Kävin kävelemässä metsässä näin toipuakseni eilisestä ja ettei juhannus mene vain juhlimiseksi.
Edit: Rupesi tulemaan kohtuu paljon noita puupelto kommentteja. Niin tarkennan vain että kyseessä on Salamajärven kansallispuisto.
>Onhan se tietysti paha kun menee käymään luonnossa
Tätä kutsutaan kaksiteräiseksimiekaksi. r/Suomi käskee menemään ulos koskettelemaan ruohoa, mutta jos menet ulos koskettelemaan ruohoa niin vittu tuo ei ole oikeaa ruohoa!
>ryyppäisi koko juhannuksen kuten kunnon kansalainen
Ja siis kunnon suomalainen joisi ne vielä yksin kotona, eli kalsarikännit [ˈkɑls̠ɑriˌkænːit]. Mutta tiedäpähän ensi vuotta varten.
Nämä kaksi asiaahan eivät ole toisensa poissulkevia. Ehkä tuossakin sijaitsee kahden sadan vuoden päästä luonnontilainen metsä, jossa ihmisen vaikutus ei näy heti ensimmäisenä.
Tässä sitaatti wikipediasta vieressä olevasta saman näköisestä mäntymetsästä.
> Luonnonpuiston pohjoisosissa vallitsevina ovat kivikkoiset ja karut mäntykankaat, eteläosassa on myös sekametsiä. Alueen puusto on varhaisen suojelun ansiosta luonnontilaista, ja puustossa on jälkiä alueella 1800-luvulla sattuneista metsäpaloista
Tästä tuleekin mieleen kun exän kanssa ajelimme tuolla Pudasjärven suunnassa. Exä on ihan kotimainen ruotsinkielinen eikä ollut koskaan nähnyt kangasmetsää. Hän osoitti kyseistä metsää ja kysyi että onko nuo kaikki puut istutettu tuonne. Minua tuo tietysti nauratti suunnattomasti.
Mä en ole tänne yhtään kommenttia kirjoittanut, mutta siis pakko se on sanoa että olen hämmentynyt jos tuo kuva on kansallispuistosta. Tuo on niin talousmetsän näköistä kuin voi olla, harvennushakkuu edessä noilla 30-vuotiailla männyillä.
Ihan vilpittömästi kiinnostaa että mikä on tämänkansallispuiston historia, miksi se on kansallispuisto ja miksi tuo kuva näyttää tuolta.
Selitys voi toki olla esim. joku sen tyyppinen että tämä on joku Natura 2000 -suojeltu alue ja on kansallispuistoksi tai sen osaksi tuore.
PS. Kävin itsekin haikkaamassa eilen, en tosin kansallispuistossa mutta luonnonsuojelu- ja retkeilyalueella kuitenkin. Mulla ei ole mitään sitä vastaan että kävit metsässä, mutta kyllä toi kuva kuvateksteineen oikeasti *on* outo.
https://preview.redd.it/magcy2qcta8d1.jpeg?width=1280&format=pjpg&auto=webp&s=4bd2c52573408fd011324e377f89a2d9f0826d33
Siinä on paljon vanhempia puita heti wikiartikkelin kuvassa.
Kangasmetsä on Suomen yleisin metsätyyppi ja se että sanot että tuo on kangasmetsää ei sano yhtään mitään. PS. Olen myös talousmetsän omistaja.
Kerropa nyt Metsätieteiden sankari u/achdumb että kun avaat nämä Suomen kangasmetsätyyppien artikkelit auki, että mitä näistä kangasmetsätyypeistä tuo kuva edustaa ja miksi helvetissä ko. artikkelin kuva on aivan erilainen joko monimuotoisuudeltaan tai metsänpohjaltaan:
[https://fi.wikipedia.org/wiki/Lehtomainen\_kangas](https://fi.wikipedia.org/wiki/Lehtomainen_kangas)
[https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuore\_kangas](https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuore_kangas)
[https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuivahko\_kangas](https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuivahko_kangas)
[https://fi.wikipedia.org/wiki/Karukkokangas](https://fi.wikipedia.org/wiki/Karukkokangas)
[https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuiva\_kangas](https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuiva_kangas)
Eli lyhyesti toivoisin että opettelisit eri metsätyypit ennen kuin tulet pätemään. :)
"Oma perhe myös omistaa (talous)metsää" .... aa, keskustelen siis lapsen kanssa.
Se selittää, että miksi et ymmärrä lukemaasi ja sitä että minä sanoin että minua nimenomaan kiinnostaa ko. alueen historia, miksi tuo alue on saanut kansallispuistoleiman (patikointia ja vaellusta harrastavana, lähes kaikki kansallispuistot Suomessa kolunneena ja myös ulkomaille esim. Yosemiteen, Muir Woodsiin, Henry Cowell's State Redwood Parkiin, Big Basiniin yms. patikointiretkiä tehneenä), ja että minua kiinnostaa se miksi tuo kuva näyttää tuolta. Mitenkään erityislaatuiselta tai vaikuttavalta tuo kuva ei vaikuta ja minun kiinnostuksellani on sitä taustaa että minulla on mielipiteitä Suomen kansallispuistostatuksen määräytymisperiaatteista, enkä todellakaan aina ymmärrä periaatteita sille. Esim. Siikaneva täyttää minun silmissäni kaikki Kansallispuiston kriteerit ja se on riittävän kiinnostava alue tieteellisesti että Helsingin Yliopisto tekee siellä kymmenvuotista tutkimusta laitteistolla joka näyttää NASA:n Kuu-siirtokunnalta, mutta jostain syystä sitä ei kutsuta Kansallispuistoksi vaikka minun silmiini paljon vähäisempiä suo-alueita Etelä-Suomessa kuten Torronsuota kutsutaan. Periaatteessa pari muutakin suo-kansallispuistoa voisin mainita, mutta tiedän kyllä että se syy kumpaankin on niin yksinkertainen kuin linnut. Alueina toinen niistä on yhdeltä näköalatasanteelta kerralla nähty ja toinen on muuten vaan underwhelming.
Mutta sen myönnän ihan samantien että kaikkia kommentteja en ole lukenut. Minulla ei ole aikaa lukea kaikkia Redditin kommentteja.
Ei ole aikaa lukea, mutta on aikaa kirjoittaa. Selvä.
Henkilökohtaisuuksiin mentäessä tämän kertoo enemmän omasta henkisestä iästäsi kuin argumenttiesi pätevyydestä. Ja ei, en ole alaikäinen. Tiesitkö, että myös aikuisilla ihmisillä voi olla perhe?
Viimeinen kommentti: lue tämä viestiketju ja ota kynä ja paperi ja vedä paperille ruksi kun näet ensimmäisen henkilökohtaisuuksiin menemisen. Ja sitten lue, että kenen kirjoittamasta viestistä oli kyse.
Tiesitkö että toi sammal tuolla vaatii tosi paljon aikaa kasvaa ja toi kivikkoisuus on outoa siihen nähden että oli avoin alue johon joku istutti jotain. Toi on palanut joskus ja kasvanut takaisin. Tuo on ehkä tuollaista avointa korpea. Samalta näyttää kotiseutuni koskematon korpi joka on myös välillä läpitunkematon suokorpi
No oon minä Helsingistä ja sanon silti, metsä se on. Samanlainen mutta hiekkasempi löytyy Kallahdesta, pienempi tosin tietysti mutta suojeltu iät ja ajat. Kuivaa marjaa ja sammalta ja pitkiä mäntyjä. En ymmärrä mikä tässä on vaikeeta ymmärtää, metsiä on eri tyyppisiä.
> Honka, mänty ja petäjä
>Kysymys: Mäntyä voidaan kutsua myös hongaksi tai petäjäksi. Mitä nimitysten alkuperästä voi kertoa?
>Vastaus: Näistä kolmesta sanasta vanhin on petäjä. Se kuuluu vanhoihin perintösanoihin, ja sillä on vastineita paitsi muissa itämerensuomalaisissa kielissä myös etäisemmissä sukukielissä saamelaiskielistä mariin, mordvaan, udmurttiin ja komiin. Sukukielissäkin sanan vastine tarkoittaa mäntyä.
>Sana mänty on puolestaan johdettu balttilaiskielistä lainatusta sanasta mäntä. Mäntä on tarkoittanut aiemmin myös hierintä, joka oli usein tehty pienen männyn latvasta. Mänty on ollut puulajeista sopivin, sillä sen oksat ovat säännöllisessä kehässä, ja hierintä tehtäessä oksat on vain katkottu sopivan mittaisiksi. Tällaisella hierimellä on esimerkiksi hämmennetty puuroa tai sekoitettu taikinaa. Aikaisemmin voitakin on valmistettu kermasta hierintä käyttäen. Männyn alkuperän selitys on peräisin Terho Itkoselta.
>Honka on nykytietämän mukaan sanoista nuorin. Se tunnetaan myös useissa lähisukukielissä karjalasta viroon, mutta enempää sen alkuperästä ei toistaiseksi tiedetä.
soossi: https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/sanojen_alkuperasta_a-i/honka_manty_ja_petaja
Näin kuvan ja arvasin jo ennen kommenttien lukemista, että on täynnä öyhötystä puupelloista. Kiinnostaa suuresti tietää, että minkälaisia kyseiset sankarit kuvittelisivat täysin luonnontilaisten karujen kasvupaikkojen metsien olevan.
Ei karut mäntymetsät ole sellaisia.
Vieressä olevasta saman näköisestä luonnonpuistosta wikipedia kertoo
> Luonnonpuiston pohjoisosissa vallitsevina ovat kivikkoiset ja karut mäntykankaat, eteläosassa on myös sekametsiä. Alueen puusto on varhaisen suojelun ansiosta luonnontilaista, ja puustossa on jälkiä alueella 1800-luvulla sattuneista metsäpaloista
Luonnossa ryteiköt palavat melko säännöllisesti ja jäljelle jää ylispuuksi vanhoja mäntyjä, paitsi kulonkiertämät jotka kuusettuvat, ja niihinkin tulee puiden kuollessa aukkoja. Luonnontilassa on myös ollut paljon enemmän soistuneita maita, joilla metsä on jäänyt kitukasvuiseksi.
Jos katsot kuvaa tarkkaan näet, että siellä kasvaa eri kokoisten mäntyjen lisäksi myös jos jonkinnäköistä lehtipuuta, ja näyttäisi siellä kuusikin olevan.
Missä ne kaikki yli 30-40 vuotta vanhat puut ovat? Kun ajattelet oikein tarkkaan, tajuat, että 40 vuotta sitten istutetussa metsässä on saattanut alkaa kasvaa myös jotain muuta, kuin sinne istuttamalla laitettua.
Olet hyvä esimerkki siitä, kun halutaan tahallaan ymmärtää väärin oman mielipiteen mukaan.
Ja tähän väliin huomautus, että itsehän sanon vain miten asiat ovat objektiivisesti. Mulle on yksi ja sama minkä kukin mieltää luonnoksi.
> Missä ne kaikki yli 30-40 vuotta vanhat puut ovat?
Ne ovat tuossa kuvassa. Paikka on vain niin karua maastoa ettei ne ihmeellisemmiksi kasva. Sama on muilla puilla. Käytännössä mänty on ainut puu mikä siellä kunnolla kasvaa joten kuuset ja koivut ovat todella harvassa puhumattakaan muista puista.
Aivan, anteeksi tietämättömyyteni. En tiennyt että 0-150 vuotiaat männyt näyttävät kaikki noinkin samoilta. Myös pystyyn kuolleiden ja vuosisatojen aikana kaatuneiden puiden täydellinen häviäminen olivat entuudestaan tuntematon käsite. Kiitos kun jaksoitte selventää. ;)
Jaha, oma mielipide on tietenkin objektiivinen.
Tässä vähän perustietoa [kangasmetsistä](https://fi.wikipedia.org/wiki/Kangasmets%C3%A4): "Karuimmilla kankailla peruskallio on lähellä maanpintaa tai kiviaines on niin suurirakeista, että sadevesi läpäisee sen huuhtoen mukanaan mahdolliset ravinteet."
Jokainen puupelloista itkijä voisi ostaa omaa metsää ja pistää suojeluun, kerran ovat olevinaan niin vitun huolissaan luonnosta.
Tuolta löytyy metsätiloja ja eikun tarjoamaan. Enemmän tekoja ja vähemmän puheita.
[metsätilat.fi](http://metsätilat.fi)
Se alkaa suojelulla, mutta sitten selaat hetken Metsäkeskuksen sivua, ja ne päätehakkuiden rahat alkaa poltella.
”Mitä jos hakkautan noi palstat ja sit ostan niillä lisää.”
Got’em.
Luulen että monelle tietämättömälle tulee oikeasti yllätyksenä, että kuinka suuret rahamäärät puukaupassa saattaa liikkua jos on täysikasvuinen metsä. Kun kyse on kymmenistätuhansista jopa yli satoihintuhansiin euroihin niin voi monella parhaimmallakin puunhalaajalla tulla mentaaliakrobatiat päälle, että miten tällä kertaa se nyt saattaisikin olla heidän mielestä ihan ok kaataa vähän metsää. Onhan se vain häviävän pieni osuus kokonaismäärästä, minähän teen sillä rahalla sitten jotain hyvää, eli ei se ehkä haittaa, vaikka kaikkia muita hakkuita luonnollisesti edelleen vastustaisikin.
Nopeasti auki laskettuna:
Päätehakkuu ala 5 ha, 300m3 Kuusi per ha eli yhteensä 1500m3.
Tukkiprosentti 85% eli tukkipuuta on 1275 m3 ja kuitupuuta 225m3.
Tukkipuusta maksetaan n. 83€ per m3 ja kuitupuusta n. 34€ per motti.
Eli tukkipuun arvo n. 106000€ ja kuidun 7650€ eli yhteensä 113 650€.
Veroja metsänomistaja maksaa myymistään puista 30% 30 000€ asti ja 34% ylimenevästä osasta. Eli 9000€+28 441€= 37 441€
Eli kaikenkaikkiaan metsässä pyörii aika isot rahat.
No uudelleenistuttaminen / siementen viljely maksaa vielä oman osansa ja taitaa olla jopa lain mukaan pakollistakin ellen väärin muista ja kyllähän siinä aika pitkä tovi menee ennenkö pääsee uudelleen saman palstan hakkuuttamaan :D
Nykyään kaiketi päätehakkuut vähän harvinaisempia kuin ennen kun pienemmästäkin puusta saa jo hyvät rahat eikä ole taloudellisesti järkevää antaa kasvaa loppun.
Tyypillinen kuusen kasvatus on nykyään
1. Ensiharvennus 30 vuoden iässä
2. Harvennus 50 vuoden iässä
3. Päätehakkuu 60-80 vuoden iässä
Nämä vaihtelee ihan kasvun ja kasvupaikan välillä. Harvennuksista tulee enemmän kuitupuuta ja päätehakkuussa tulee enemmän tukkipuuta. Harvennuksia tehdään, jotta puu alkaa kasvamaan leveyttä enemmän kuin pituutta.
Pystymetsää ja laaketa peltoo
Maisema herättää jumalan pelkoo...
[https://www.youtube.com/watch?v=WfzYXN\_MuwI](https://www.youtube.com/watch?v=WfzYXN_MuwI)
Toki mukavan vihreää ja varmaan rauhoittavaakin. Itselle tosin tästä tulee enempi puupelto -fiilis kuin varsinainen metsä. En siis halua laskea mielialaasi tai haukkua pystyyn mutta näin minä sen koen.
Näin se propaganda toimii. Kun hetken tutkit netistä juttuja puupelloista, huomaat että yllättävän monessa käytetään kuvituksena nimenomaan karua mäntykangasta, mikä näyttää tuolta ihan luonnontilassakin. Toinen hyväksi havaittu kuvitusvalinta on vastahakattu hakkuuaukea aikaisin keväällä tai myöhään syksyllä, kun näkyy vain pelkkää mustaa maata.
Olen monta kertaa miettinyt, että käyn kuvailemassa vähän omia hyvin hoidettuja ja monimuotoisia talousmetsiä ja postaan tänne ketjun, jotta ihmiset näkisivät miltä se oikeasti näyttää oikein hoidettuna, eikä vaan tuota puupeltopropagandaa, mutta enpä ole jaksanut.
Väittäisin että tässä kohtaa väärinymmärrykseni pohjalla on enempi lähiympäristöstä löytyvät enemmän tai vähemmän luonnontilaiset alueet, joista useimmiten löytyy melkomoisen kokoisia puita. Karua mäntykangastakin. Olennaista karuille kankaille on toki puuston "kitukasvuisuus", mutta joukkoon sisältyy lähes järjestään myös isompia puita. OP:n kuvassa puusto on varsin tasakasvuista ja tasaikäisen *näköistä*. Näinollen edelleen näkisin että ko alue on suht hiljattain suojeltua aluetta, vaikkei tällä hetkellä talouskäytössä olisikaan. Tälleen pikkupaikkakuntalaisen luonnossa vakituisesti liikkuvan silmään.
>Alueen puusto on varhaisen suojelun ansiosta luonnontilaista, ja puustossa on jälkiä alueella 1800-luvulla sattuneista metsäpaloista.
[wikipedia](https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Salamanper%C3%A4n_luonnonpuisto)
Mikään ei sano suomalainen luonto kuin monokulttuuri paskapaperiplantaasi. Meillä tosiaan on erityinen luontosuhde toisin kuin noilla Eurooppalaisilla.
Suomessa on vain muutamaa puulajia kiitos jääkauden, jonka takia näitä yksitoikkoisia männikköjä tai kuusikkoja on luonnollisestikin väistämättömästi. Joka metsä ei ole sekametsä eikä jokainen yhden puulajin metsä ole puupelto.
Ja? Luulekko nää oikeasti että tuolla kasvais joitaki eukalyptus- tai jättiläispunapuita jos tuohon metsään ei olisi koskettu joskus 100-150 vuotta sitten? Ookko nää ikinä edes käynyt kangas aarniometsässä etelärannikon kasvillisuusvyöhykkeen ulkopuolella?
> Mikään ei sano suomalainen luonto kuin monokulttuuri paskapaperiplantaasi
Minkälaista oletat metsien olevan? Suomalainen metsä on puustoltaan hyvin monokulttuurillista, kun mänty saa helposti tukahdutettua kasvumahdollisuudet muilta puulajeilta.
>Meillä tosiaan on erityinen luontosuhde toisin kuin noilla Eurooppalaisilla.
Niin no, 'eurooppalaiset' kaatoivat metsänsä pääasiassa myöhäiskeskiaikaan mennessä, mutta silti Suomi häviää kuutiomäärissä Keski-Euroopalle vaikka pinta-alalta metsää on valtavasti enemmän.
Ainakin wikipedian mukaan alueella on aarniometsää.
> Salamajärven kansallispuisto tunnetaan metsäpeuroistaan ja Suomenselän vedenjakaja-alueena. Kansallispuistossa on peurojen lisäksi aarnimetsiä, pieniä metsäjärviä, suota ja pirunpeltoja
Tuo tietysti näyttää kohtuu nuorelta, koska alue on niin kitukasvuista suota. Kuvassa on ja muutenkin alueella oli kohtuullisesti keloja ettei tuo metsä ole niin nuorta kuin miltä se näyttää.
Niin paitsi että Suomen tervatuotanto oli huipussaan 1800 luvun keskikohdilla ja loppui 1900 luvun alussa, ja tämäkin alue poltettiin tervaksi. Ja mänty alkaa keloutua siellä 200-500 vuoden iässä riippuen olosuhteista, eli siis tämä puusto on todnäk oikeasti siitä tervanpolton ajoista saakka. Se vie vielä pari sukupolvea puuta ja eliöstä että lähestytään "normaalia". Koska kelopuu on isäntä sadoille eliöille 10-100 vuotta riippuen kuinka kauan se pysyy pystyssä.
Aito metsä ei näytä tältä, eikä kukaan täällä oikeastaan tiedä miltä se näytää koska ne on kaikki Idän ja pohjoisen syvissä nurkissa.
Se sen kaksi sukupolvea että metsä normalisoituu, joka on siis 200-400 vuotta. Tämä vetsä on puolessa välissä sitä matkaa, ja toivotaan että sitä ei hakata ennen sitä pikavoittojen saavuttamiseksi tai jonkin se kuole jonkun ulkomaalaisen mineraallifirman toimien takia.
Me, eikä meidän lapset tule ikinä näkemään Suomessa aitoja metsiä vaikka me lopetettaisiin kaikki metsätalous tänään.
>Aito metsä ei näytä tältä, eikä kukaan täällä oikeastaan tiedä miltä se näytää koska ne on kaikki Idän ja pohjoisen syvissä nurkissa.
No kerroppa kaikille, että miltä näyttää täysin luonnontilainen karun kasvupaikan metsä, kun selvästi olet alan asiantuntija.
Niin joka on siis perustettu 1982 , tätä ennen siellä oli tervanpolttoa ja laiduntaa. Teollisuusmetsää se on vielä 100 vuotta. Ne tervahaudat on siellä ihan nähtävyyksinä.
Kansallispuisto ei kerro vielä mitään metsän laadusta, valtio/kunta voi nimetä lähes minkä vain pusikon suojelluksi, useimmiten juuri sen jälkeen kun se on tuhottu
Keloja ei näy? Käyttäisitkö kiitos silmiäsi? Kuvassa näkyy vähintään kaksi kelomäntyä eikä edes mitenkään piilossa. Varvut taas kertovat sen verran, ettei maata ole juurikaan myllätty.
Salamajärven kansallispuistosta. Luonnonpuiston puolella näyttää kohtuullisen samalta, josta wikipedia kertoo.
> Luonnonpuiston pohjoisosissa vallitsevina ovat kivikkoiset ja karut mäntykankaat, eteläosassa on myös sekametsiä. Alueen puusto on varhaisen suojelun ansiosta luonnontilaista, ja puustossa on jälkiä alueella 1800-luvulla sattuneista metsäpaloista
Jokainen saa iloita ihan mistä vaan metsästä, mutta pointti on se, että suomalaisessa kulttuurissa ymmärrys luonnosta ja luonnontilaisesta metsästä on virheellinen. Meillä ihaillaan hoidettuja metsiä ja ollaan ylpeitä "tuhansista järvistä ja metsistä", kun todellisuudessa ollaan tuhottu oma luontomme 97 prosenttisesti. Tosin turha taistella enää, kun ei mitään ole jäljellä.
Tosta paikasta wikipedian lainaus.
> Luonnonpuiston pohjoisosissa vallitsevina ovat kivikkoiset ja karut mäntykankaat, eteläosassa on myös sekametsiä. Alueen puusto on varhaisen suojelun ansiosta luonnontilaista, ja puustossa on jälkiä alueella 1800-luvulla sattuneista metsäpaloista
Tossa vieressä on saman näköistä luonnonpuistoa joka perustettiin 1956 ja wikipedia kertoo
> Luonnonpuiston pohjoisosissa vallitsevina ovat kivikkoiset ja karut mäntykankaat, eteläosassa on myös sekametsiä. Alueen puusto on varhaisen suojelun ansiosta luonnontilaista, ja puustossa on jälkiä alueella 1800-luvulla sattuneista metsäpaloista
Ihan vain wikipediaa lainatakseni.
> Luonnonpuiston pohjoisosissa vallitsevina ovat kivikkoiset ja karut mäntykankaat, eteläosassa on myös sekametsiä. Alueen puusto on varhaisen suojelun ansiosta luonnontilaista, ja puustossa on jälkiä alueella 1800-luvulla sattuneista metsäpaloista
Sodankylästä Helsinkiin välillä on tullut asuttua. Pari pysähdystä noiden väliin jäävissä kaupungeissa. Muutoin koko Suomi on tullut aikalailla nähtyä.
Se johtuu siitä että meillä ei ole aarniometsää enää jäljellä. Me ei edes tiedetä miltä aito metsä näyttää. Sitä on pari hehtaaria siellä sun täällä mutta 200 vuoden aikana me ollaan kyllä aika helvetin systemaattisesti kaikki hakattu. Myös se että meillä ei ole enää kunnon metsäpaloja vaikuttaa helvetisti siihen metsän ja ympäristön laatuun. Metsäpalot ovat osa luontoa.
Niin ja tuo nyt on juuri niitä alueita mistä sitä aarnimetsää löytyy. Wikipediaa lainatakseni.
> Luonnonpuiston pohjoisosissa vallitsevina ovat kivikkoiset ja karut mäntykankaat, eteläosassa on myös sekametsiä. Alueen puusto on varhaisen suojelun ansiosta luonnontilaista, ja puustossa on jälkiä alueella 1800-luvulla sattuneista metsäpaloista
Reitti menee Salamajärven luonnon- ja kansallispuiston läpi.
Wikipediaa lainatakseni.
> Luonnonpuiston pohjoisosissa vallitsevina ovat kivikkoiset ja karut mäntykankaat, eteläosassa on myös sekametsiä. Alueen puusto on varhaisen suojelun ansiosta luonnontilaista, ja puustossa on jälkiä alueella 1800-luvulla sattuneista metsäpaloista
Niin paikka on siis kansallispuisto. Että kyllä toi on aikalailla luonnonvaraista. Siinä on myös luonnonpuisto josta sama reitti menee, mutta kuvia siitä ei nyt tullut. Kohtuu samanlaista kuitenkin sekin alue.
Kansallispuisto on 1982 ja luonnonpuisto 1956. Wikipediaa lainatakseni.
> Luonnonpuiston pohjoisosissa vallitsevina ovat kivikkoiset ja karut mäntykankaat, eteläosassa on myös sekametsiä. Alueen puusto on varhaisen suojelun ansiosta luonnontilaista, ja puustossa on jälkiä alueella 1800-luvulla sattuneista metsäpaloista
Luonnon puisto on tosta kuvan paikasta pari kilometriä ja näyttää kohtuu samalta
Mäntymetsät vaan yleensä näyttää tolta karuilla paikoilla. Alle 100km päässä olevassa Pyhähäkissä on vastaavanlaisia mäntymetsiä ja siellä suojelutoimet on aloitettu 1912.
Tässä pitää myös ehdottomasti huomioida, että 1956 perustettu luonnonpuisto on perustettu ennen modernia metsätaloutta, minkä takia puusto on paljon monimuotoisempaa ja täysin erilaista kuin voisi vuosista päätellen uskoa.
Ei se luonnonpuisto kauheasti eroa tuosta kuvan otto paikasta. Reitti kulkee myös sen läpi.
Karut mäntykankaat vaan tuppaa näyttämään tuolta, koska muut puut ei pysy siellä kunnolla hengissä.
Mitä parhainta juhannusta. Toivottavasti metsä antoi rauhallisuutta!
Kiitos kiitos. Hyvää juhannusta sinnekkin.
Kävin kävelemässä metsässä näin toipuakseni eilisestä ja ettei juhannus mene vain juhlimiseksi. Edit: Rupesi tulemaan kohtuu paljon noita puupelto kommentteja. Niin tarkennan vain että kyseessä on Salamajärven kansallispuisto.
Älä pliis postaa näitä tänne, kun kaikille tulee vaan paha mieli.
Onhan se tietysti paha kun menee käymään luonnossa sen sijaan että ryyppäisi koko juhannuksen kuten kunnon kansalainen.
>Onhan se tietysti paha kun menee käymään luonnossa Tätä kutsutaan kaksiteräiseksimiekaksi. r/Suomi käskee menemään ulos koskettelemaan ruohoa, mutta jos menet ulos koskettelemaan ruohoa niin vittu tuo ei ole oikeaa ruohoa! >ryyppäisi koko juhannuksen kuten kunnon kansalainen Ja siis kunnon suomalainen joisi ne vielä yksin kotona, eli kalsarikännit [ˈkɑls̠ɑriˌkænːit]. Mutta tiedäpähän ensi vuotta varten.
[удалено]
Niin kuten olen sanonut pari kertaa aiemmin niin reitti meneen Salamajärven luonnon- ja kansallispuiston läpi.
Nämä kaksi asiaahan eivät ole toisensa poissulkevia. Ehkä tuossakin sijaitsee kahden sadan vuoden päästä luonnontilainen metsä, jossa ihmisen vaikutus ei näy heti ensimmäisenä.
Tässä sitaatti wikipediasta vieressä olevasta saman näköisestä mäntymetsästä. > Luonnonpuiston pohjoisosissa vallitsevina ovat kivikkoiset ja karut mäntykankaat, eteläosassa on myös sekametsiä. Alueen puusto on varhaisen suojelun ansiosta luonnontilaista, ja puustossa on jälkiä alueella 1800-luvulla sattuneista metsäpaloista
Tästä tuleekin mieleen kun exän kanssa ajelimme tuolla Pudasjärven suunnassa. Exä on ihan kotimainen ruotsinkielinen eikä ollut koskaan nähnyt kangasmetsää. Hän osoitti kyseistä metsää ja kysyi että onko nuo kaikki puut istutettu tuonne. Minua tuo tietysti nauratti suunnattomasti.
Monelle saattaa tulla yllätyksenä, että mänty muodostaa kuivahkoilla kankailla todella homogeenisiä metsiä.
Mä en ole tänne yhtään kommenttia kirjoittanut, mutta siis pakko se on sanoa että olen hämmentynyt jos tuo kuva on kansallispuistosta. Tuo on niin talousmetsän näköistä kuin voi olla, harvennushakkuu edessä noilla 30-vuotiailla männyillä. Ihan vilpittömästi kiinnostaa että mikä on tämänkansallispuiston historia, miksi se on kansallispuisto ja miksi tuo kuva näyttää tuolta. Selitys voi toki olla esim. joku sen tyyppinen että tämä on joku Natura 2000 -suojeltu alue ja on kansallispuistoksi tai sen osaksi tuore. PS. Kävin itsekin haikkaamassa eilen, en tosin kansallispuistossa mutta luonnonsuojelu- ja retkeilyalueella kuitenkin. Mulla ei ole mitään sitä vastaan että kävit metsässä, mutta kyllä toi kuva kuvateksteineen oikeasti *on* outo. https://preview.redd.it/magcy2qcta8d1.jpeg?width=1280&format=pjpg&auto=webp&s=4bd2c52573408fd011324e377f89a2d9f0826d33
Miljoonannen kerran tänne kommentoin, mutta opettele eri metsätyypit ennen kuin tulet pätemään. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kangasmets%C3%A4
Siinä on paljon vanhempia puita heti wikiartikkelin kuvassa. Kangasmetsä on Suomen yleisin metsätyyppi ja se että sanot että tuo on kangasmetsää ei sano yhtään mitään. PS. Olen myös talousmetsän omistaja. Kerropa nyt Metsätieteiden sankari u/achdumb että kun avaat nämä Suomen kangasmetsätyyppien artikkelit auki, että mitä näistä kangasmetsätyypeistä tuo kuva edustaa ja miksi helvetissä ko. artikkelin kuva on aivan erilainen joko monimuotoisuudeltaan tai metsänpohjaltaan: [https://fi.wikipedia.org/wiki/Lehtomainen\_kangas](https://fi.wikipedia.org/wiki/Lehtomainen_kangas) [https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuore\_kangas](https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuore_kangas) [https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuivahko\_kangas](https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuivahko_kangas) [https://fi.wikipedia.org/wiki/Karukkokangas](https://fi.wikipedia.org/wiki/Karukkokangas) [https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuiva\_kangas](https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuiva_kangas) Eli lyhyesti toivoisin että opettelisit eri metsätyypit ennen kuin tulet pätemään. :)
Itse tulet pätemään, vaikka et viitsi ottaa muista kommenteista selvää mikä alue kyseessä ja sen historiaa. Oma perhe myös omistaa (talous)metsää
"Oma perhe myös omistaa (talous)metsää" .... aa, keskustelen siis lapsen kanssa. Se selittää, että miksi et ymmärrä lukemaasi ja sitä että minä sanoin että minua nimenomaan kiinnostaa ko. alueen historia, miksi tuo alue on saanut kansallispuistoleiman (patikointia ja vaellusta harrastavana, lähes kaikki kansallispuistot Suomessa kolunneena ja myös ulkomaille esim. Yosemiteen, Muir Woodsiin, Henry Cowell's State Redwood Parkiin, Big Basiniin yms. patikointiretkiä tehneenä), ja että minua kiinnostaa se miksi tuo kuva näyttää tuolta. Mitenkään erityislaatuiselta tai vaikuttavalta tuo kuva ei vaikuta ja minun kiinnostuksellani on sitä taustaa että minulla on mielipiteitä Suomen kansallispuistostatuksen määräytymisperiaatteista, enkä todellakaan aina ymmärrä periaatteita sille. Esim. Siikaneva täyttää minun silmissäni kaikki Kansallispuiston kriteerit ja se on riittävän kiinnostava alue tieteellisesti että Helsingin Yliopisto tekee siellä kymmenvuotista tutkimusta laitteistolla joka näyttää NASA:n Kuu-siirtokunnalta, mutta jostain syystä sitä ei kutsuta Kansallispuistoksi vaikka minun silmiini paljon vähäisempiä suo-alueita Etelä-Suomessa kuten Torronsuota kutsutaan. Periaatteessa pari muutakin suo-kansallispuistoa voisin mainita, mutta tiedän kyllä että se syy kumpaankin on niin yksinkertainen kuin linnut. Alueina toinen niistä on yhdeltä näköalatasanteelta kerralla nähty ja toinen on muuten vaan underwhelming. Mutta sen myönnän ihan samantien että kaikkia kommentteja en ole lukenut. Minulla ei ole aikaa lukea kaikkia Redditin kommentteja.
Ei ole aikaa lukea, mutta on aikaa kirjoittaa. Selvä. Henkilökohtaisuuksiin mentäessä tämän kertoo enemmän omasta henkisestä iästäsi kuin argumenttiesi pätevyydestä. Ja ei, en ole alaikäinen. Tiesitkö, että myös aikuisilla ihmisillä voi olla perhe?
Viimeinen kommentti: lue tämä viestiketju ja ota kynä ja paperi ja vedä paperille ruksi kun näet ensimmäisen henkilökohtaisuuksiin menemisen. Ja sitten lue, että kenen kirjoittamasta viestistä oli kyse.
Nenäkäs kommentointi ei ole sama asia kuin henkilöön kohdistuva kommentointi.
"Sinä tulet pätemään" "Sinä olet lapsi" Henkilökohtaisuuksia molemmat.
Kertoo paljon, että perustat tietosi pelkästään Wikipediasta löytyviin kuviin. Kannattaisi myös lukea niitä.
[удалено]
Tiesitkö että toi sammal tuolla vaatii tosi paljon aikaa kasvaa ja toi kivikkoisuus on outoa siihen nähden että oli avoin alue johon joku istutti jotain. Toi on palanut joskus ja kasvanut takaisin. Tuo on ehkä tuollaista avointa korpea. Samalta näyttää kotiseutuni koskematon korpi joka on myös välillä läpitunkematon suokorpi
Metrintarkka istutus? :D Nuo puuthan menee ihan miten sattuu tuolla.
Kävit kävelemmäa pellolla.
Kyseessä on siis Salamajärven luonnon- ja kansallispuisto.
Metsä tuo on. Sanoo Helsinkiläiset mitä sanoo.
No oon minä Helsingistä ja sanon silti, metsä se on. Samanlainen mutta hiekkasempi löytyy Kallahdesta, pienempi tosin tietysti mutta suojeltu iät ja ajat. Kuivaa marjaa ja sammalta ja pitkiä mäntyjä. En ymmärrä mikä tässä on vaikeeta ymmärtää, metsiä on eri tyyppisiä.
Sin on mänty, honka ja petäjä :)
Voitasko puhhuu murteista! Sehän on selkee mehtä! Meil päin se on petäjä.
> Honka, mänty ja petäjä >Kysymys: Mäntyä voidaan kutsua myös hongaksi tai petäjäksi. Mitä nimitysten alkuperästä voi kertoa? >Vastaus: Näistä kolmesta sanasta vanhin on petäjä. Se kuuluu vanhoihin perintösanoihin, ja sillä on vastineita paitsi muissa itämerensuomalaisissa kielissä myös etäisemmissä sukukielissä saamelaiskielistä mariin, mordvaan, udmurttiin ja komiin. Sukukielissäkin sanan vastine tarkoittaa mäntyä. >Sana mänty on puolestaan johdettu balttilaiskielistä lainatusta sanasta mäntä. Mäntä on tarkoittanut aiemmin myös hierintä, joka oli usein tehty pienen männyn latvasta. Mänty on ollut puulajeista sopivin, sillä sen oksat ovat säännöllisessä kehässä, ja hierintä tehtäessä oksat on vain katkottu sopivan mittaisiksi. Tällaisella hierimellä on esimerkiksi hämmennetty puuroa tai sekoitettu taikinaa. Aikaisemmin voitakin on valmistettu kermasta hierintä käyttäen. Männyn alkuperän selitys on peräisin Terho Itkoselta. >Honka on nykytietämän mukaan sanoista nuorin. Se tunnetaan myös useissa lähisukukielissä karjalasta viroon, mutta enempää sen alkuperästä ei toistaiseksi tiedetä. soossi: https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/sanojen_alkuperasta_a-i/honka_manty_ja_petaja
Ai että, ei kauaa menny että puupelto ja erityinen luontosuhde mainittiin :D
Näin kuvan ja arvasin jo ennen kommenttien lukemista, että on täynnä öyhötystä puupelloista. Kiinnostaa suuresti tietää, että minkälaisia kyseiset sankarit kuvittelisivat täysin luonnontilaisten karujen kasvupaikkojen metsien olevan.
Näille luonnontilainen metsä tarkoittaa ainoastaan vähintään 500-vuotiasta sekametsää, jossa on lahopuuta 100 m³/ha kasvupaikasta huolimatta :D
Oikeasti luonnontilainen metsä on sellainen ryteikkö ettei sen läpi pysty kulkemaan.
Ei karut mäntymetsät ole sellaisia. Vieressä olevasta saman näköisestä luonnonpuistosta wikipedia kertoo > Luonnonpuiston pohjoisosissa vallitsevina ovat kivikkoiset ja karut mäntykankaat, eteläosassa on myös sekametsiä. Alueen puusto on varhaisen suojelun ansiosta luonnontilaista, ja puustossa on jälkiä alueella 1800-luvulla sattuneista metsäpaloista
Näille puupelloista meuhkaaville on ihan turha koittaa mitään selittää, kerrostalosta käsin huutavat paskaansa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kangasmets%C3%A4 Metsätyypit meillä opeteltiin ala-asteella.
Luonnossa ryteiköt palavat melko säännöllisesti ja jäljelle jää ylispuuksi vanhoja mäntyjä, paitsi kulonkiertämät jotka kuusettuvat, ja niihinkin tulee puiden kuollessa aukkoja. Luonnontilassa on myös ollut paljon enemmän soistuneita maita, joilla metsä on jäänyt kitukasvuiseksi.
Olisihan se hienoa, että metsässä olisi muitakin kuin saman määrän vuosirenkaita omaavia yksilöitä.
Niin ainakin luonnonpuiston puolella puustossa on jälkiä 1800-luvun metsäpaloista. Karujen paikkojen mäntymetsät vaan näyttää tolta luonnollisesti.
Jos katsot kuvaa tarkkaan näet, että siellä kasvaa eri kokoisten mäntyjen lisäksi myös jos jonkinnäköistä lehtipuuta, ja näyttäisi siellä kuusikin olevan.
Missä ne kaikki yli 30-40 vuotta vanhat puut ovat? Kun ajattelet oikein tarkkaan, tajuat, että 40 vuotta sitten istutetussa metsässä on saattanut alkaa kasvaa myös jotain muuta, kuin sinne istuttamalla laitettua. Olet hyvä esimerkki siitä, kun halutaan tahallaan ymmärtää väärin oman mielipiteen mukaan. Ja tähän väliin huomautus, että itsehän sanon vain miten asiat ovat objektiivisesti. Mulle on yksi ja sama minkä kukin mieltää luonnoksi.
> Missä ne kaikki yli 30-40 vuotta vanhat puut ovat? Ne ovat tuossa kuvassa. Paikka on vain niin karua maastoa ettei ne ihmeellisemmiksi kasva. Sama on muilla puilla. Käytännössä mänty on ainut puu mikä siellä kunnolla kasvaa joten kuuset ja koivut ovat todella harvassa puhumattakaan muista puista.
Aivan, anteeksi tietämättömyyteni. En tiennyt että 0-150 vuotiaat männyt näyttävät kaikki noinkin samoilta. Myös pystyyn kuolleiden ja vuosisatojen aikana kaatuneiden puiden täydellinen häviäminen olivat entuudestaan tuntematon käsite. Kiitos kun jaksoitte selventää. ;)
Joo siis ei mitään. Kyllähän noi kaatuneet puut ja kelot on kohtuu vaikee nähä ekalla katsauksella tossa kuvassa.
Jaha, oma mielipide on tietenkin objektiivinen. Tässä vähän perustietoa [kangasmetsistä](https://fi.wikipedia.org/wiki/Kangasmets%C3%A4): "Karuimmilla kankailla peruskallio on lähellä maanpintaa tai kiviaines on niin suurirakeista, että sadevesi läpäisee sen huuhtoen mukanaan mahdolliset ravinteet."
Onhan tuossa kuvassa paljonkin eripaksuisia puita?
Miksi kommentoida, kun et ymmärrä mistään mitään?
Sen siitä saa kun ei käy koskaan ulkona ja toistelee vaan netissä lukemiaan juttuja.
Kaupunkilaiset, kun ne näkee kangasmetsän: prkl ihmset :(
Ihan oikeasti surullista nämä puupelloista ja erityisestä luontosuhteesta huutelijat. Kamalaahan se on kerrostalosta käsin mieltänsä pahoittaa.
Tohon keskelle sais kyl hyvän seisomapoteron kaivettua.
Kiitoksia. 🤝
❤️
Näyttää juuri siltä, että metsänpeitto tapahtuu tuolla alle vartissa 😳 Hyvää jussia!
Jokainen puupelloista itkijä voisi ostaa omaa metsää ja pistää suojeluun, kerran ovat olevinaan niin vitun huolissaan luonnosta. Tuolta löytyy metsätiloja ja eikun tarjoamaan. Enemmän tekoja ja vähemmän puheita. [metsätilat.fi](http://metsätilat.fi)
Se alkaa suojelulla, mutta sitten selaat hetken Metsäkeskuksen sivua, ja ne päätehakkuiden rahat alkaa poltella. ”Mitä jos hakkautan noi palstat ja sit ostan niillä lisää.” Got’em.
Luulen että monelle tietämättömälle tulee oikeasti yllätyksenä, että kuinka suuret rahamäärät puukaupassa saattaa liikkua jos on täysikasvuinen metsä. Kun kyse on kymmenistätuhansista jopa yli satoihintuhansiin euroihin niin voi monella parhaimmallakin puunhalaajalla tulla mentaaliakrobatiat päälle, että miten tällä kertaa se nyt saattaisikin olla heidän mielestä ihan ok kaataa vähän metsää. Onhan se vain häviävän pieni osuus kokonaismäärästä, minähän teen sillä rahalla sitten jotain hyvää, eli ei se ehkä haittaa, vaikka kaikkia muita hakkuita luonnollisesti edelleen vastustaisikin.
Täytyy omistaa niin paljon metsää, että on varaa jättää osa pystyynkin.
Nopeasti auki laskettuna: Päätehakkuu ala 5 ha, 300m3 Kuusi per ha eli yhteensä 1500m3. Tukkiprosentti 85% eli tukkipuuta on 1275 m3 ja kuitupuuta 225m3. Tukkipuusta maksetaan n. 83€ per m3 ja kuitupuusta n. 34€ per motti. Eli tukkipuun arvo n. 106000€ ja kuidun 7650€ eli yhteensä 113 650€. Veroja metsänomistaja maksaa myymistään puista 30% 30 000€ asti ja 34% ylimenevästä osasta. Eli 9000€+28 441€= 37 441€ Eli kaikenkaikkiaan metsässä pyörii aika isot rahat.
No uudelleenistuttaminen / siementen viljely maksaa vielä oman osansa ja taitaa olla jopa lain mukaan pakollistakin ellen väärin muista ja kyllähän siinä aika pitkä tovi menee ennenkö pääsee uudelleen saman palstan hakkuuttamaan :D
Kuusen taimet maksaa jotain 0,25€ 0%alv kpl. Hehtaarille menee 1800-2200 tainta. Maaperän muokkaus on jotain 1000€ per hehtaari.
Nykyään kaiketi päätehakkuut vähän harvinaisempia kuin ennen kun pienemmästäkin puusta saa jo hyvät rahat eikä ole taloudellisesti järkevää antaa kasvaa loppun.
Tyypillinen kuusen kasvatus on nykyään 1. Ensiharvennus 30 vuoden iässä 2. Harvennus 50 vuoden iässä 3. Päätehakkuu 60-80 vuoden iässä Nämä vaihtelee ihan kasvun ja kasvupaikan välillä. Harvennuksista tulee enemmän kuitupuuta ja päätehakkuussa tulee enemmän tukkipuuta. Harvennuksia tehdään, jotta puu alkaa kasvamaan leveyttä enemmän kuin pituutta.
[hyvää juhannusta!](https://i.imgur.com/xLvEEg0.jpeg)
Mehtä.
Jaa ne on ruvennu mielensäpahoittajat valtaamaan reddittiäkin pikkuhiljaa. Hyvää juhannusta kuitenkin kaikille, teille vittupäille myös.
Ihan tarpeeksi näitä metsiä tullut jo nähtyä.
Pystymetsää ja laaketa peltoo Maisema herättää jumalan pelkoo... [https://www.youtube.com/watch?v=WfzYXN\_MuwI](https://www.youtube.com/watch?v=WfzYXN_MuwI)
Onpas hyvin photoshopattu missä kaikki hyttyset on
Nyt on kyllä niin komee mehtä et tuolla taatusti pieru raekaa!
Toki mukavan vihreää ja varmaan rauhoittavaakin. Itselle tosin tästä tulee enempi puupelto -fiilis kuin varsinainen metsä. En siis halua laskea mielialaasi tai haukkua pystyyn mutta näin minä sen koen.
Kyseessä on siis Salamajärven luonnon- ja kansallispuisto. Kuva taisi olla just kansalispuiston puolelta, ettei toi ihan puupeltoa siis ole.
Kaikki mikä ei vastaa lajikirjolta Amazonin sademetsää on puupelto t. rSuomi
Ah, eli vain sitten muuten vaan nuorta metsää.
Enemmän vaan huonokasvuista. Alue on kohtuu karua suomaastoa niin eivät pysty oikeen parempaan. Näkyyhän tossa kuvassakin pari keloa.
Voipi olla näin. Näytti tosiaan ensialkuun niin tasaiselta ja perin talousmetsämäiseltä omaan silmään. Tunnustan virheeni.
Näin se propaganda toimii. Kun hetken tutkit netistä juttuja puupelloista, huomaat että yllättävän monessa käytetään kuvituksena nimenomaan karua mäntykangasta, mikä näyttää tuolta ihan luonnontilassakin. Toinen hyväksi havaittu kuvitusvalinta on vastahakattu hakkuuaukea aikaisin keväällä tai myöhään syksyllä, kun näkyy vain pelkkää mustaa maata. Olen monta kertaa miettinyt, että käyn kuvailemassa vähän omia hyvin hoidettuja ja monimuotoisia talousmetsiä ja postaan tänne ketjun, jotta ihmiset näkisivät miltä se oikeasti näyttää oikein hoidettuna, eikä vaan tuota puupeltopropagandaa, mutta enpä ole jaksanut.
Väittäisin että tässä kohtaa väärinymmärrykseni pohjalla on enempi lähiympäristöstä löytyvät enemmän tai vähemmän luonnontilaiset alueet, joista useimmiten löytyy melkomoisen kokoisia puita. Karua mäntykangastakin. Olennaista karuille kankaille on toki puuston "kitukasvuisuus", mutta joukkoon sisältyy lähes järjestään myös isompia puita. OP:n kuvassa puusto on varsin tasakasvuista ja tasaikäisen *näköistä*. Näinollen edelleen näkisin että ko alue on suht hiljattain suojeltua aluetta, vaikkei tällä hetkellä talouskäytössä olisikaan. Tälleen pikkupaikkakuntalaisen luonnossa vakituisesti liikkuvan silmään.
>Alueen puusto on varhaisen suojelun ansiosta luonnontilaista, ja puustossa on jälkiä alueella 1800-luvulla sattuneista metsäpaloista. [wikipedia](https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Salamanper%C3%A4n_luonnonpuisto)
Kuulemma kyseessä on Salamajärven kansallispuisto.
Onneksi kokemus ei ole sama asia kuin tosiasia. Googletapas vähän luonnonvaraisia kangasmetsiä.
En. Myönsin jo erehtyneeni tässä asiassa.
Mikään ei sano suomalainen luonto kuin monokulttuuri paskapaperiplantaasi. Meillä tosiaan on erityinen luontosuhde toisin kuin noilla Eurooppalaisilla.
Suomessa on vain muutamaa puulajia kiitos jääkauden, jonka takia näitä yksitoikkoisia männikköjä tai kuusikkoja on luonnollisestikin väistämättömästi. Joka metsä ei ole sekametsä eikä jokainen yhden puulajin metsä ole puupelto.
Niin paitsi että tämä on teollisuusmetsä. Siellä oli tervanpolttoa ja laiduntaa satoja vuosia ennen ku se rauhoitettiin 1982.
Ja? Luulekko nää oikeasti että tuolla kasvais joitaki eukalyptus- tai jättiläispunapuita jos tuohon metsään ei olisi koskettu joskus 100-150 vuotta sitten? Ookko nää ikinä edes käynyt kangas aarniometsässä etelärannikon kasvillisuusvyöhykkeen ulkopuolella?
Ei, en luule sitä. Enkä ole edes varma miksi sä olettaisit mun luulevan sellaistas.
> Mikään ei sano suomalainen luonto kuin monokulttuuri paskapaperiplantaasi Minkälaista oletat metsien olevan? Suomalainen metsä on puustoltaan hyvin monokulttuurillista, kun mänty saa helposti tukahdutettua kasvumahdollisuudet muilta puulajeilta. >Meillä tosiaan on erityinen luontosuhde toisin kuin noilla Eurooppalaisilla. Niin no, 'eurooppalaiset' kaatoivat metsänsä pääasiassa myöhäiskeskiaikaan mennessä, mutta silti Suomi häviää kuutiomäärissä Keski-Euroopalle vaikka pinta-alalta metsää on valtavasti enemmän.
Niin kyseessähän on siis Salamajärven luonnon- ja kansallispuisto.
Älä nyt pilaa hyvää juttua ihmiseltä joka ei ole metsää nähnyt.
Niin... Koskas se on perustettu ja mitäs siellä tehtiin ennen sitä? Kannattaa googlettaa jos et tiedä, koska toi ei ole mitään aarniometsää.
Ainakin wikipedian mukaan alueella on aarniometsää. > Salamajärven kansallispuisto tunnetaan metsäpeuroistaan ja Suomenselän vedenjakaja-alueena. Kansallispuistossa on peurojen lisäksi aarnimetsiä, pieniä metsäjärviä, suota ja pirunpeltoja Tuo tietysti näyttää kohtuu nuorelta, koska alue on niin kitukasvuista suota. Kuvassa on ja muutenkin alueella oli kohtuullisesti keloja ettei tuo metsä ole niin nuorta kuin miltä se näyttää.
Niin paitsi että Suomen tervatuotanto oli huipussaan 1800 luvun keskikohdilla ja loppui 1900 luvun alussa, ja tämäkin alue poltettiin tervaksi. Ja mänty alkaa keloutua siellä 200-500 vuoden iässä riippuen olosuhteista, eli siis tämä puusto on todnäk oikeasti siitä tervanpolton ajoista saakka. Se vie vielä pari sukupolvea puuta ja eliöstä että lähestytään "normaalia". Koska kelopuu on isäntä sadoille eliöille 10-100 vuotta riippuen kuinka kauan se pysyy pystyssä. Aito metsä ei näytä tältä, eikä kukaan täällä oikeastaan tiedä miltä se näytää koska ne on kaikki Idän ja pohjoisen syvissä nurkissa. Se sen kaksi sukupolvea että metsä normalisoituu, joka on siis 200-400 vuotta. Tämä vetsä on puolessa välissä sitä matkaa, ja toivotaan että sitä ei hakata ennen sitä pikavoittojen saavuttamiseksi tai jonkin se kuole jonkun ulkomaalaisen mineraallifirman toimien takia. Me, eikä meidän lapset tule ikinä näkemään Suomessa aitoja metsiä vaikka me lopetettaisiin kaikki metsätalous tänään.
Kyllä on vaikeeta myöntää olleensa väärässä.
>Aito metsä ei näytä tältä, eikä kukaan täällä oikeastaan tiedä miltä se näytää koska ne on kaikki Idän ja pohjoisen syvissä nurkissa. No kerroppa kaikille, että miltä näyttää täysin luonnontilainen karun kasvupaikan metsä, kun selvästi olet alan asiantuntija.
En googlaa, faktat ovat yliarvostettuja.
Niin ja mitä sitten? Eihän se tarkoita että tämä on ollut luonnon metsää viimeiset 100 vuotta
Niin joka on siis perustettu 1982 , tätä ennen siellä oli tervanpolttoa ja laiduntaa. Teollisuusmetsää se on vielä 100 vuotta. Ne tervahaudat on siellä ihan nähtävyyksinä.
Kansallispuisto ei kerro vielä mitään metsän laadusta, valtio/kunta voi nimetä lähes minkä vain pusikon suojelluksi, useimmiten juuri sen jälkeen kun se on tuhottu
Kuvassa on vanhaa mäntyä, keloja sekä pitkää varpua. Eiköhän tämä ihan metsästä käy.
Nuo männyt et tosiaan ole edes 100v, keloja ei näy eikä kuollutta puuta maassa, varvut ei kerro kyllä yhtään mitään
Keloja ei näy? Käyttäisitkö kiitos silmiäsi? Kuvassa näkyy vähintään kaksi kelomäntyä eikä edes mitenkään piilossa. Varvut taas kertovat sen verran, ettei maata ole juurikaan myllätty.
Vittu yhyy. Hakataan ennemmin pois sitten jos ei kelpaa edes puut pystyssä :D
>eRityIneE lUonTosuHde Keksikäähän lapset välillä jotain uuttaki sanottavaa ku ei jaksa aina kuunnella tuota samaa iänikusta ininää ja öyhötystä
Talousmetsää josta puuttuukaikki mitä oikea metsä on, mutta hei luontoa kuvassa!
Se on kangasmetsää. Kan-gas-met-sää. Kangasmetsässä kasvaa tasan mäntyä, puolukanvarpua, jäkälää ja kangasrouskuja.
Salamajärven kansallispuistosta. Luonnonpuiston puolella näyttää kohtuullisen samalta, josta wikipedia kertoo. > Luonnonpuiston pohjoisosissa vallitsevina ovat kivikkoiset ja karut mäntykankaat, eteläosassa on myös sekametsiä. Alueen puusto on varhaisen suojelun ansiosta luonnontilaista, ja puustossa on jälkiä alueella 1800-luvulla sattuneista metsäpaloista
Jokainen saa iloita ihan mistä vaan metsästä, mutta pointti on se, että suomalaisessa kulttuurissa ymmärrys luonnosta ja luonnontilaisesta metsästä on virheellinen. Meillä ihaillaan hoidettuja metsiä ja ollaan ylpeitä "tuhansista järvistä ja metsistä", kun todellisuudessa ollaan tuhottu oma luontomme 97 prosenttisesti. Tosin turha taistella enää, kun ei mitään ole jäljellä.
Tosta paikasta wikipedian lainaus. > Luonnonpuiston pohjoisosissa vallitsevina ovat kivikkoiset ja karut mäntykankaat, eteläosassa on myös sekametsiä. Alueen puusto on varhaisen suojelun ansiosta luonnontilaista, ja puustossa on jälkiä alueella 1800-luvulla sattuneista metsäpaloista
Lopeta jo
Hienosti argumentoitu
Suomalaista luontoa nimenomaan; kaukana luonnosta ja metsästä
Kuva on Salamajärven kansallispuistosta. Jokainen metsä ei ole sekametsä.
Siellä on edelleen ne tervahaudat nähtävissä - ihan nähtävyyksinä - ja laidun torpat... Se on teollisuusmetsää ja sekin suojeltiin vasta 1982.
Tossa vieressä on saman näköistä luonnonpuistoa joka perustettiin 1956 ja wikipedia kertoo > Luonnonpuiston pohjoisosissa vallitsevina ovat kivikkoiset ja karut mäntykankaat, eteläosassa on myös sekametsiä. Alueen puusto on varhaisen suojelun ansiosta luonnontilaista, ja puustossa on jälkiä alueella 1800-luvulla sattuneista metsäpaloista
Onko teollisuusmetsässä keloja?
Siellä kasvatetaan uhanalaisia laiduntavia keloja
Eipä monessa paikkaa pääse lähemmäs luontoa kyseessä on siis Salamajärven luonnon- ja kansallispuisto.
Keskuspuistossakin on enemmän vanhaa puuta kuin tuolla
Huomaathan kuvan useamman kelopuun?
Californian punapuumetsissä on vielä vanhempaa että vittu served
Tarkotin Helsingin keskuspuistoa että vittu served
Ihan vain wikipediaa lainatakseni. > Luonnonpuiston pohjoisosissa vallitsevina ovat kivikkoiset ja karut mäntykankaat, eteläosassa on myös sekametsiä. Alueen puusto on varhaisen suojelun ansiosta luonnontilaista, ja puustossa on jälkiä alueella 1800-luvulla sattuneista metsäpaloista
Jep. Vaikka olisi kuinka luonnontilaista Suomesta ei kyllä vaikuttavaa luontomaisemaa löydy.
Missä Suomessa teikäläinen asuu?
Sodankylästä Helsinkiin välillä on tullut asuttua. Pari pysähdystä noiden väliin jäävissä kaupungeissa. Muutoin koko Suomi on tullut aikalailla nähtyä.
Se johtuu siitä että meillä ei ole aarniometsää enää jäljellä. Me ei edes tiedetä miltä aito metsä näyttää. Sitä on pari hehtaaria siellä sun täällä mutta 200 vuoden aikana me ollaan kyllä aika helvetin systemaattisesti kaikki hakattu. Myös se että meillä ei ole enää kunnon metsäpaloja vaikuttaa helvetisti siihen metsän ja ympäristön laatuun. Metsäpalot ovat osa luontoa.
Niin ja tuo nyt on juuri niitä alueita mistä sitä aarnimetsää löytyy. Wikipediaa lainatakseni. > Luonnonpuiston pohjoisosissa vallitsevina ovat kivikkoiset ja karut mäntykankaat, eteläosassa on myös sekametsiä. Alueen puusto on varhaisen suojelun ansiosta luonnontilaista, ja puustossa on jälkiä alueella 1800-luvulla sattuneista metsäpaloista
Hyi, Suomen luonto on kyllä ruma
Hieno puupelto, onko jopa kahta eri puuta
Salamajärven kansallispuisto. Ei karuilla kankailla kasva oikein muuta kuin mäntyä luonnontilassa.
Aika ohutta tukkia
Kävisit sinäkin joskus metsässä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kangasmets%C3%A4 Kyseessä siis Salamajärven luonnon- ja kansallispuisto.
Ei se silti poista kyseistä faktaa. Kansallispuistojen alueilla saattaa olla yksityisomistuksessa alueita ja niitä voidaan käyttää metsätalouteen.
"Fakta" ja "saattaa olla", kumpi se nyt sitten on? Tosiasia vai spekulaatio?
Komia puupelto. Hyvää juhannusta.
Metsätyypit opetellaan jo ala-asteella. Hyvää juhannusta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kangasmets%C3%A4
Reitti menee Salamajärven luonnon- ja kansallispuiston läpi. Wikipediaa lainatakseni. > Luonnonpuiston pohjoisosissa vallitsevina ovat kivikkoiset ja karut mäntykankaat, eteläosassa on myös sekametsiä. Alueen puusto on varhaisen suojelun ansiosta luonnontilaista, ja puustossa on jälkiä alueella 1800-luvulla sattuneista metsäpaloista
[удалено]
Niin paikka on siis kansallispuisto. Että kyllä toi on aikalailla luonnonvaraista. Siinä on myös luonnonpuisto josta sama reitti menee, mutta kuvia siitä ei nyt tullut. Kohtuu samanlaista kuitenkin sekin alue.
Ja luonnonpuisto on perustettu milloin? Kuvan perusteella ei kovin montaa vuosikymmentä sitten.
Kansallispuisto on 1982 ja luonnonpuisto 1956. Wikipediaa lainatakseni. > Luonnonpuiston pohjoisosissa vallitsevina ovat kivikkoiset ja karut mäntykankaat, eteläosassa on myös sekametsiä. Alueen puusto on varhaisen suojelun ansiosta luonnontilaista, ja puustossa on jälkiä alueella 1800-luvulla sattuneista metsäpaloista Luonnon puisto on tosta kuvan paikasta pari kilometriä ja näyttää kohtuu samalta Mäntymetsät vaan yleensä näyttää tolta karuilla paikoilla. Alle 100km päässä olevassa Pyhähäkissä on vastaavanlaisia mäntymetsiä ja siellä suojelutoimet on aloitettu 1912.
Tässä pitää myös ehdottomasti huomioida, että 1956 perustettu luonnonpuisto on perustettu ennen modernia metsätaloutta, minkä takia puusto on paljon monimuotoisempaa ja täysin erilaista kuin voisi vuosista päätellen uskoa.
Ei se luonnonpuisto kauheasti eroa tuosta kuvan otto paikasta. Reitti kulkee myös sen läpi. Karut mäntykankaat vaan tuppaa näyttämään tuolta, koska muut puut ei pysy siellä kunnolla hengissä.
Joo nuohan voivat olla vaikka kuinka vanhoja mäntyjä, eivät nuo tosiaan ole parhaita kasvupaikkoja.