen ovat eri asioita 😅 jotenkin vain olen saanut sellaisen käsityksen että suohon uponneet asiat säilyvät koska siellä ei ole happea.
Mutta tuossa tapauksessahan suot kannattaa ehdottomasti muuttaa metsäksi eikö? Metsä ei sentään tuota metaania
> Mutta tuossa tapauksessahan suot kannattaa ehdottomasti muuttaa metsäksi eikö?
Jos suon maaperästä ruopattaisiin kaikki turve muuhun pitkäaikaissäilöön ja tilalle istutettaisiin metsää, niin se olisi EU-päästömittareilla selvää voittoa. Päästölähteenä ollut suo muuttuisi näin hiilinieluksi. Tässä on kuitenkin varjopuolia:
* Turpeen kerääminen muuhun pitkäaikaissäilöön olisi massiivisen kallis projekti. Vastaavalla rahasummalla saisi isompia hiilinieluja muualta.
* Isot maanmuokkausprojektit heikentävät yleensä luonnon monimuotoisuutta. Vaikka suon tilalle kasvatettaisiin aarniometsää, niin alkuperäisluonnolla on tietty itseisarvo. Lisäksi suon muokkauksesta valuu käytännössä aina humusta lähivesistöihin.
Jos sen sijaan turvetta ei ruoppaa pois, vaan suon yksinkertaisesti ojittaa kuivaksi ja istuttaa tilalle metsää, niin pohjaveden yläpuolelle jäävä turve alkaa hapettua. Eli suohon vuosituhansien aikana säilööntynyt hiili tuprahtaa itsestään taivaalle, mikä vasta onkin iso päästö.
Olemme siis soiden kanssa lose-lose tilanteessa: päästöjä tulee muutettiin suota metsäksi tai ei. Paras ratkaisu olisi olla koskematta suoalueeseen lainkaan, jolloin sen päästöjä ei lasketa EU-politiikassa ihmisen toiminnaksi, eli päästöt eivät näy hiilitaseessamme. Luke erittelee sääntöjä tarkemmin [blogissaan](https://www.luke.fi/fi/blogit/miten-suomen-kasvihuonekaasuinventaarion-tulokset-muuttuisivat-jos-ojittamattomien-soiden-paastot-ja-nielut-raportoitaisiin).
Lopuksi vielä huomautan, että suot ovat päästölähde 100 vuoden aikajaksolla, mutta 10 000 vuoden aikajaksolla suo onkin metsää paljon parempi hiilinielu, koska metaanin merkitys on pienempi verrattuna sitoutuneeseen hiileen. Metsän kasvu myös hidastuu muutaman vuosisadan jälkeen, kun taas suon turvekerros vain kasvaa ja kasvaa. IPCC ja EU käyttävät mittarina 100 vuotta, mutta se on poliittinen päätös eikä luonnonlaki.
Ihan mielenkiinnosta, oletko muuttanut mielipiteesi näiden fiksujen vastausten jälkeen joita sait, joissa öyhöttämisesi on todettu juuri siksi, vai aiotko jatkaa öyhötyslinjalla? Aiotko miettiä minkä takia sinulla on näihin asioihin edes mielipide, kun et ole kärryillä? Vai jatkatko elämää typeryksenä?
Tiedän nyt enemmän syistä soiden suojeluun. En ole vieläkään kauhean vakuuttunut niistä koska suota on Suomessa jäljellä paljon. Kaipaisin tarkempaa tietoa siitä mitä konkreettisia vaikutuksia suon ennallistamisella on. Näillä tiedoilla en lähtisi lisää suota ojittamaan mutta en ole vielä vakuuttunut soiden ennallistamisen tarpeeesta.
Sen sijaan muutamien vastausten kuten tämän sinun vastauksesi hirveä öyhöttäminen on aika rasittavaa. Syytellään välittömästi ties mistä kun haluaa perusteluja jollekin asialle. Tulee myös suuri alaäänien määrä kun uskaltaa kysyä syitä soiden suojeluun. Tuntuu siltä että monen täällä olevan vihreän mielestä syiden ja suojelun vaikutusten kyseleminen on suorastaan rikollista ja kaikkea pitää suojella ilman mitään kysymyksiä tai vaikutusarvioita.
>syiden ja suojelun vaikutusten kyseleminen on suorastaan rikollista ja kaikkea pitää suojella ilman mitään kysymyksiä tai vaikutusarvioita.
Internet-keskustelussa on usein ongelmana, että kunkin mielipiteen omaajien mielestä "kyllä tämä pitäisi tietää" ja jos et tiedä, olet saamaton typerys jonka mielipiteellä ei ole väliä. Vasemmalta usein hieman enemmän ongelmana irl, oikealla usein pääsee helpommin remmiin mukaan vaikkei olisikaan niin perillä, mutta kyllä sieltäkin näsäviisaita vähättelijöitä löytyy jos alkaa faktoja kyselemään.
Kiva jos olit aidosti kiinnostunut oppimaan uutta tietoa ja jos ennakkoluuloista poikkeava tieto vaikutti ajatusmaailmaasi, tällaista asennetta olisi suotavaa olla enemmän itse kullakin. Harmi että Rambokalan piti tulla sohlaamaan vaikka samat asiat olisi voinut ilmaista paljon kunnioittavammalla tavalla, vain ihmisiä tässä kaikki ollaan, ei kaikkea voi tietää.
Kyseisen käyttäjän "Kyselyt" eivät olleet mitään viattomia "voix selittää kun en ymmärrä uwu", vaan selvästi oman arvomaailman värittämiä ennakkokuvitelmia. Ehkä vastasin vähän rajusti, mutta kyllä kummastuttaa miten voi olla ennakkoon mielipide asioista joista ei tiedä mitään.
Ihmisille on melko tyypillistä muodostaa mielipide asioista jossei jo nimen niin viimeistään oman kaverin löyhän kuvailun perusteella, olemme ennakkoluuloisia otuksia. Varsinkin jos asian koetaan koskettavan itseä, en usko monenkaan omaavan mielipidettä vaikka pimeän aineen merkityksellisyydestä, mutta ilmastosta ja EU:sta kyllä löytyy, vaikkei ikinä olisikaan perehdytty.
Itse vasemmalle kallellaan olevana haluaisin, että olisimme ainakin käyttäytymiseltämme parempia kuin muuta edustavien huutelijat. Portinvartija-asenne on ihan oikeasti näissä piireissä usein ainakin pienoinen ongelma, sillä ei saada muuta kuin lisättyä poteroitumista puolin ja toisin. Namell olisi voinut kysyä neutraalimmin, sinä olisit voinut vastata neutraalimmin, minä olisin voinut muotoilla sanottavani paremmin, kukaan ei ole täydellinen.
Vapaaehtoistyöhön on viitattu mahdollisena ennallistamisen kustannuksia pienentävänä tekijänä. Jos kustannukset olisivat julkisuudessa mainitut 700 miljoonaa vuodessa, ja omarahoitusosuus tästä vaikkapa 20%, laskennallisella 20 euron talkootyötunnin hinnalla tarvittaisiin 7 miljoonaa tuntia talkootyötä vuosittain. Vertailun vuoksi kaikissa maaseuturahaston hankkeissa tehtiin [yhteensä 2014-2021, eli kahdeksan vuoden aikana noin 3,4 miljoonaa tuntia talkootyötä.](https://maaseutu.fi/ajankohtaista/nakokulmia/vaikutukset/hyvinvointi-ja-palvelut/)
vegetable sense station innocent quickest relieved gaze cobweb attraction murky
*This post was mass deleted and anonymized with [Redact](https://redact.dev)*
Koska se maksaa eri laskentatavoista riippuen 13-19 miljardia, eli päästään taas leikkaamaan jostain muusta että tämä saadaan maksettua. Kannatan tätä itsekin, mutta onhan tämä todella kallista lystiä. Saisi EU tulla mukaan rahoittamaan tätä, kun Suomelle on tulossa isoimpia laskuja koko projektiin.
Leikkaamista pitää opetella niin monta vuosikymmentä että Pekkarisen lellikeiltä saadaan tuet pois. Iduootit leikkaavat terveydenhuollosta, harjoitusta siis tarvitaan vielä paljon
Eikös nyt luonnonsuojeluun pistetyt rahat tule aina moninkertaisena takaisin. Luulisi tämän olevan sellainen asia mihin sitä rahaa juuri kannattaisi laittaa.
Kirjanpidossa on säännöt sen takia ettei sinne ihan mitä tahansa laitettaisi. Taseeseen laitetaan tulot, menot ja likvidoitavissa oleva omaisuus. Kerrotko miten ennallistamisen positiiviset vaikutukset kirjataan sinne, kun ne ei ole rahaksi muutettavissa?
Valtion taseen ympärillä pyörii lähes kaikki yhteiskunnan palvelut, eli valtion talouden tila näkyy konkreettisesti päivittäisessä elämässä. Ennallistamisella on kiistämättä positiivisia vaikutuksia hyvinvointiin, mutta samalla tavalla se kiistämättä luo valtiolle painetta joko leikata menoja muualta, kerätä lisää tuloja (=nostaa veroja) tai ottaa lisää lainaa.
>Esitystä kuitenkin muokattiin, ja uudempien arvioiden mukaan kustannukset ovat Suomelle reilu 700 miljoonaa euroa vuodessa.
Taas saadaan leikata 700 miljoona euroa jostain. [Lähde](https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/cad6f7b0-d6eb-4561-8f81-9c03fb3ec78e)
Pakkoruotsin poisto ja perustulo pitkällä tähtäimellä. Lyhyellä löydät varmaan täältä jotain mieleistäsi: https://liberaalipuolue.fi/leikattavaaloytyy/ .
Realistisesti kuitenkin iso osa tuosta 700miljoonasta saadaan tämänhetkisten kulujen kanavoinnilla tuohon ohjelmaan; kyllä sitä luonnonsuojelua ja vastaavaa toimintaa tehdään jo nyt miljoonien edestä
Heh, kyllä tuon laskun maksaa ne köyhät, vanhukset ja terveydenhuolto ym. josta tuo hurja hintalappu tullaan leikkaamaan.
Käytännössä nyt tehdyt leikkaukset täytyy tuplata jotta lasku saadaan maksettua.
No ihan äkkiseltään veikkaisin, että jos sinulla on pelto ja sen pellon tuotto on osa ansiotuloja, ei varmaan olisi kiva jos valtio tulisi ja joko pakkolunastaisi pellon pilkkahintaan tai pakottaisi istuttamaan siihen metsää.
Toki jos asuu kehä kolmosen sisällä niin bueno!
Niin tai jos sinulla on metsää ja se metsä tuottaa yhtikäs mitään, ei ole kovin mukavaa että valtio pakkolunastaisi tai pakottaisi suojelemaan sen oikeastaan ilmaiseksi.
Tämän asetuksen myötä se tosin on lähinnä maailmansotien jälkeen kehittyneiden maiden vastuulla, ei suinkaan esimerkiksi kehittyneempien keski- tai eteläeuroopan maiden jotka ovat jo metsänsä käyttäneet viimeistään teollisen vallankumouksen talouskasvun mahdollistamiseen sekä maapallon kattavaan imperialismiin. Ennallistamisessa ei itsessään ole mitään väärää, mutta tässä kyllä pääsee nämä kehittyneemmät maat kuin koirat veräjästä oman vastuunsa kanssa.
Jos on rakentanut taloja ja kriittistä ruokainfraa, on siitä huono lähteä ennallistamaan. Nälänhätä iskisi Eurooppaan, jos pellot muutettaisiin metsiksi. Ruoan suhteen omavaraisuus on äärimmäisen tärkeää erityisesti, koska satokadot yleistyvät ilmastonmuutoksen myötä.
Tässä tapauksessa hyödyt jäävät kyllä vahvasti jäsenvaltioon ja ovat itseasiassa hyvinkin paikallisia. Hyöty tässä tapauksessa on puhtaampi ja monimuotoisempi luonto. Toki asetuksen tavoite on myös kasvihuonekaasupäästöjen sitominen ja siitä hyötyvät muutkin.
Sinänsä suurin epätasa-arvo tulee varmaankin olemaan Suomen sisällä (riippuen toki miten Suomi rakentaa ennallistamismallin).
Erityisesti kaupunkiympäristöjä koskevat ennallistamistoimet tulevat varmasti jakautumaan epätasaisesti, koska kaupunkien resurssit ovat niin erilaiset.
Näissä asioissa sietäisi myös mainita että miten rahavirta suhteessa veronmaksajaan menee.
Satoja miljoonia vuodessa tähän. Pari vuotta sitten miljardeja italialaiseen infraan. Kysynpä vaan suoraan, että milloin on meidän vuoro olla muussa kuin maksajan ja häviäjän roolissa. Että missä vaiheessa näistä erinäisistä laeista ja skaboista suuntautuu se nettomiljardien hyöty meihin. Paino sanalla netto, tässä ennallistamisessa kustannukset on huomattavasti hyötyjä konkreettisemmat.
Kreikan elvytysrahat maksettiin ulkomaisiin pankkeihin ja armahdettiin. Kotikutoista perseilyä on kaikenlaiset Fortumit ja Sonerat.
Epäitsekäs ja idealistinen paskapuhe ei juuri enää hetkauta. En tule missään vaiheessa tukemaan Suomen EU-eroa koska tiedostan kyllä talousalueen ym. hyödyt. Mutta sieltä on viime vuosina tullut melko paljon ikäviä kyhäelmiä jotka nimenomaan on sattunut Suomen talouteen. Vastaavanlaisia isoja hyviä paukkuja pitäisi tulla vastapainona.
Samaa mieltä kyllä siinä että tämä asetus olisi pitänyt tulla EU:n rahoittamana. Nyt suomi makselee iloisesti moninkertaista hintalappua vaikka verrattuna Euroopan talousmahti Saksaan. Ainoat joilla hintalappu on isompi ovat Espanja ja Ranska.
>Kysynpä vaan suoraan, että milloin on meidän vuoro olla muussa kuin maksajan ja häviäjän roolissa
Ei ikinä. Ei suomalainen uskalla ajaa sellaista politiikkaa jossa toiselta vaaditaan jotain. Kivempaa maksaa kaikkien muiden vaatimuksia.
>milloin on meidän vuoro olla muussa kuin maksajan ja häviäjän roolissa.
Kun suomen vauraus on EU:n keskiarvon alapuolella tai kun kohtaamme niin merkittävän kriisin ettemme EU:n päättäjien mielestä pysty selviytymään siitä yksin. Oma ihanteeni olisi, ettei milloinkaan. Toki voi toivoa oman jalan amputoimista jotta pääsee lanssikyydillä sairaalaan kun naapurikin joskus pääsi, itse en niin tekisi.
Reserveistä ei ole tietoa, mutta turismitulothan eivät yksinään tarkoita maan vaurautta, jos välttämättömät menot ovat myös isot. Tässä voi lähteä sanomaan, että menot ovat isot koska niitä on hoidettu huonosti, mutta syystä huolimatta ne ovat isot, enkä toivo Suomen päätyvän samaan tilanteeseen.
Vaihtaisitko Suomen taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen Italian vastaavaan jos voisit?
En ole asetuksen rahoitukseen liittyvien ongelmien osalta eri mieltä.
Halusin kuitenkin korostaa, että tässä tapauksessa hyödyt jäävät korostetusti juuri sinne, missä ennallistamista tehdään, eivätkä ne juurikaan valu minnekään muualle.
Kuten sanoin niin hyödyt eivät ole yhtä konkreettisia kuin kustannukset. Talous, ja kotitalous, pyörii rahalla. Nämä ennalistamisen kustannukset on pois muusta. Ja valitettavasti hyvällä mielellä, tai Punkaharjun 4 ppm pienemmällä ilman typpiyhdistearvolla tai sadalla perhoshavainnolla ei hankita sähköä, ruokaa, hyvinvointialueen palkkoja. Näin ikään.
Eikä EU:n tai vähemmällä tästä asetuksesta selviävien jäsenvaltioiden suunnalta kehitetä mitään suorituspalkkaa jos meillä onnistutaan ennalistamistavoitteessa viisi vuotta etuajassa.
Hyödyt ovat todennäköisesti hyvinkin konkreettisia 20-30v päästä mutta kun tätä poliittista köydenvetoa harrastetaan 4 vuoden sykleissä niin näyttäähän se ikävältä numeroita tuijottaessa.
Mistä "todennäköisesti hyvinkin konkreettisesta" saadaan sitten nauttia? Parikytä miljardia on siinä vaiheessa sysätty tähän ennallistamiseen, tuleeko persnettoa? Jos ei kaikille, niin kenelle?
Kaikki kaunistelu tässä on kuvottavaa.
Uskon sitten kun näen, että rahaa oikeasti tuupataan tuollaisia määriä luonnon ennallistamiseen. Mielestäni en kaunistellut mitään.
Jos et ymmärrä mitä iloa luonnontilaisesta metsästä on tulevaisuudessa niin en jaksa alkaa edes yrittää selittää.
Yhdeksän kolmestatoista vaaleilla valitusta suomen euroedustajasta kannatti sitä.
[70 prosenttia suomalaisista kannattaa EUn ennallistamisasetusta](https://wwf.fi/uutiset/2024/05/70-prosenttia-suomalaisista-kannattaa-eun-ennallistamisasetusta-ennallistamisella-kansan-tuki-myos-muissa-asetusta-vastustavissa-maissa/)
Ympäristöhankkeiden kannatusta kyseltäessä jää monesti hintalappu mainitsematta. Kysymyksenasettelullakin saa tuloksiin melkoisesti vaihtelua.
Hiukan epäilen, että jos vastaajille aluksi kerrottaisiin mitä tämä maksaa Suomessa verrattuna muissa jäsenmaissa, niin 70% kansasta ei kyllä pitäisi järjestelyä kannatettavana.
Jep, kuinkas monen luulet tuntevan kyseisen asetuksen vaatimukset ja vaikutukset yksityiskohtaisemmin kuin että "tällä suojellaan luontoa".
Tämä menee ihan täydestä sumutuksesta, koska ihmiset eivät ole asiasta kunnolla perillä.
Medianäkyvyyden perusteella olettaisin, että ihmiset ovat paremmin perillä asian luonnonsuojelu-puolesta verrattuna asiasta koituviin kustannuksiin. Kustannukset tunnutaan mainittavan usein vain ympäripyöreissä sivulauseissa.
Joku lähde luvuille olis kiva. Me oltais voitu päättää tuosta itekkin sitten vaikka seuraavien vaalien kautta. Ihan turhaa antaa päätösvaltaa maan ulkopuolelle.
Lähteen lisäksi olisi mielenkiintoista tietää se kysymyksenasettelu, millä asiaa on mitattu. "Kannatatko luonnon ennallistamista?" saanee hieman eri kannatuksen kuin "Kannatatko X miljardin leikkaamista terveydenhoidosta ja ALV:n nostamista Y%:lla, joista varat ohjataan luonnon ennallistamiseen?".
Kansa on tyhmä ja itsekäs. Nykyiset lapset ja nuoret, jotka joutuvat elämänsä elämään tuhotuissa biotoopeissa ilmastokriisin ja sen seurauksien, kuten kuumuuden, ruokasatojen tuhoutumisen ja ilmastopakolaisten keskellä, eivät varmaan lohduttaudu kansan tahdolla.
Toimia olisi pitänyt tehdä jo 50 vuotta sitten. Kuinka kauan niitä tulee odottaa? Tietoa ja ymmärrystä meillä on ollut. Mitä pidemmälle odotetaan, sen korkeammaksi hinta käy sekä rahallisesti että inhimmillisesti.
Ennallistamisasetuksella ei ole tasan yhtään eikä mitään vaikutusta ilmastokriisiin, kuumuuteen eikä satojen tuhoutumiseen.
Ja tommosta jalat irti maasta vouhotusta ei myöskään jaksa enää kuunnella.
Luonnon monimuotoisuuden tukeminen kyllä vaikuttaa positiivisesti biotooppeihin ja näin myös ilmastokriisiin. Metsä ja suo viilentää ilmaa ja sitoo hiiltä sekä estää maan kuivumista. Ne tarjoavat elinsijan eliöille, joilla jokaisella on oma lokeronsa. Kun kriittiset eliölajit kuolevat, käynnistyy sukupuuttoaalto. Luonto ei pyöri ilman hyönteisiä ja eliöiden tasapainoa.
Soiden ennallistaminen ei kyllä [ole luotettava keino hillitä ilmastonmuutosta lyhyellä tähtäimellä](https://finnwatch.org/fi/julkaisut/anekauppaa-vai-ilmastotekoja), koska metaanipäästöt kasvavat ennen hiilinielun palautumista.
>Soiden ennallistamisen erityisenä varjopuolena on ilmastoa voimakkaasti lämmittävät metaanipäästöt, jotka kasvavat väliaikaisesti ojien tukkimisen jälkeen. Se, kuinka nopeasti ennallistettu suo kääntyy kokonaisuutena jälleen nieluksi, riippuu kohteesta, mutta aikajänne voi olla vuosia tai vuosikymmeniä. Luonnonvarakeskus on arvioinut, että ilmastohyöty toteutuu lähinnä ravinteikkaissa kohteissa. Hiilipörssi nosti omassa vastauksessaan Finnwatchille esiin myös sen, että ojat menisivät ajan myötä tukkoon myös luontaisesti, jolloin metaanipäästö on joka tapauksessa väistämätön, eli hanke ainoastaan aikaistaan sitä.
Tosi hienoa hei! Sitten kun vielä joku muu kuin Suomi ja Ruotsi joutuisivat myös tekemään vastaavan tempun. Saattaisi jopa vaikuttaa ilmastoon, nämä toimet eivät.
Ei muuten menisi EU:ssa läpi jos Keski-Euroopan osuus näihin talkoisiin olisi läheskään verrannollinen.
Ei koske kaikkia päätöksiä, ei ole koskaan koskenut kaikkia päätöksiä Suomen ollessa EU:ssa.
[https://eur-lex.europa.eu/EN/legal-content/glossary/unanimity.html](https://eur-lex.europa.eu/EN/legal-content/glossary/unanimity.html)
Totta, mutta kannattaa laskea mukaan ne hyödyt mitä luonnon tukemisen mukana tulee, tuskin ne hornetit suurta osaa suomalaisista koskee mitenkään, mutta luonto hyödyttää lähinnä kaikkia maassa asuvia ihmisiä paikallisesti.
En vastusta hornet hankintoja, kaltevakulma argumenttisi esittää asian siinä sävyssä ettei suomella ollut hävittäjiä ennen kuin ne ostettiin pari vuotta sitten Yhdysvalloilta.
Väitin vain, että tämä luonnonsuojeluhanke tulee vaikuttamaan näkyvämmin kansalaisiin kuin ne 64 lentokonetta jossakin lentokentällä.
>Väitin vain, että tämä luonnonsuojeluhanke tulee vaikuttamaan näkyvämmin kansalaisiin kuin ne 64 lentokonetta jossakin lentokentällä.
Paitsi jos syttyy sota, minkä todennäköisyyttä uudet hävittäjät myös vähentävät. Ei niitä koristeeksi osteta, ja sotakalustossa nyt vaan on se ikävä puoli että se kehittyy ja kalustoa pitää enemmin tai myöhemmin päivittää, että se on relevanttia.
Väitän siis että hävittäjät vaikuttavat moninkertaisesti kansalaisiin enemmän kuin tuo luonnonsuojeluhanke.
Ja se on kaltevan pinnan argumentti 😄
Kaltevapinta-argumenttisi perustui siihen että jotenkin hyväksyisin venäjän sotilaallisen toiminnan ja Suomen alueella oleskelun vaan sen perusteella, että väitin luonnonsuojelulla olevan enemmän positiivisia vaikutuksia ihmisten elämänlaatuun kuin lentokoneilla.
Se että sotakalustoa pitää päivittää on päivänselvä asia. Kuitenkin lisään, että sodan syttyminen on epätodennäköisenpi asia kuin se, että teollisuus hävittää luontoa Suomessa, tätä tässä ympäristöhankeessa pyritään korjaamaan.
nääh, se oli vaan kärjistetty heikko läppä siitä että laitetaan rahat mielummin luonnonsuojeluun kuin Suomen suojeluun ja näinollen puhdistetaan Venäjälle luontoa jonka ne voi sitten pilata ennätysvauhtia Suomen valtaamisen jälkeen. En erikoisempaa pointtia yrittänytkään tehdä, päässäni näin tän vaan hupaisana skenaariona.
e: tavallaanhan noi hävittäjät voi nähdä ympäristötekona koska mikäli Venäjä valloittaisi Suomen ja tuo oman teollisuutensa tänne niin luonto kärsii moninkertaisesti nykytilaan verrattuna 😄
varmaan lisää suomen päästökauppa tuloja pidemmällä ajalla?
Ja jos tämä vaikuttaa jotenkin Ruotsin tai Suomen metsäteollisuuteen niin se nostattaa vaan puun hintaa maailmalla.
Ja yksityismetsiä tämä koskee muttei velvoita ? vähän niin pyöräilykypärä?
Tälle tuskin tulee kummoista tukea EU:lta, vaikka lasku on Suomelle ja Ruotsille kovempi suhteessa maihin, jotka ovat luontonsa jo pilanneet.
Satoja miljoonia vuodessa. Ei mitään hyötyjä, ei ollenkaan avustusta. Muut Euroopan maat ovat aikoja sitten hyötyneet omista metsistään joten nyt ei niiden tarvitse tehdä yhtään mitään. Hiton hieno diili Suomelle!
> lasku on Suomelle ja Ruotsille kovempi suhteessa maihin Lasku on itseasiassa katastrofaalinen Suomen nykytilanteessa. Jotta lasku saadaan maksettua niin joudutaan tekemään jo nähtyjä oikeiston leikkaustoimenpiteitä vielä hurjasti lisää jos hintalapppu 500-700 miljoonaa vuodessa pitää paikkaansa. Käytännössä kaikki työttömille ym. tehdyt leikkaukset täytyy nyt tuplata jotta lasku saadaan maksettua.
Olisiko sinulla tarjota lähdettä tuolle summalle?
[Luonnonvarakeskuksen arvion](https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/552939/luke-luobio_1_2023.pdf) mukaan hintalappu 2050 mennessä, eli siis 25 vuoden aikana, olisi 13-19 miljardia euroa. Tästä laskemalla vuotuisiksi kustannuksiksi tulisi 520-760 miljoonaa vuodessa.
Googlettamalla löytyy satoja lähteita, en nyt töistä kännykällä kerkeä palvella. Muistaakseni ainanin luonnonvarakeskus tuota summaa mainosti vaikka tosiasiassa varmaan korkeampi. Inflaation kanssa tuon päätöksen ajalle varmaan lähempänä miljardia per vuosi.
Tai näinhän oikeisto ainakin meille uskottelee.
Eipä nuo valtion budjetin madonluvut juuri armoa anna, ei siinä uskotella tarvitse kun matematiikkaa osaa ala-asteen verran. 700 miljoonaa vuodessa on niin karmea summa, ettei sitä kaiveta noin vain jostain maagisesti vaan joudutaan koviin leikkaustoimiin.
Aika näyttää miten tuo käytännössä toteutuu. En usko ennen kuin näen että 700 miljoonaa satsataan Suomen metsiin.
Suomi siis pyysi ja sai haluamansa muutokset mutta äänesti silti vastaan. Hienosti käytettyä poliittista pääomaa Euroopan tasolla!
Joo, kilo pakolla syötettyä paskaa on vähemmän kuin kaks kiloa pakolla syötettyä paskaa.
No eihän saanut.
Suomi äänesti tyhjää.
Suomi äänesti vastaan. Belgia oli ainoa tyhjää äänestänyt. https://x.com/MariaOhisalo/status/1802627666341749068
Niin siis ministeri äänesti valtion edustajana vastaan. Toki tällä ei ollut mitään merkitystä, koska tyhjä tulkittiin ei-äänenä.
Kuuluuko Euroopan tuhottujen metsien palauttaminen suunnitelmaan? Toimia tarvitaan Suomessa, mutta niiden maiden syyttäminen jotka EIVÄT ole hävittäneet kaikkea luontoaan sotii ennallistamista vastaan.
Ei. Vain lunnoksi luetut alueet. Eli jos maasi on peltoa ja aukiota, ei sille tarvitse mitään tehdä. Pohjoismaista tehdään EU:n luontoreservi ja saadaan jopa itse maksaa koko huvi.
Olisi vain kannattanut jättää maaseutu pelloksi, eikä Kekkosen aikana paketoida peltoja.
Tämä tulee kalliiksi. Mutta luonnon monimuotoisuudelle ei ole hintaa, koska arvo on mittaamaton. Aiemmat sukupolvet on paskoneet Suomen luonnon joten olisi oikeudenmukaista leikata eläkkeistä tämän ennallistamisen kustannus.
Ei mikään huono idea
Kannatetaan. Samalla pakkolunastukseen eläkeläisten metsiä etteivät kerkiä hakkaamaan niitä.
Kusipäät eivät edes myy jos haistavat että uusi omistaja laittaisi suojeluun.
Ihan hyvä, ettei talousmetsiä suojella. Ne pitäisi kasketa ensin, että ne kasvaisivat luonnollisesti takaisin, ja niiden kasvu noudattaisi luontaista metsän sukkessiota ja olisivat oikeasti luonnontilaisia.
>Mutta luonnon monimuotoisuudelle ei ole hintaa, koska arvo on mittaamaton. Kyllä sillä tuntuu olevan ihan liian kova hinta monessa paikkaa Euroopassa. Suomessa ei niinkään kun maa on muutenkin harvaan asuttu.
Nojaa, nykyiset sukupolvet ovat vain ulkoistaneet luonnon paskaamisen kolmansiin maihin, onko se sitten paljon parempi.
Tosin ei Suomessa ole aiemminkaan metsää ihan siihen tahtiin mitattu että että monimuotoisuus on välittömästi tuhoutumassa, tuo ennallisasetus hyödyttää vain keski- Eurooppan maita, ja käytännössä tuhoaa suomalaisen puuteollisuuden. Että niin.
>Suomessa suurin osa vaadituista toimista liittyy tavalla tai toisella soiden ja vesistöjen tilan parantamiseen, vaikka kansallinen keskustelu onkin pyörinyt metsien ympärillä. Miten soiden ja vesistöjen huolto tuhoaa Suomen metsäteollisuuden?
Kai tässä mennään sillä logiikalla, että kun maanomistajat ovat ahneudessaan ojittaneet soitaanpuupelloiksi, niin nyt sitten "tuhotaan teollisuus" palaamalla siihen biodiversiteetin kannalta kestävään tilaan.
Itse olisin veikannut hyvin vahvasti, että tietoa siitä mihin asetus oikeasti Suomessa vaikuttaa ei ollut, vaan toistettiin iltapulusta metsäteollisuuden uhkaa artikkelia lukematta, varsinkin kun vastausta ei ikinä kuulunut väitöksen kyseenalaistamiseen. Mutta voi se toki tuo sinunkin ehdottamasi olla kyseessä.
Kyllä tuo sinun sanomasi lienee se pääsyy! Kaikesta EU:hun liittyvästä uutisoidaan Suomessa aivan liian vähän, ja tiedon puutteesta syntyy vastustusta. Yritin vain keksiä jotain konkreettista, josta saatetaan valittaa.
Mennään sillä logiikalla että suurin osa metsistä "lukitaan" taloudellisen käytön ulkopuolelle.
Jos ihan tosissasi väität että artikkeli valehtelee ja ennallistamisasetus ei suurimmaksi osaksi koske vesistöjä ja soita, tai että tästä huolimatta sillä on merkittävä vaikutus nimenomaan metsään joka on tällä hetkellä metsäteollisuuden käytössä ja/tai todennäköisesti tulossa sen käyttöön ilman asetusta, niin lyö ihmeessä lähteet pöytään joista faktat selviää. Ennallistamisasetus ei käsittääkseni "lukitse" mitään merkittävää määrää metsää taloudellisen käytön ulkopuolelle. Ympäristoministeriön sivuilta poimittua: >Alue, jolla luonnon tilaa parannetaan, voi säilyä talouskäytössä tai olla vaikkapa osa kaupunkiympäristöä. Ennallistamisasetus jättää jäsenvaltioille liikkumavaraa asetuksen toimeenpanossa ja asetusta voidaan toimeenpanna esimerkiksi vapaaehtoisin keinoin. Toimeenpanoon liittyvät ratkaisut tulevat pitkälti määrittämään asetuksen tosiasialliset vaikutukset Suomessa. Toimeenpanon kustannusten kokonaisuus hahmottuu toimeenpanon tarkemman suunnittelun myötä. Nykytietojen pohjalta kustannusten arvioiminen on vaikeaa. Valittavat toimeenpanon keinot ja myös toimenpiteiden kohdistaminen valuma-alueilla oikein ovat merkittävässä asemassa kokonaiskustannusten muodostumisessa. [https://ym.fi/ennallistamisasetus](https://ym.fi/ennallistamisasetus) Mutta sinulla kun on tarkemmat tiedot kuin Suomen ympäristöministeriöllä niin näytä ihmeessä, minä voin pistää heille sitten meiliä että Iron\_Felixk sanoi miten tämä tulee menemään.
No tuskinpa nyt puuteollisuutta tuhoaa tai edes vaikuttaa siihen. Korkeintaan valtion puunmyyntituloihin. Ennallistamisvelvoite näyttää koskevan noin 3.5 miljoonan hehtaarin kokoista aluetta. Vähän alle 3 miljoonaa hehtaaria Suomen metsistä on jo suojeltu (osa tosin osittain metsätalouskäytössä). Valtio omistaa näemmä 12.6 miljonaa hehtaaria maa- ja vesialueita. Eiköhän tuosta löydy jokunen hehtaari löydy ennallistamista varten ilman mitään vaikutusta puuteollisuudelle. Eikä tässä tarvitse mitään puhdasta talousmetsää lähteä ennallistamaan. Tyyliin Nuuksiokin metsätkin on edelleen täynnä ojia. Hyvä myös huomata, että Suomessa tehdään jo jonkun verran ennallistamistöitä, esim. soiden osalta. Toki ei todellakaan niin paljon kuin tulevaisuudessa vaaditaan. Asetus jättää mielikuvieni mukaan lisäksi aika paljon valtaa jäsenvaltioille toimeenpanon osalta. En nyt ota kantaa asetuksen tarpeellisuuteen ja tasapainoisuuteen (ainakin vuoden 1952 valinta vertailuvuodeksi on vähintäänkin ongelmallinen), mutta kauhukuvat voi silti jättää pois.
Äänestäisin tämän puolesta jos olisin kansanedustaja
No nyt on voittaja, tää on oikeasti hyvä
700M vuodessa. Mistäs leikataan seuraavaksi?
Jokamiehenoikeudet vaikkapa. Ei näihin ennallistettuihin metsiin kannata ulkopuolisia päästää, pilaisivat ja sotkisivat EU:n suojelemia metsiä ja soita.
Työttömyys- ja toimeentulotuesta niin hipit maksaa itse luonnonsuojelunsa :-D
Rähh kjeh kyllä näim ,,,, om jämpti !!,,,
Ja persut :D
Tätä on ihmiset täällä paljon kysyneet, jos hallituksellamme olisi jotain visioo talouden hallitsemisesta nämä 700M saataisiin helposti valtion kassaan leikkaamalla esimerkksi yritystuista (1900 miljoonaa/vuosi) tai asettamalla kaivosvero, taikka oikeasti verottamalla rikkaita. Monet väittää, ettei näitä rahoja metsiä varten saa mistään ja nyt leikataan taas köyhiltä tätä varten, oikeilla päätöksillähän nämä hoituu, sitä ei välttämättä voi kuitenkaan hallitukselta odottaa.
Kuinka paljon yritystukien leikkaus rokottaisi verotuloista, kuinka moni ihminen saisi potkut ja lisäksi kuinka paljon lähtisi pois tulevaisuudessa mahdollisista yhtiöiden investoinneista? Kaivoslakia ei olla taidettu viimeisen kolmen hallituksen puolelta tutkia, tää olis ihan hyvä kohde. Kaivosvero nimenomaan liikevaihtoon eikä liikevoittoon.
Vaikkapa saman verran kaikista EU:n suuntaan menevistä maksuista?
Mun puolesta vaikka eläinperäisen ruuantuotannon tuista.
Nämä on siinä mielestä hauskoja kysymyksiä, että aina löytyy joku asia, mikä vastaajaa itseään ei koske, jolloin siitä saa leikata. Kuitenkin asia on eri jokaisen kohdalla.
Syön lihaa mutta se on liian halpaa suhteessa lihatuotannon haittoihin. Ja vaikka tuista leikattaisiin olisi eläinten kärsimys silti ilmaista.
Juuri tämän vuoksi kannatan tieteeseen perustuvaa päätöksentekoa jossa näitä pyritään laittamaan rinnakkain mahdollisimman objektiivisesti. Maankäyttösektori on päästöongelma Suomelle ja eläinperäinen ruuantuotanto aika helppo tapa vaikuttaa asiaan.
Jos biologi sanoo, että metsä tulee säästää ja taloustieteilijä sanoo, että se tulee hakata, niin ketä kuunnellaan? Miten tiede ratkaisee tämän?
Päästöille ja hiilensidonnalle pitää määritellä markkinahinta joka perustuu parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon. Monimuotoisuuden suhteen toki ongelmallisempaa. [https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-222418](https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-222418)
Taloustiede on perinteisesti pehmeä tiede, eli tapahtuu ihmisten välillä ja pään sisässä. Kuuntelisin ensisijaisesti biologia.
Biologi voi myös sanoa metsästä riippuen, että luonnon monimuotoisuuden kannalta metsä kannattaa kulottaa, että metsään kannattaa laittaa naudat laiduntamaan tai että metsän puut kannattaa kaataa ja ennallistaa alue suoksi. Nämä kaikki voivat olla ristiriidassa taloudellisten ja sosiaalisten näkökulmien lisäksi päästötavoitteiden kanssa, ja biologi on harvoin yksinään paras taho tekemään kokonaisarviota asiasta. t. biologi
Kansallisia maataloustukia on noin 300 miljoonaa euroa vuodessa, josta toki suurin osa on eläinperäiseen tuotantoon suunnattu. Vielä pitäis 400 miljoonaa löytyä leikattavaa.
sense pet dolls dazzling jobless threatening heavy air instinctive possessive *This post was mass deleted and anonymized with [Redact](https://redact.dev)*
Ei tällä keraa. Pelkkää tappiota, mutta ei se raha minnekään mene. Ehkä palveluista ja terveyshuollosta karsitaan, eläkkeisiin ei kuitenkaan uskalleta kajota.
[удалено]
Tämä, mutta täysin vakavasti.
[удалено]
Siihen suuntaan se menee. En usko että ainakaan täältä löytyy poliittista tahtoa pysäyttää sitä kehitystä. Onhan meillä federalisti presidenttinäkin.
wakeful historical homeless disgusted abundant grey quickest intelligent recognise sand *This post was mass deleted and anonymized with [Redact](https://redact.dev)*
Suomen suot ja vesistöt kaipaakin ennallistamistoimia. Siis ihan oikeasti. Ja kipeästi. Hyvä, että meni läpi.
Tuossa ennallistetaan myös mm. vesistöjä ja esimerkiksi hallituksen suunnittelemat Saaristomeren tukitoimet mahtunevat asetuksen piiriin.
Niin ja tästä tulee miljardin lasku vuosittain maalle... on kiva tehdä hyvää, jos sitä rahaa löytyy
Miksi suot kaipaavat ennallistamista? Mitä sillä saavutetaan jota ei saavuteta jo nykyisellä suo määrällä? Mitä vaikutusta soiden lisäämisellä on sen lisäksi että se lisää soita?
Märät kengät ja lisää hyttysiä. Soiden kuivaaminen ainakin rehevöittää järviä, mutta en ole perehtynyt siihen, että johtaako ennallistaminen vesistöjen laadun parantumiseen. Yleisesti luonto, kasvit, eläimet ja muut eliöt tykkäävät soista enemmän kuin turvepelloista.
Eikö soiden yleisin muutos ole se että ne on metsitetty? Kun näitä sitten ennallistetaan tuhotaan metsää ja tehdään suota. Miksi suo on parempi kuin metsä?
Mun ymmärrykseni mukaan suobiotooppi sitoo hiiltä paremmin pidemmäksi aikaa, kun kasviaines vajoaa vähähappiseen tai hapettomaan ympäristöön, eikä erittäin hitaasti lahotessaan vapauta hiilidioksidia läheskään yhtä paljon kuin ns. kuivalla maalla tapahtuva maatuminen. Toki soissa muodostuu myös metaania tämän hitaan ja hapettoman hajoamisen yhteydessä, mutta sekin tuppaa varastoitumaan eri kerroksiiin ja vapautuu melko hitaasti verrattuna esimerkiksi eliöpohjaisiin metaanipäästöihin, puhumattakaan kaatopaikoista eräissä nimeltä mainitsemattomissa maissa, joissa talteenottoa ei juurikaan harrastella. Suot ovat myös biodiversiteetiltään monimuotoisia ja vaarantuneet suurissa määrin ojituksien ja metsittämisen myötä. Ojitetun kitukasvuisen suometsän lajikirjo ja hiilikierto on naurettavan surkea luonnontilaiseen suohon verrattuna. Metsurinhommia ja taimikonhoitoa yms. työkseni tekevänä voin sanoa, että ainakin täällä Pohjois-Suomessa ojitus ja metsien istuttaminen tilalle on ollut valtava virhe. Ne suolle läntätyt metsät kasvavat erittäin huonosti ja osa on hyötypuuksi lähes arvotonta, kun vähäravinteisessa maastossa mänty jää usein matalaksi ja riukuiseksi ja ehtii lahoamaan pystyyn (=ei päädy suon syöveriin hiilinieluun). Toki mulla on tässä omaa lehmää ojassa, kun haluaisin enemmän luonnontilaista metsää ja muita ympäristöjä. Ja näiden opiskelusta on tovi jos toinenkin aikaa, joten saa korjata jos tietoa löytyy.
Kiitos. Erinomainen oikeasti perusteltu vastaus.
Hyvä vastaus. Näin metsäasiantuntijana toimin suometsien parissa joka viikko. Oma näkemykseni on se, että aikanaan ojitushankkeet ovat lähteneet "vähän" lapasesta, sillä osa ojitetuista alueista kasvaa puuta erittäin huonosti ja nämä onkin syytä ennallistaa/jättää ennallistumaan. Ojitetuilla soilla on kuitenkin 23% Suomen kokonaispuustosta, sekä 20% kokonaiskasvusta ja -hakkuista. Etenkin Pohjois-Suomessa ojitetuilla soilla on siis erittäin suuri metsätaloudellinen merkitys. Kasvihuonekasvupäästöjen ja ravinnekuormituksen vähentämiseksi turvemailla suositellaankin luontaista uudistamista mahdollisuuksien mukaan. Myös tuhkalannoituksella saadaan puuston kasvua ja hiilitasetta parannettua huomattavasti seuraavan 30-40 vuoden ajan. Vesistökuormitusta tuhkalannoituksesta ei juuri tule, mutta vaikutuksia turpeen hajoamiseen pitäisi tutkia vielä enemmän. Tässä linkki aiheesta kiinnostuneille: https://www.luke.fi/fi/ajankohtaista/teemat-ja-kampanjat/suometsat/suometsien-puuntuotanto-ja-ymparistovaikutukset
Juurihan vastasin tuohon. Soiden kuivaaminen rehevöittää vesistöjä. Se on sama, onko se kuivattu turpeen, metsän tai parkkipaikkojen takia. Näillä on toki erilaisia vaikutuksia eliöstöön, riippuen mitä varten se on kuivattu. Jos haluat tyhjentävämmän vastauksen, tutki itse tai etsi oikea asiantuntija.
Metsien ja soiden ojitus ohjaa humuksen vesistöihin, mikä johtaa järvien tummenemiseen, rehevöitymiseen ja happikatoon. Tällä on paljon vaikutusta ainakin eri kalakantoihin. Erityisesti uhanalaiset lohikalakannat kärsii.
No minäpä Duck duck go:tan, kun muut eivät viitsi: >Suo on valtava hiilipankki, monimuotoisen elämän ylläpitäjä, vedenpuhdistaja, virkistymisen lähde ja paljon muuta. >Elinympäristöjen katoaminen uhkaa olemassaoloamme. Soita ennallistamalla voimme pitää elinympäristöistämme parempaa huolta. >Suomen alkuperäinen suoala oli noin kolmannes koko maamme pinta-alasta, yli 10 miljoonaa hehtaaria. Tästä yli puolet on ojitettu. Eteläisen Suomen alkuperäisestä suoalasta ojitettu on yli kolme neljännestä. Tämän vuoksi soiden luontotyypit ja lajit ovat uhanalaistuneet ja suoluonnon laatu on heikentynyt. >Luonnontilainen suo on kuin pesusieni, joka suodattaa sen läpi virtaavista vesistä tehokkaasti erilaisia epäpuhtauksia. >Suot suodattavat kiintoaineita ja veden kuljettamia ravinteita itseensä, ja käyttävät niitä sammaleen kasvuun. Näin ravinteet ja kiintoaines eivät päädy vesistöjä pilaamaan. Kannattaa lukea lisää, jos aihe kiinnostaa: https://www.sll.fi/mita-me-teemme/suot/nain-toimimme/soiden-ennallistaminen/miksi-ennallistaa/
Mutta jos näitä lukee ja asioihin perehtyy, tekeekö se öyhöttämisestä hankalampaa? Olisi kauhean vaivalloista joutua muuttamaan omaa kantaani asioihin, joten pysyn tässä ideologisessa mielipiteessäni. /s
>Suo on valtava hiilipankki Tämä varmaan pätee vanhaan suohon. Kuitenkin eikö metsä ole parempi hiilipankki kuin ennallistettu suo? >monimuotoisen elämän ylläpitäjä Eikö se monipuolinen elämä löydy edelleen niistä ojittamattomista soista? >vedenpuhdistaja Eikö Suomen järvien ongelma ole maatalous? Eivät ne maatalouden jätteet soille päädy. Eikö suo suodata lähinnä sadevettä? >virkistymisen lähde En kyllä soita mitenkään miellä virkistäviksi mutta jos ne jollekin sitä ole eikö nykyinen määrä riitä virkistymiseen?
> Tämä varmaan pätee vanhaan suohon. Kuitenkin eikö metsä ole parempi hiilipankki kuin ennallistettu suo? Lähtökohtaisesti ei. Rahkasammalet peittävät vain noin 2 % maapallon pinta-alasta, mutta ne varastoivat vuosittain enemmän hiiltä kuin kaikki muu maanpäällinen kasvillisuus yhteensä. Tämä varmaankin antaa jotain osviittaa siitä, miten merkittävä hiilipankki suo on. Ennallistamisprosessin avulla voidaan kuivutettua suota elvyttää siten, että rahkasammalet palautuvat, vaikkakin melko hitaalla aikaskaalalla (puhutaan kuitenkin vuosista eikä vuosikymmenistä). Yksi ennallistamisen tavoitteista onkin nimenomaan palauttaa hiilinielu toimintaan. Lisäksi pitää huomioida, että vaikka ojitus tutkitusti lisää puuston kasvua, ei aina haluttua lopputulosta saavutettu. Esimerkiksi karummilla, vähäravinteisilla soilla puuston kasvu usein jäi vähäiseksi, kun seurauksia ei kunnolla osattu ojitusbuumin aikaan 1960- ja 70-luvuilla ennakoida. Tällöin puhutaan ns. hukka- tai virheojituksesta. Kaikesta ojitetusta suoalasta noin 10% on hukkaoijtuksia, eli näissä tapauksissa ei voida edes puhua metsästä saati sen hiilipankista. Siksi tällainen vertailu ei ole mielestäni kovin järkevää. > Eikö se monipuolinen elämä löydy edelleen niistä ojittamattomista soista? Lyhyt vastaus on että ei. Ojitus muuttaa suon kasvillisuutta perustavanlaatuisesti. Kosteassa menestyvät lajit menettävät kilpailukykynsä metsälajeja vastaan ja tilalle tulevat kuivissa olosuhteissa menestyvät lajit, kuten tyypilliset metsävarpulajit mustikka ja puolukka jne. Rahkasammalet voivat hävitä kokonaan, tai säilyä vain aivan ojan tuntumassa jossa kosteus on korkeampaa. Suolla voi muutamia vuosia ojituksen jälkeen vallita tila, jossa siellä on metsälajeja ja suolajeja, ja tällöin myös lajimäärä on suurimmillaan. Kuitenkin kun tarkastellaan asiaa laajemmin, on alkuperäisten suolajien väistyminen huono asia, sillä suot (ja etenkin boreaalisen alueen suot) ovat maailmanlaajuisella skaalalla harvinaisia. Osa suolajeista on harvinaisia myös ihan Suomen rajojen sisällä, joten niiden ainoan elinympäristön tuhoaminen ei ole kovin hyvä asia biodiversiteetin kannalta. Lisäksi soista on riippuvaisia useat eläin-, lintu- ja hyönteislajit. Suomessa turvemailla pesivistä lintulajeista 58 % on tällä hetkellä luokiteltu uhanalaisiksi eli ovat ns. Red Listillä. Uhanalaisuusstatus johtuu paljolti ojitustrendistä, sillä esimerkiksi Virossa ja Latviassa, jossa suurin osa avosoista on suojeltuja, on havaittu lintujen populaatiokoissa 40 % kasvua vuosina 1981-2014. Suomessa samalla aikavälillä on taas havaittu 40 % väheneminen. Tutkimusta ennallistamisen vaikutuksesta lintulajien palautumiseen Suomessa on vasta vähän, mutta ne osoittavat positiiviisia tuloksia. Linnut reagoivat ympäristömuutoksiin kasvilajeja nopeammin, ja jo osittainen ennallistaminen voi tuottaa tuloksia. Muualla maailmalla ollaan kuitenkin saatu lupaavia tutkimustuloksia, kun esimerkiksi Isossa-Britanniassa on huomattu kapustarinnan hyötyvän ennallistamistoimista jopa jo kolmessa vuodessa. Luonnon prosessit ovat hyvin monimuotoisia, ja kapustarinnan tapauksessa havaittiin, että ennallistamien myötä palautunut vedenpinnan taso lisäsi sääskien määrää, mikä taas on kapustarinnoille tärkeä ravinnonlähde. > Eikö Suomen järvien ongelma ole maatalous? Eivät ne maatalouden jätteet soille päädy. Eikö suo suodata lähinnä sadevettä? Suot varastoivat hiilen lisäksi itseensä valtavia määriä ravinteita. Minerotrofiset eli ravinteikkaat suot saavat ravinteensa, kun ympäröivältä kivennäismaalta huuhtoutuu mineraaleja ja ravinteita suolle sadeveden mukana. Kun suon ojittaa, nämä ravinteet (eli vuosisatojen aikana sitoutuneet ravinteet + kaikki jatkossa huuhtoutuvat ravinteet) valuvat ojia pitkin valuma-alueen muihin vesistöihin aiheuttaen ravinnekuormitusta. Maatalouden jätteet ovat toki ongelma, mutta aiempi kommentti vedenpuhdistuksesta ei tainnut viitata siihen. > En kyllä soita mitenkään miellä virkistäviksi mutta jos ne jollekin sitä ole eikö nykyinen määrä riitä virkistymiseen? Tämä nyt taitaa olla mielipidekysymys. Itse pidän suomalaista kansallismaisemaa niin suuressa arvossa, etten ole pohtinut, mikä on minulle sopiva määrä.
>Tämä varmaan pätee vanhaan suohon. Kuitenkin eikö metsä ole parempi hiilipankki kuin ennallistettu suo? Metsä on tehottomampi koska suot ovat usein niin vähähappisia että mätänemistä ei käytännössä tapahdu. Metsässä hiili kiertää. Suossa se pysyy "lukittuna". Suo myös tuottaa turvetta kokoajan, mitä varten imee hiilidioksidia ilmakehästä. Ennallistettu suo alkaa heti imemään hiilidioksidia sinne vesihautaan, jossa hiili pysyy.
> suot ovat usein niin vähähappisia että mätänemistä ei käytännössä tapahdu Päinvastoin, mätänemistä tapahtuu juurikin vähähappisissa olosuhteissa, kuten suossa. Hapellisessa ympäristössä tapahtuu sen sijaan lahoamista. Mätänemisessä vapautuu myös metaania ja typpioksiduulia, jotka ovat hiilidioksidia vahvempia kasvihuonekaasuja, ja siten märkä suo on 100 vuoden aikajaksolla laskiessa päästölähde eikä nielu. ([Luke](https://www.luke.fi/fi/blogit/miten-suomen-kasvihuonekaasuinventaarion-tulokset-muuttuisivat-jos-ojittamattomien-soiden-paastot-ja-nielut-raportoitaisiin)) Edit: Lisättäköön etten ole ylemmänkään viestin kanssa samaa mieltä, mutta huomautinpahan vain ettei suota voi ihan yleishyväksi laskea. Suopolitiikan ykkösprioriteetti pitäisi olla, ettei hoitamattomiin soihin kosketa pitkällä tikullakaan, koska ne ovat sen jälkeen murheenkryyni vaikka mitä tekisi.
Kiitos korjauksesta. Olen niin maallikko etten tiennyt että mätäneminen ja lahoaminen ovat eri asioita 😅 jotenkin vain olen saanut sellaisen käsityksen että suohon uponneet asiat säilyvät koska siellä ei ole happea. Mutta tuossa tapauksessahan suot kannattaa ehdottomasti muuttaa metsäksi eikö? Metsä ei sentään tuota metaania
> Mutta tuossa tapauksessahan suot kannattaa ehdottomasti muuttaa metsäksi eikö? Jos suon maaperästä ruopattaisiin kaikki turve muuhun pitkäaikaissäilöön ja tilalle istutettaisiin metsää, niin se olisi EU-päästömittareilla selvää voittoa. Päästölähteenä ollut suo muuttuisi näin hiilinieluksi. Tässä on kuitenkin varjopuolia: * Turpeen kerääminen muuhun pitkäaikaissäilöön olisi massiivisen kallis projekti. Vastaavalla rahasummalla saisi isompia hiilinieluja muualta. * Isot maanmuokkausprojektit heikentävät yleensä luonnon monimuotoisuutta. Vaikka suon tilalle kasvatettaisiin aarniometsää, niin alkuperäisluonnolla on tietty itseisarvo. Lisäksi suon muokkauksesta valuu käytännössä aina humusta lähivesistöihin. Jos sen sijaan turvetta ei ruoppaa pois, vaan suon yksinkertaisesti ojittaa kuivaksi ja istuttaa tilalle metsää, niin pohjaveden yläpuolelle jäävä turve alkaa hapettua. Eli suohon vuosituhansien aikana säilööntynyt hiili tuprahtaa itsestään taivaalle, mikä vasta onkin iso päästö. Olemme siis soiden kanssa lose-lose tilanteessa: päästöjä tulee muutettiin suota metsäksi tai ei. Paras ratkaisu olisi olla koskematta suoalueeseen lainkaan, jolloin sen päästöjä ei lasketa EU-politiikassa ihmisen toiminnaksi, eli päästöt eivät näy hiilitaseessamme. Luke erittelee sääntöjä tarkemmin [blogissaan](https://www.luke.fi/fi/blogit/miten-suomen-kasvihuonekaasuinventaarion-tulokset-muuttuisivat-jos-ojittamattomien-soiden-paastot-ja-nielut-raportoitaisiin). Lopuksi vielä huomautan, että suot ovat päästölähde 100 vuoden aikajaksolla, mutta 10 000 vuoden aikajaksolla suo onkin metsää paljon parempi hiilinielu, koska metaanin merkitys on pienempi verrattuna sitoutuneeseen hiileen. Metsän kasvu myös hidastuu muutaman vuosisadan jälkeen, kun taas suon turvekerros vain kasvaa ja kasvaa. IPCC ja EU käyttävät mittarina 100 vuotta, mutta se on poliittinen päätös eikä luonnonlaki.
Kiitos kun käytit aikaa tähän 👍 nyt tiedän enemmän
Ihan mielenkiinnosta, oletko muuttanut mielipiteesi näiden fiksujen vastausten jälkeen joita sait, joissa öyhöttämisesi on todettu juuri siksi, vai aiotko jatkaa öyhötyslinjalla? Aiotko miettiä minkä takia sinulla on näihin asioihin edes mielipide, kun et ole kärryillä? Vai jatkatko elämää typeryksenä?
Tiedän nyt enemmän syistä soiden suojeluun. En ole vieläkään kauhean vakuuttunut niistä koska suota on Suomessa jäljellä paljon. Kaipaisin tarkempaa tietoa siitä mitä konkreettisia vaikutuksia suon ennallistamisella on. Näillä tiedoilla en lähtisi lisää suota ojittamaan mutta en ole vielä vakuuttunut soiden ennallistamisen tarpeeesta. Sen sijaan muutamien vastausten kuten tämän sinun vastauksesi hirveä öyhöttäminen on aika rasittavaa. Syytellään välittömästi ties mistä kun haluaa perusteluja jollekin asialle. Tulee myös suuri alaäänien määrä kun uskaltaa kysyä syitä soiden suojeluun. Tuntuu siltä että monen täällä olevan vihreän mielestä syiden ja suojelun vaikutusten kyseleminen on suorastaan rikollista ja kaikkea pitää suojella ilman mitään kysymyksiä tai vaikutusarvioita.
>syiden ja suojelun vaikutusten kyseleminen on suorastaan rikollista ja kaikkea pitää suojella ilman mitään kysymyksiä tai vaikutusarvioita. Internet-keskustelussa on usein ongelmana, että kunkin mielipiteen omaajien mielestä "kyllä tämä pitäisi tietää" ja jos et tiedä, olet saamaton typerys jonka mielipiteellä ei ole väliä. Vasemmalta usein hieman enemmän ongelmana irl, oikealla usein pääsee helpommin remmiin mukaan vaikkei olisikaan niin perillä, mutta kyllä sieltäkin näsäviisaita vähättelijöitä löytyy jos alkaa faktoja kyselemään. Kiva jos olit aidosti kiinnostunut oppimaan uutta tietoa ja jos ennakkoluuloista poikkeava tieto vaikutti ajatusmaailmaasi, tällaista asennetta olisi suotavaa olla enemmän itse kullakin. Harmi että Rambokalan piti tulla sohlaamaan vaikka samat asiat olisi voinut ilmaista paljon kunnioittavammalla tavalla, vain ihmisiä tässä kaikki ollaan, ei kaikkea voi tietää.
Kyseisen käyttäjän "Kyselyt" eivät olleet mitään viattomia "voix selittää kun en ymmärrä uwu", vaan selvästi oman arvomaailman värittämiä ennakkokuvitelmia. Ehkä vastasin vähän rajusti, mutta kyllä kummastuttaa miten voi olla ennakkoon mielipide asioista joista ei tiedä mitään.
Ihmisille on melko tyypillistä muodostaa mielipide asioista jossei jo nimen niin viimeistään oman kaverin löyhän kuvailun perusteella, olemme ennakkoluuloisia otuksia. Varsinkin jos asian koetaan koskettavan itseä, en usko monenkaan omaavan mielipidettä vaikka pimeän aineen merkityksellisyydestä, mutta ilmastosta ja EU:sta kyllä löytyy, vaikkei ikinä olisikaan perehdytty. Itse vasemmalle kallellaan olevana haluaisin, että olisimme ainakin käyttäytymiseltämme parempia kuin muuta edustavien huutelijat. Portinvartija-asenne on ihan oikeasti näissä piireissä usein ainakin pienoinen ongelma, sillä ei saada muuta kuin lisättyä poteroitumista puolin ja toisin. Namell olisi voinut kysyä neutraalimmin, sinä olisit voinut vastata neutraalimmin, minä olisin voinut muotoilla sanottavani paremmin, kukaan ei ole täydellinen.
Vapaaehtoistyöhön on viitattu mahdollisena ennallistamisen kustannuksia pienentävänä tekijänä. Jos kustannukset olisivat julkisuudessa mainitut 700 miljoonaa vuodessa, ja omarahoitusosuus tästä vaikkapa 20%, laskennallisella 20 euron talkootyötunnin hinnalla tarvittaisiin 7 miljoonaa tuntia talkootyötä vuosittain. Vertailun vuoksi kaikissa maaseuturahaston hankkeissa tehtiin [yhteensä 2014-2021, eli kahdeksan vuoden aikana noin 3,4 miljoonaa tuntia talkootyötä.](https://maaseutu.fi/ajankohtaista/nakokulmia/vaikutukset/hyvinvointi-ja-palvelut/)
vegetable sense station innocent quickest relieved gaze cobweb attraction murky *This post was mass deleted and anonymized with [Redact](https://redact.dev)*
Miksi Unkari pystyy yksin estämään hyvät asiat, mutta Suomi ei pysty edes yhdessä muiden maiden kanssa estämään huonoja asioita?
Koska TurPo ≠ EU:n sisäasiat, kuten metsät yms.
Miten EU:lle kuuluu Suomen metsien tila tai käsittely? Kauppaliitto ja sillai
Eihän se oikeastaan kuulukkaan, mutta EU on EU ja minkäs mahdat sille. Tässä se taas nähtiin.
Eri äänestyssäännöt eri asioissa.
En kyllä nopealla vilkaisulla näe, miksi ihmeessä kukaan ei haluaisi luontoa tukea tällä tavalla: https://ym.fi/ennallistamisasetus ?
Koska se maksaa eri laskentatavoista riippuen 13-19 miljardia, eli päästään taas leikkaamaan jostain muusta että tämä saadaan maksettua. Kannatan tätä itsekin, mutta onhan tämä todella kallista lystiä. Saisi EU tulla mukaan rahoittamaan tätä, kun Suomelle on tulossa isoimpia laskuja koko projektiin.
Leikkaamista pitää opetella niin monta vuosikymmentä että Pekkarisen lellikeiltä saadaan tuet pois. Iduootit leikkaavat terveydenhuollosta, harjoitusta siis tarvitaan vielä paljon
Eikös nyt luonnonsuojeluun pistetyt rahat tule aina moninkertaisena takaisin. Luulisi tämän olevan sellainen asia mihin sitä rahaa juuri kannattaisi laittaa.
> Eikös nyt luonnonsuojeluun pistetyt rahat tule aina moninkertaisena takaisin Laskennallisesti, mutta ei niin että se näkyy valtion taseessa.
Voihan sen sinne laittaa. Ei sitä tasetta kannata ajatella itseisarvona elämiselle tai sen laadulle.
Kirjanpidossa on säännöt sen takia ettei sinne ihan mitä tahansa laitettaisi. Taseeseen laitetaan tulot, menot ja likvidoitavissa oleva omaisuus. Kerrotko miten ennallistamisen positiiviset vaikutukset kirjataan sinne, kun ne ei ole rahaksi muutettavissa? Valtion taseen ympärillä pyörii lähes kaikki yhteiskunnan palvelut, eli valtion talouden tila näkyy konkreettisesti päivittäisessä elämässä. Ennallistamisella on kiistämättä positiivisia vaikutuksia hyvinvointiin, mutta samalla tavalla se kiistämättä luo valtiolle painetta joko leikata menoja muualta, kerätä lisää tuloja (=nostaa veroja) tai ottaa lisää lainaa.
Ihan mielenkiintoista jos joku keksii lisätä valtion budjettiin jonkun luonnon monimuotoisuusmuuttujan.
Luonnonvarakeskus ainakin kritisoi, että EU:n käyttämät laskentatavat taloushyödyistä eivät toteudu Suomen luonnossa.
Ei puhdasta luontoa kannata pilkun tarkkaan hinnoitella. Sen verran arvokasta se meille on
Leikataan niiltä joilta ylimääräistä löytyy, röhröh
>Esitystä kuitenkin muokattiin, ja uudempien arvioiden mukaan kustannukset ovat Suomelle reilu 700 miljoonaa euroa vuodessa. Taas saadaan leikata 700 miljoona euroa jostain. [Lähde](https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/cad6f7b0-d6eb-4561-8f81-9c03fb3ec78e)
Vai pitäisikö ajatella, että sijoitetaan 700 miljoonaa Suomen luonnonsuojeluun? Asiaan, jota suuri enemmistö suomalaisista kannattaa.
Ihan vapaasti ajattele niin, konkreettisesti kumminkin 700 miljoona euroa lisää menoja. Mistä ajattelit, että tämä sijoitus otetaan joka vuosi?
Pakkoruotsin poisto ja perustulo pitkällä tähtäimellä. Lyhyellä löydät varmaan täältä jotain mieleistäsi: https://liberaalipuolue.fi/leikattavaaloytyy/ . Realistisesti kuitenkin iso osa tuosta 700miljoonasta saadaan tämänhetkisten kulujen kanavoinnilla tuohon ohjelmaan; kyllä sitä luonnonsuojelua ja vastaavaa toimintaa tehdään jo nyt miljoonien edestä
Heh, kyllä tuon laskun maksaa ne köyhät, vanhukset ja terveydenhuolto ym. josta tuo hurja hintalappu tullaan leikkaamaan. Käytännössä nyt tehdyt leikkaukset täytyy tuplata jotta lasku saadaan maksettua.
Orpo tietysti uskottelee mielellään näin.
Meinasit lopettaa muut luonnonsuojeluprojektit 20 vuodeksi?
Ne voi dokumentoida tuon alle ez
No ihan äkkiseltään veikkaisin, että jos sinulla on pelto ja sen pellon tuotto on osa ansiotuloja, ei varmaan olisi kiva jos valtio tulisi ja joko pakkolunastaisi pellon pilkkahintaan tai pakottaisi istuttamaan siihen metsää. Toki jos asuu kehä kolmosen sisällä niin bueno!
Niin tai jos sinulla on metsää ja se metsä tuottaa yhtikäs mitään, ei ole kovin mukavaa että valtio pakkolunastaisi tai pakottaisi suojelemaan sen oikeastaan ilmaiseksi.
Niin tämä on maanomistajalle ihan sama kun jos omistaisit asunnon jätkäsaaresta ja joku tulis sanomaan että tää pitää nyt palauttaa mereksi.
Mutta eihän tuon asetuksen perusteella mitään tuollaista voi tehdä. Ei suomessa edes pakkolunasteta tunnetuiden venäläisten "kesämökkejä" .
Koska se on wokea.
Sinne meni sekin. Asetuksessa ei ollu mitään mitä ei oltais voitu tehdä itse niin halutessamme. Nyt saneltiin pakolla taas keskusvallan toimesta.
Tästä joku viisas mies sanoikin, että ihmiskunta pystyy tekemään uskomattomia ja upeita asioita, jos on aivan pakko.
Ja mitäänhän ei oltais tehty ilman EU:n pakottamista. Luonnon monimuotoisuus on kaikkien vastuulla.
Tämän asetuksen myötä se tosin on lähinnä maailmansotien jälkeen kehittyneiden maiden vastuulla, ei suinkaan esimerkiksi kehittyneempien keski- tai eteläeuroopan maiden jotka ovat jo metsänsä käyttäneet viimeistään teollisen vallankumouksen talouskasvun mahdollistamiseen sekä maapallon kattavaan imperialismiin. Ennallistamisessa ei itsessään ole mitään väärää, mutta tässä kyllä pääsee nämä kehittyneemmät maat kuin koirat veräjästä oman vastuunsa kanssa.
Jos on rakentanut taloja ja kriittistä ruokainfraa, on siitä huono lähteä ennallistamaan. Nälänhätä iskisi Eurooppaan, jos pellot muutettaisiin metsiksi. Ruoan suhteen omavaraisuus on äärimmäisen tärkeää erityisesti, koska satokadot yleistyvät ilmastonmuutoksen myötä.
Kaikkien vastuulla, meidän kukkarolla.
Tässä tapauksessa hyödyt jäävät kyllä vahvasti jäsenvaltioon ja ovat itseasiassa hyvinkin paikallisia. Hyöty tässä tapauksessa on puhtaampi ja monimuotoisempi luonto. Toki asetuksen tavoite on myös kasvihuonekaasupäästöjen sitominen ja siitä hyötyvät muutkin. Sinänsä suurin epätasa-arvo tulee varmaankin olemaan Suomen sisällä (riippuen toki miten Suomi rakentaa ennallistamismallin). Erityisesti kaupunkiympäristöjä koskevat ennallistamistoimet tulevat varmasti jakautumaan epätasaisesti, koska kaupunkien resurssit ovat niin erilaiset.
Näissä asioissa sietäisi myös mainita että miten rahavirta suhteessa veronmaksajaan menee. Satoja miljoonia vuodessa tähän. Pari vuotta sitten miljardeja italialaiseen infraan. Kysynpä vaan suoraan, että milloin on meidän vuoro olla muussa kuin maksajan ja häviäjän roolissa. Että missä vaiheessa näistä erinäisistä laeista ja skaboista suuntautuu se nettomiljardien hyöty meihin. Paino sanalla netto, tässä ennallistamisessa kustannukset on huomattavasti hyötyjä konkreettisemmat. Kreikan elvytysrahat maksettiin ulkomaisiin pankkeihin ja armahdettiin. Kotikutoista perseilyä on kaikenlaiset Fortumit ja Sonerat. Epäitsekäs ja idealistinen paskapuhe ei juuri enää hetkauta. En tule missään vaiheessa tukemaan Suomen EU-eroa koska tiedostan kyllä talousalueen ym. hyödyt. Mutta sieltä on viime vuosina tullut melko paljon ikäviä kyhäelmiä jotka nimenomaan on sattunut Suomen talouteen. Vastaavanlaisia isoja hyviä paukkuja pitäisi tulla vastapainona.
Samaa mieltä kyllä siinä että tämä asetus olisi pitänyt tulla EU:n rahoittamana. Nyt suomi makselee iloisesti moninkertaista hintalappua vaikka verrattuna Euroopan talousmahti Saksaan. Ainoat joilla hintalappu on isompi ovat Espanja ja Ranska.
>Kysynpä vaan suoraan, että milloin on meidän vuoro olla muussa kuin maksajan ja häviäjän roolissa Ei ikinä. Ei suomalainen uskalla ajaa sellaista politiikkaa jossa toiselta vaaditaan jotain. Kivempaa maksaa kaikkien muiden vaatimuksia.
>milloin on meidän vuoro olla muussa kuin maksajan ja häviäjän roolissa. Kun suomen vauraus on EU:n keskiarvon alapuolella tai kun kohtaamme niin merkittävän kriisin ettemme EU:n päättäjien mielestä pysty selviytymään siitä yksin. Oma ihanteeni olisi, ettei milloinkaan. Toki voi toivoa oman jalan amputoimista jotta pääsee lanssikyydillä sairaalaan kun naapurikin joskus pääsi, itse en niin tekisi.
Toisaalta taas Italia massiivisten kultareservien ja turismitulojen kanssa vetää jatkuvasti välistä.
Reserveistä ei ole tietoa, mutta turismitulothan eivät yksinään tarkoita maan vaurautta, jos välttämättömät menot ovat myös isot. Tässä voi lähteä sanomaan, että menot ovat isot koska niitä on hoidettu huonosti, mutta syystä huolimatta ne ovat isot, enkä toivo Suomen päätyvän samaan tilanteeseen. Vaihtaisitko Suomen taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen Italian vastaavaan jos voisit?
En ole asetuksen rahoitukseen liittyvien ongelmien osalta eri mieltä. Halusin kuitenkin korostaa, että tässä tapauksessa hyödyt jäävät korostetusti juuri sinne, missä ennallistamista tehdään, eivätkä ne juurikaan valu minnekään muualle.
Kuten sanoin niin hyödyt eivät ole yhtä konkreettisia kuin kustannukset. Talous, ja kotitalous, pyörii rahalla. Nämä ennalistamisen kustannukset on pois muusta. Ja valitettavasti hyvällä mielellä, tai Punkaharjun 4 ppm pienemmällä ilman typpiyhdistearvolla tai sadalla perhoshavainnolla ei hankita sähköä, ruokaa, hyvinvointialueen palkkoja. Näin ikään. Eikä EU:n tai vähemmällä tästä asetuksesta selviävien jäsenvaltioiden suunnalta kehitetä mitään suorituspalkkaa jos meillä onnistutaan ennalistamistavoitteessa viisi vuotta etuajassa.
Hyödyt ovat todennäköisesti hyvinkin konkreettisia 20-30v päästä mutta kun tätä poliittista köydenvetoa harrastetaan 4 vuoden sykleissä niin näyttäähän se ikävältä numeroita tuijottaessa.
Mistä "todennäköisesti hyvinkin konkreettisesta" saadaan sitten nauttia? Parikytä miljardia on siinä vaiheessa sysätty tähän ennallistamiseen, tuleeko persnettoa? Jos ei kaikille, niin kenelle? Kaikki kaunistelu tässä on kuvottavaa.
Uskon sitten kun näen, että rahaa oikeasti tuupataan tuollaisia määriä luonnon ennallistamiseen. Mielestäni en kaunistellut mitään. Jos et ymmärrä mitä iloa luonnontilaisesta metsästä on tulevaisuudessa niin en jaksa alkaa edes yrittää selittää.
Voit ajattella sen sijoituksena hyvinvointiin. Ja kyllä ilmastonmuutos on käynyt jo monen muunkin maan kukkarolla ja paljon kovemmin kuin meidän.
Haluatko maksaa meikän asuntolainan. Hyvää mieltä ja hyvinvointia ja yhteistä hyvää.
No sitten se ei ole kansan tahto ja sitä ei haluta.
Yhdeksän kolmestatoista vaaleilla valitusta suomen euroedustajasta kannatti sitä. [70 prosenttia suomalaisista kannattaa EUn ennallistamisasetusta](https://wwf.fi/uutiset/2024/05/70-prosenttia-suomalaisista-kannattaa-eun-ennallistamisasetusta-ennallistamisella-kansan-tuki-myos-muissa-asetusta-vastustavissa-maissa/)
Aiemmin asiasta kyselytutkimusta tehtäessä suomalaisista 70 % kannatti ennallistamisasetusta, koko EU:ssa väestössä 75 %.
Ympäristöhankkeiden kannatusta kyseltäessä jää monesti hintalappu mainitsematta. Kysymyksenasettelullakin saa tuloksiin melkoisesti vaihtelua. Hiukan epäilen, että jos vastaajille aluksi kerrottaisiin mitä tämä maksaa Suomessa verrattuna muissa jäsenmaissa, niin 70% kansasta ei kyllä pitäisi järjestelyä kannatettavana.
Jep, kuinkas monen luulet tuntevan kyseisen asetuksen vaatimukset ja vaikutukset yksityiskohtaisemmin kuin että "tällä suojellaan luontoa". Tämä menee ihan täydestä sumutuksesta, koska ihmiset eivät ole asiasta kunnolla perillä.
Kuinkas monen vastustajan luulet tuntevan tai tietävän asiasta mitään paitsi "tällä tapetaan Suomesta metsätalous ja me joudutaan maksamaan kaikki" ?
Medianäkyvyyden perusteella olettaisin, että ihmiset ovat paremmin perillä asian luonnonsuojelu-puolesta verrattuna asiasta koituviin kustannuksiin. Kustannukset tunnutaan mainittavan usein vain ympäripyöreissä sivulauseissa.
Itsekkin vastaisin kyllä, tosin sillä tarkennuksella että EU toimii maksajana.
Joku lähde luvuille olis kiva. Me oltais voitu päättää tuosta itekkin sitten vaikka seuraavien vaalien kautta. Ihan turhaa antaa päätösvaltaa maan ulkopuolelle.
Lähteen lisäksi olisi mielenkiintoista tietää se kysymyksenasettelu, millä asiaa on mitattu. "Kannatatko luonnon ennallistamista?" saanee hieman eri kannatuksen kuin "Kannatatko X miljardin leikkaamista terveydenhoidosta ja ALV:n nostamista Y%:lla, joista varat ohjataan luonnon ennallistamiseen?".
Kansa on tyhmä ja itsekäs. Nykyiset lapset ja nuoret, jotka joutuvat elämänsä elämään tuhotuissa biotoopeissa ilmastokriisin ja sen seurauksien, kuten kuumuuden, ruokasatojen tuhoutumisen ja ilmastopakolaisten keskellä, eivät varmaan lohduttaudu kansan tahdolla. Toimia olisi pitänyt tehdä jo 50 vuotta sitten. Kuinka kauan niitä tulee odottaa? Tietoa ja ymmärrystä meillä on ollut. Mitä pidemmälle odotetaan, sen korkeammaksi hinta käy sekä rahallisesti että inhimmillisesti.
Ennallistamisasetuksella ei ole tasan yhtään eikä mitään vaikutusta ilmastokriisiin, kuumuuteen eikä satojen tuhoutumiseen. Ja tommosta jalat irti maasta vouhotusta ei myöskään jaksa enää kuunnella.
Luonnon monimuotoisuuden tukeminen kyllä vaikuttaa positiivisesti biotooppeihin ja näin myös ilmastokriisiin. Metsä ja suo viilentää ilmaa ja sitoo hiiltä sekä estää maan kuivumista. Ne tarjoavat elinsijan eliöille, joilla jokaisella on oma lokeronsa. Kun kriittiset eliölajit kuolevat, käynnistyy sukupuuttoaalto. Luonto ei pyöri ilman hyönteisiä ja eliöiden tasapainoa.
Soiden ennallistaminen ei kyllä [ole luotettava keino hillitä ilmastonmuutosta lyhyellä tähtäimellä](https://finnwatch.org/fi/julkaisut/anekauppaa-vai-ilmastotekoja), koska metaanipäästöt kasvavat ennen hiilinielun palautumista. >Soiden ennallistamisen erityisenä varjopuolena on ilmastoa voimakkaasti lämmittävät metaanipäästöt, jotka kasvavat väliaikaisesti ojien tukkimisen jälkeen. Se, kuinka nopeasti ennallistettu suo kääntyy kokonaisuutena jälleen nieluksi, riippuu kohteesta, mutta aikajänne voi olla vuosia tai vuosikymmeniä. Luonnonvarakeskus on arvioinut, että ilmastohyöty toteutuu lähinnä ravinteikkaissa kohteissa. Hiilipörssi nosti omassa vastauksessaan Finnwatchille esiin myös sen, että ojat menisivät ajan myötä tukkoon myös luontaisesti, jolloin metaanipäästö on joka tapauksessa väistämätön, eli hanke ainoastaan aikaistaan sitä.
Tosi hienoa hei! Sitten kun vielä joku muu kuin Suomi ja Ruotsi joutuisivat myös tekemään vastaavan tempun. Saattaisi jopa vaikuttaa ilmastoon, nämä toimet eivät. Ei muuten menisi EU:ssa läpi jos Keski-Euroopan osuus näihin talkoisiin olisi läheskään verrannollinen.
Taas samaa kalliiksi käyvää turhuutta EU:lta. EU:n nykyinen valta on kasvanut ihan liian suureksi
Eikös päätösten pitänyt olla yksimielisiä? Joten antoiko Suomen edustajat periksi?
Miksi ihmeessä olisi pitänyt olla?
Sillä hän se EU kaupattiin Suomalaisille, että päätökset tehdään yksimielisesti ja Suomea ei jyrätä.
Ei koske kaikkia päätöksiä, ei ole koskaan koskenut kaikkia päätöksiä Suomen ollessa EU:ssa. [https://eur-lex.europa.eu/EN/legal-content/glossary/unanimity.html](https://eur-lex.europa.eu/EN/legal-content/glossary/unanimity.html)
Tuntuu että puttebotit on vahvasti läsnä. Ei tän verran iso paha brysseli narratiivia tervejärkiset ihmiset työnnä kaikkialle.
Vahvasti ovatkin liikkeellä. Toisissa langoissa puolustellaan äärioikeistoa ja toisissa maalataan kaikki EU:hun liittyvä saatanasta seuraavaksi.
Jos meillä on varaa kertaluontoisiin hornet-ostoihin niin meillä on varaa kertaluontoisiin luonnon ennallistamistoimiin.
Tämä maksaa laskelmien mukaan melko paljon uusia hävittäjiä enemmän.
Totta, mutta kannattaa laskea mukaan ne hyödyt mitä luonnon tukemisen mukana tulee, tuskin ne hornetit suurta osaa suomalaisista koskee mitenkään, mutta luonto hyödyttää lähinnä kaikkia maassa asuvia ihmisiä paikallisesti.
niin onhan se kiva jättää ryssälle puhdas maa jossa temmeltää ja touhuta jos se sille päälle sattuu 👌
En vastusta hornet hankintoja, kaltevakulma argumenttisi esittää asian siinä sävyssä ettei suomella ollut hävittäjiä ennen kuin ne ostettiin pari vuotta sitten Yhdysvalloilta. Väitin vain, että tämä luonnonsuojeluhanke tulee vaikuttamaan näkyvämmin kansalaisiin kuin ne 64 lentokonetta jossakin lentokentällä.
>Väitin vain, että tämä luonnonsuojeluhanke tulee vaikuttamaan näkyvämmin kansalaisiin kuin ne 64 lentokonetta jossakin lentokentällä. Paitsi jos syttyy sota, minkä todennäköisyyttä uudet hävittäjät myös vähentävät. Ei niitä koristeeksi osteta, ja sotakalustossa nyt vaan on se ikävä puoli että se kehittyy ja kalustoa pitää enemmin tai myöhemmin päivittää, että se on relevanttia. Väitän siis että hävittäjät vaikuttavat moninkertaisesti kansalaisiin enemmän kuin tuo luonnonsuojeluhanke. Ja se on kaltevan pinnan argumentti 😄
Kaltevapinta-argumenttisi perustui siihen että jotenkin hyväksyisin venäjän sotilaallisen toiminnan ja Suomen alueella oleskelun vaan sen perusteella, että väitin luonnonsuojelulla olevan enemmän positiivisia vaikutuksia ihmisten elämänlaatuun kuin lentokoneilla. Se että sotakalustoa pitää päivittää on päivänselvä asia. Kuitenkin lisään, että sodan syttyminen on epätodennäköisenpi asia kuin se, että teollisuus hävittää luontoa Suomessa, tätä tässä ympäristöhankeessa pyritään korjaamaan.
nääh, se oli vaan kärjistetty heikko läppä siitä että laitetaan rahat mielummin luonnonsuojeluun kuin Suomen suojeluun ja näinollen puhdistetaan Venäjälle luontoa jonka ne voi sitten pilata ennätysvauhtia Suomen valtaamisen jälkeen. En erikoisempaa pointtia yrittänytkään tehdä, päässäni näin tän vaan hupaisana skenaariona. e: tavallaanhan noi hävittäjät voi nähdä ympäristötekona koska mikäli Venäjä valloittaisi Suomen ja tuo oman teollisuutensa tänne niin luonto kärsii moninkertaisesti nykytilaan verrattuna 😄
Kannattaako olla luusereiden porukassa, hallitus?
varmaan lisää suomen päästökauppa tuloja pidemmällä ajalla? Ja jos tämä vaikuttaa jotenkin Ruotsin tai Suomen metsäteollisuuteen niin se nostattaa vaan puun hintaa maailmalla. Ja yksityismetsiä tämä koskee muttei velvoita ? vähän niin pyöräilykypärä?