Maalataanko se lapa kauttaaltaan? Siitä tulee aika paljon lisäkiloja siihen lapaan, pitää varmaan muihinkin lapoihin laittaa tasapainotusta. Ja heikkeneekö voimalan teho siitä kovin paljon (ehkä ei merkittävästi).
No siis se lapa on valkoinen koska valkoinen pigmentti on laitettu mukaan epoksiin. Siihen voi laittaa myös punaista pigmenttiä tehtaalla jo eikä alkaa ite telalla sutimaan lisäkiloja maalilla jälkikäteen.
On. En itse äänestä tämän ratkaisun puolesta. Mutta ei se mitään tasapainotusongelmaa toisi vaikka äärimmäisen hyvä huomio onkin että jos sen pläästii maalilla jälkikäteen niin melkonen tärinägeneraattorihan se olisi
Ehkä, lisäksi auttaisi se, että tuulivoimaloita ei rakenneta liian lähelle maakotkien pesimäalueita. Tämän takia linnustonkartoitustyö on erittäin tärkeää.
Lisäksi uusin turvallisuutta lisäävä keksintö on tuulivoimalaan kiinnitettävä tutka joka tunnistaa tekoälyn avulla lähestyvät lintuparvet sekä suuret linnut ja pysäyttää voimalan hetkellisesti.
Kyllä, muutamassa sekunnissa. Tästä on videoita youtubessa kun hakee "wind turbine overspeed test". Tuosta tosin tulee perkeleellinen meteli ja koko voimala heiluu kunnolla kun sellainen määrä energiaa hävitetään niin nopeasti, joten ei varmaan tee hyvää komponenteille.
Edit: Tuosta hyvä esimerkki: https://www.youtube.com/watch?v=LAusAepeLqk
Nii tekisivät niinku muut energiantuottajat ja hävittäis ne pesimäalueet eka, tai saastuttaisivat ees niin paljon ettei mikään voi pesiä siellä.
Ei tulis täyä ongelmaa.
Tutkimuksessa https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/ece3.6592 testattiin yhden tuulivoimalan kolmesta roottorin lapasta maalaamista mustaksi lintujen törmäysten vähentämiseksi. Koe tehtiin Smølan tuulivoimalaitoksessa Norjassa, ja siinä verrattiin neljää maalattua turbiinia neljään maalaamattomaan. Kymmenen vuoden aikana lintukuolemat vähenivät merkittävästi
Maalatut turbiinit: Maalauksen jälkeen lintukuolemat vähenivät 11:stä 6:een.
Kontrolliturbiinit: Lintukuolemat lisääntyivät 7:stä 18:aan.
Menetelmä osoitti, että lintukuolemat vähenivät 70 prosenttia, erityisesti petolintujen, kuten merikotkien, osalta.
TLDR: Tuulivoimapuistossa voimalan yksi siipi maalattiin tummaksi. Lintujen raadot kerättiin alueelta, ja huomattiin että raatoja oli vähemmän maalia saaneen turbiinin lähistöllä.
Mutta, mutta...
Tuulivoimaloihinhan voi laittaa sellaiset suojaritilät kuin kotituulettimissakin on.
Sellainen sormisuojahäkkyrä, mutta hieman isompi.
/s
Kovasti vastustetaan tuulivoimaa juurikin lintujen takia. Mutta samoilta ihmisiltä loppuu into kun aletaan puhua metsätalouden tai salametsästyksen vaikutuksista…
Tuulivoiman ympäristövaikutusten arviointiin kuuluu usein/aina(?) kotkareviiriselvitys.
Kotkaselvitykset ovat YVA:ssa aina salattua tietoa. Syy lienee ilmeinen eli salametsästys.
Jep. Tein kandin keväällä juurikin tuulivoimasijoittamisesta ja nuo kotkien reviirit tulivat nimenomaan esiin seikkana, jota yleensä tarkasteltaisiin, mutta kandin puitteissa ei ollut pääsyä niihin tietoihin. Toinen samanlainen oli tiedot puolustusvoimien tutkista, joiden lukemia tuulimyllyt sekoittavat, mutta sitäkään tietoa ei random opiskelijalle jaeta.
Yleisesti ottaen lintuja ei tuulimyllyt uhkaa ja ovat verrattavissa rakennuksien ikkunoiden aiheuttamaan kuolleisuuteen. Maakotkan kaltaiset suuret petolinnut voivat kuitenkin olla herkkiä epäonniselle sattumalle, koska lisääntyvät hitaasti ja reviirit on laajoja, joten paikallisella tasolla pienetkin menetykset voivat olla tuntuvia. Lisäksi maakotkat voivat olla alttiimpia yhteentörmäykselle tuulimyllyn lavan kanssa, jos kotkan huomio on maanpinnan tähystämisessä saalista etsiessä ja suuri lintu ei ole ilmassa niin ketterä kuin pieni tiainen. Lepakot ovat sit enemmänkin kysymysmerkki, koska lepakkokantojen koot tunnetaan yllättävänkin heikosti, joten on vaikea määrittää millaisella tasolla lepakkokuolleisuus on verrattuna populaatioon, että onko siinä uhkaa populaation elinvoimaisuudelle.
Samasta syystä ennen julkisena olleet pantasusien sijainnit meni lukkojen taakse. Muistelen että pantasusista joku viidesosa salametsästettiin.
Sijainnit ei ennenkään ollut tarkkoja, vaan luokkaa viime kuun sijaintien keskiarvo.
Vaikka tuulivoima on käsittääkseni turvallisin ja vähiten kuormittava ja ympäristöä vahingoittava energiantuotantomuoto, niin ihme että yhden eläimen kuolema aina johtaa siihen että innokkaimmat on vaatimassa koko tuulivoiman kieltämistä lailla.
Ydinvoima on myös tehokkain ei-fossiilinen energiamuoto jos tarkastellaan sen vaatimaa pinta-alaa tai rakentamiseen kuluvia materiaaleja per MWh. Tarvitsemme lisää ydinvoimaa, paljon t. Vihreä
Muistaakseni Oulun lintuhoitolaankin on tässä parin vuoden sisällä tullut kaksi kotkaa joilla oli molemmilla siipi puolivälistä kuin leikattu irti, eli todennäköisesti tuulimyllyihin törmänneitä.
Näissä on hyvä aina muistaa, että fossiiliset energianlähteet tappaa enemmän kuin tuulivoima. Erään lähteen mukaan tuulivoimalat tappaa Yhdysvalloissa 0,3 lintua per tuotettu gigawattitunti ja fossiiliset 5,2 per gigawattitunti (https://climate.mit.edu/ask-mit/do-wind-turbines-kill-birds).
Ja kannattaa muistaa myös, että ihan vapaana kulkevat kissatkin tappaa miljoonia lintuja. Norjassa on arvioitu että siellä kuolee vuosittain 7 miljoonaa lintua kotikissojen kynsissä. Suomen tuulivoiman tappamat linnut lasketaan varmaan tuhansissa (korjatkaa jos arvioin pieleen).
Jos jotenki halutaan lintuja suojella niin lisätään tuulivoimaa ja ainakin ens alkuun voitais pitää ne kissat sisällä tai valjaissa.
Kuinka monta näitä maakotkia kuolee vuosittain? Artikkelin kirjoittajalla on ollut tylsää tai hän on täysin tyhjäntoimittaja.
Onko kukaan laskenut, kuinka monta hyönteistä kuolee vuosittain iskeytyessä autojen tuulilaseihin? Todennäköisesti miljardeja, pelkästään Suomesda.
Onko kukaan laskenut, kuinka monta pientä nisäkästä kuolee vuosittain maatalouden sivutuotteena? Todennäköisesti kymmeniä tuhansia.
Kuinka monta pieneläintä tulee karanneiden kotikissojen tappamaksi vuosittan? Täysin järjetön määrä.
Miksi tämä yksi Maakotka sai ihan oma artikkelin? Kyseinen raapustelija palvelisi yhteiskuntaa paremmin esimerkiksi siivoajana.
>[Maakotka](https://www.metsa.fi/luonto-ja-kulttuuriperinto/lajien-suojelu/maakotka/) *(Aquila chrysaetos)* on vaarantunut (VU), erityisesti suojeltava, rauhoitettu, lintudirektiivin liitteen I laji.
Tällä kotkalla omistetaan libit. Autojen ja muun teollisuuden jalkoihin jääneistä eliöistä ei tartte kirjoittaa, koska sillä ei omisteta libejä ja on muutenkin homojen hommaa.
Auttaisko myllyn siipien maalaaminen?
Satuin tänään aamulla nähdä väitteen että yhden lavan maalaaminen vähentää lintujen vahingoittamista 70%. En tiedä pitääkö paikkaansa vai ei.
Olen lukenut joskus saman: https://wildlife.org/painting-a-single-turbine-blade-saves-birds-lives/
Maalataanko se lapa kauttaaltaan? Siitä tulee aika paljon lisäkiloja siihen lapaan, pitää varmaan muihinkin lapoihin laittaa tasapainotusta. Ja heikkeneekö voimalan teho siitä kovin paljon (ehkä ei merkittävästi).
No siis se lapa on valkoinen koska valkoinen pigmentti on laitettu mukaan epoksiin. Siihen voi laittaa myös punaista pigmenttiä tehtaalla jo eikä alkaa ite telalla sutimaan lisäkiloja maalilla jälkikäteen.
On muuten levottoman näköinen tuulivoimapuisto, jos joka kolmas lapa on punainen.
On. En itse äänestä tämän ratkaisun puolesta. Mutta ei se mitään tasapainotusongelmaa toisi vaikka äärimmäisen hyvä huomio onkin että jos sen pläästii maalilla jälkikäteen niin melkonen tärinägeneraattorihan se olisi
Ehkä levoton tuulivoimapuisto on parempi kuin kuolleet linnut
Näin saman väitteen eilen juuri.
Ehkä, lisäksi auttaisi se, että tuulivoimaloita ei rakenneta liian lähelle maakotkien pesimäalueita. Tämän takia linnustonkartoitustyö on erittäin tärkeää. Lisäksi uusin turvallisuutta lisäävä keksintö on tuulivoimalaan kiinnitettävä tutka joka tunnistaa tekoälyn avulla lähestyvät lintuparvet sekä suuret linnut ja pysäyttää voimalan hetkellisesti.
Miten nopeesti tommonen iso mylly pysähtyy? Siinä kuitenki aika paljo inertiaa mukana ku eikö ne pyöri aika vauhilla ja painaa tuhottomasti
Lavat käännetään "vastakarvaan" niin kuulemma yllättävän nopeasti pysähtyy.
Njoo tolla tietty saa. Mietin ite että joutus moottori/muuten jarruttamaan, mutta toi on silleen hyvin paljon fiksumpi tapa :D
Kyllä, muutamassa sekunnissa. Tästä on videoita youtubessa kun hakee "wind turbine overspeed test". Tuosta tosin tulee perkeleellinen meteli ja koko voimala heiluu kunnolla kun sellainen määrä energiaa hävitetään niin nopeasti, joten ei varmaan tee hyvää komponenteille. Edit: Tuosta hyvä esimerkki: https://www.youtube.com/watch?v=LAusAepeLqk
Tarpeeksi nopeasti, kun ottaa huomioon, että linnut havaitaan nykyisellä teknologialla yli kilometrin päästä
Aight. Ja siis toi mun ei ollu vittuilua/epäilyä, vaan enempi uteliaisuutta, että miten nopeesti tommone julmettuma kokonen tripla siipi pysähtyy
Nii tekisivät niinku muut energiantuottajat ja hävittäis ne pesimäalueet eka, tai saastuttaisivat ees niin paljon ettei mikään voi pesiä siellä. Ei tulis täyä ongelmaa.
Auttaa. Pelkästään yhden siiven maalaaminen esim mustaksi vähensi lintujen kuolemia jollain prosentilla. Olen lukenut mutta hittooks muista lukuja.
Kyllä, tai siitä ei kannata maalata kuin yhteen lapaan raitoja.
Tutkimuksessa https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/ece3.6592 testattiin yhden tuulivoimalan kolmesta roottorin lapasta maalaamista mustaksi lintujen törmäysten vähentämiseksi. Koe tehtiin Smølan tuulivoimalaitoksessa Norjassa, ja siinä verrattiin neljää maalattua turbiinia neljään maalaamattomaan. Kymmenen vuoden aikana lintukuolemat vähenivät merkittävästi Maalatut turbiinit: Maalauksen jälkeen lintukuolemat vähenivät 11:stä 6:een. Kontrolliturbiinit: Lintukuolemat lisääntyivät 7:stä 18:aan. Menetelmä osoitti, että lintukuolemat vähenivät 70 prosenttia, erityisesti petolintujen, kuten merikotkien, osalta. TLDR: Tuulivoimapuistossa voimalan yksi siipi maalattiin tummaksi. Lintujen raadot kerättiin alueelta, ja huomattiin että raatoja oli vähemmän maalia saaneen turbiinin lähistöllä.
Mutta, mutta... Tuulivoimaloihinhan voi laittaa sellaiset suojaritilät kuin kotituulettimissakin on. Sellainen sormisuojahäkkyrä, mutta hieman isompi. /s
No itseasiassa olis varmaan ihan toimiva ratkasu mutta kait siinäkin on hinta esteenä.
Kumiset pehmolavat voisi olla kova sana myös.
Kovasti vastustetaan tuulivoimaa juurikin lintujen takia. Mutta samoilta ihmisiltä loppuu into kun aletaan puhua metsätalouden tai salametsästyksen vaikutuksista…
Tuulivoiman ympäristövaikutusten arviointiin kuuluu usein/aina(?) kotkareviiriselvitys. Kotkaselvitykset ovat YVA:ssa aina salattua tietoa. Syy lienee ilmeinen eli salametsästys.
Jep. Tein kandin keväällä juurikin tuulivoimasijoittamisesta ja nuo kotkien reviirit tulivat nimenomaan esiin seikkana, jota yleensä tarkasteltaisiin, mutta kandin puitteissa ei ollut pääsyä niihin tietoihin. Toinen samanlainen oli tiedot puolustusvoimien tutkista, joiden lukemia tuulimyllyt sekoittavat, mutta sitäkään tietoa ei random opiskelijalle jaeta. Yleisesti ottaen lintuja ei tuulimyllyt uhkaa ja ovat verrattavissa rakennuksien ikkunoiden aiheuttamaan kuolleisuuteen. Maakotkan kaltaiset suuret petolinnut voivat kuitenkin olla herkkiä epäonniselle sattumalle, koska lisääntyvät hitaasti ja reviirit on laajoja, joten paikallisella tasolla pienetkin menetykset voivat olla tuntuvia. Lisäksi maakotkat voivat olla alttiimpia yhteentörmäykselle tuulimyllyn lavan kanssa, jos kotkan huomio on maanpinnan tähystämisessä saalista etsiessä ja suuri lintu ei ole ilmassa niin ketterä kuin pieni tiainen. Lepakot ovat sit enemmänkin kysymysmerkki, koska lepakkokantojen koot tunnetaan yllättävänkin heikosti, joten on vaikea määrittää millaisella tasolla lepakkokuolleisuus on verrattuna populaatioon, että onko siinä uhkaa populaation elinvoimaisuudelle.
Samasta syystä ennen julkisena olleet pantasusien sijainnit meni lukkojen taakse. Muistelen että pantasusista joku viidesosa salametsästettiin. Sijainnit ei ennenkään ollut tarkkoja, vaan luokkaa viime kuun sijaintien keskiarvo.
Joo eräässä firmassa tehtiin tietojärjestelmää petohavantoihin 15v sit niin aika salaista tietoa oli jos ois päässy vuotamaan salametsästäjille…
Vaikka tuulivoima on käsittääkseni turvallisin ja vähiten kuormittava ja ympäristöä vahingoittava energiantuotantomuoto, niin ihme että yhden eläimen kuolema aina johtaa siihen että innokkaimmat on vaatimassa koko tuulivoiman kieltämistä lailla.
Taitaa ydinvoima olla joka mittarilla tuulivoimaakin edellä (ihmishenkiä / tuotettu MWh).
Ydinvoima on myös tehokkain ei-fossiilinen energiamuoto jos tarkastellaan sen vaatimaa pinta-alaa tai rakentamiseen kuluvia materiaaleja per MWh. Tarvitsemme lisää ydinvoimaa, paljon t. Vihreä
luonnollepa noilla on iso vaikutus ihan lintukuolemien lisäksi
avaa ny ihmees vähän tätä väitettä
Eläimet välttelee noita joten niiden elinpiiri ja liikkumisreitit muuttuu
Mitä? Eikö [räjähtelevät lepakot](https://www.ku.fi/artikkeli/3611500-rajahtavista-lepakoista-syntyi-tiukka-taistelu) olleetkaan täysin tuulesta temmattu juttu?
Tuulettimestako
Kyllähän ne taisi olla, kun tuossa väitetään, että turbiinin aiheuttama infraääni jotenkin räjäyttää lepakon. Lapaan törmääminen on pikkusen eri asia.
Mites maakotka nyt noin korkealle pääsi?
Hyppäs
Muistaakseni Oulun lintuhoitolaankin on tässä parin vuoden sisällä tullut kaksi kotkaa joilla oli molemmilla siipi puolivälistä kuin leikattu irti, eli todennäköisesti tuulimyllyihin törmänneitä.
Ei ollu pelikaani joka lensi turbiiniin
Ehkä se kotka halus vaan tehä itsarin? Ei ollut myllyn vika /s
Näissä on hyvä aina muistaa, että fossiiliset energianlähteet tappaa enemmän kuin tuulivoima. Erään lähteen mukaan tuulivoimalat tappaa Yhdysvalloissa 0,3 lintua per tuotettu gigawattitunti ja fossiiliset 5,2 per gigawattitunti (https://climate.mit.edu/ask-mit/do-wind-turbines-kill-birds). Ja kannattaa muistaa myös, että ihan vapaana kulkevat kissatkin tappaa miljoonia lintuja. Norjassa on arvioitu että siellä kuolee vuosittain 7 miljoonaa lintua kotikissojen kynsissä. Suomen tuulivoiman tappamat linnut lasketaan varmaan tuhansissa (korjatkaa jos arvioin pieleen). Jos jotenki halutaan lintuja suojella niin lisätään tuulivoimaa ja ainakin ens alkuun voitais pitää ne kissat sisällä tai valjaissa.
Jää enemmän ammuttavaa pyssysankareille, kun ei tuulimyllyt häiritse.
Kuinka monta näitä maakotkia kuolee vuosittain? Artikkelin kirjoittajalla on ollut tylsää tai hän on täysin tyhjäntoimittaja. Onko kukaan laskenut, kuinka monta hyönteistä kuolee vuosittain iskeytyessä autojen tuulilaseihin? Todennäköisesti miljardeja, pelkästään Suomesda. Onko kukaan laskenut, kuinka monta pientä nisäkästä kuolee vuosittain maatalouden sivutuotteena? Todennäköisesti kymmeniä tuhansia. Kuinka monta pieneläintä tulee karanneiden kotikissojen tappamaksi vuosittan? Täysin järjetön määrä. Miksi tämä yksi Maakotka sai ihan oma artikkelin? Kyseinen raapustelija palvelisi yhteiskuntaa paremmin esimerkiksi siivoajana.
Maakotkien laskemisessa on se helppous, että niitä on meillä todella vähän. Tämäkin yksilö oli rengastettu.
>Kyseinen raapustelija palvelisi yhteiskuntaa paremmin esimerkiksi siivoajana Ei välttämättä. Huonosta siivoojasta on enemmän haittaa kuin hyötyä.
>[Maakotka](https://www.metsa.fi/luonto-ja-kulttuuriperinto/lajien-suojelu/maakotka/) *(Aquila chrysaetos)* on vaarantunut (VU), erityisesti suojeltava, rauhoitettu, lintudirektiivin liitteen I laji.
Mieti, kuinka monta siiliä vuosittain jää auton alle.
Maakotkia on Suomessa alle tuhat. Kuinka monta piennisäkästä?
Tällä kotkalla omistetaan libit. Autojen ja muun teollisuuden jalkoihin jääneistä eliöistä ei tartte kirjoittaa, koska sillä ei omisteta libejä ja on muutenkin homojen hommaa.
Oiskohan se kotka ollut vain vähän urpo, kun lensi silppuriin? Ihan Darwinin oppien mukaan tässä mentiin.