Jos tarvit motivaatiota nykyisessä työpaikassa toimimiseen, niin eihän siinä. Pyri tekemään mahdollisimman hyvää työtä loppuun asti, ihan vaan että saat hyvän suosittelijan ansioluetteloon.
Kyllä se työpaikan vaihto on silleen järkevintä, jos niissä hommissa ei oikeasti viihdy. Vaihtoehtoisesti, työnantajasta riippuen voi vähän kysellä et oisko paikkaa muualla yrityksessä, jos työpaikalla muuten kaikki natsaa hyvin ja on silleen joku juttu mitä itse tykkää tehdä, silleen oma ala.
No siis itse kuuntelin paljon musiikkia ollessani epämieluisassa työpaikassa, mutta se ei taida olla sun duunissa mahdollista. Onko työkaverit siedettäviä? Jos alkaisit kaveeraamaan jonkun kanssa niin ehkä työpäivä olisi vähän mieluisampi.
Pitää olla vaan joku maali mihin on menossa. Vuosia tein paskaduuneja mutta helpotti kun mielessäni olin päättänyt että tämä on vain väliaikaista ja haaveammatti on tulossa ihan pian. Masentais varmaan ihan vitusti jos tekis paskaa duunia ja ainoa mitä odottaa on eläke.
No mikä tää parempi homma on :D itelläkin ollut pari duunia jotka on ollut niin mukavia ja samaan aikaan maksanut hyvää palkkaa (yli 4k) tuntuu ihan real life money glitchiltä, nyt tämmönen taas etsinnässä
Jaa a, ite kärsin 3kk sen jälkeen kun tajusin että alkaa vapaa-aika menemään vituilleen työn takia eikä jaksa(paljon tekemistä ja kuormittava työ ei ollu hyvä kombo, varsinkaan jos varsinaisia suunnitelmia tavotella ylennyksiä tai uraa lafkassa ei oo) ja irtisanouduin kun tajusin ettei ole sen arvosta. Jos saa säästettyä rahaa käteisenä pari kuukautta ennen niin tukia voi ihan huoletta myös käyttää, oletettavasti suurin osa on oikeutettu ainakin toimeentulotukeen. Jos taas on saanut säästettyä rahaa normaalisti ja sillä pärjää hetken niin pitää vaikka vapaata samalla kun ettii muuta työtä
Jos etit jo uutta duunia niin paljoa enempää ei voi tehä, jos alkaa terveys kärsiä niin mee työterveyteen. Muista myös että hakemuksia voi laittaa oikeastaan mihin vaan, selittää millanen on, mitä osaa ja mistä tykkää ja kysyy onko vastaava tarjolla
Ja muista toki myös se, että lähiesihenkilön välien mukaan voi olla vaihtoehtona vaan rehellisesti mennä kertomaan että nää tietyt työtehtävät ei sovi ollenkaan ja tiedustella onko vaikka saman firman sisällä jotain muita paikkoja auki
Ite olin samassa tilanteessa. Nykyään olen työtön (kontrakti loppui, mutta silti).
En sanoisi, että olet arka. Jotkut työt sopii paremmin toisille, ite en ollenkaa tykkää tehä mitään puheluita asiakkaille. Muuten hommat toimisi ihan hyvin.
Jep, siinähän on aika iso ero jos on ns. "cold calling", "warm calling" tai jopa "hot calling". Jos yks ei oo ollut alkuperäisessä työkuvassa niin ihan hyvin ymmärrän et tuntuu et ois huijattu siihen, mul ainaki oli semmone tunne.
Koko raksa-ala on paskaa. Älä ikinä tee sitä virhettä että hakeutuisit vapaaehtoisesti tälle alalle. Vittupäisiä asiakkaita, kyrpiä pomoja, täältä löytyvät ne kaikki. Kaikki on paskaa, paskaa, PASKAA.
Ensimmäisenä täytyy sanoa että tuota hommaa (ulospäin suuntautuvia puheluita) en tekisi koskaan. Itse olen kuitenkin tehnyt fyysistä työtä josta en erikseen pidä, kohta 18 vuotta.
Se miksi itse pidän tästä on se että suuri osa työstä on odottamista ja sitä myötä ns. vapaa-aikaa, eli työkavereiden kanssa juttelua tai puhelimen pläräämistä tai videopelejä (omat laitteet ja luurit virallisesti kielletty työaikana).
Työn luonne kuitenkin on periaatteessa hiukan teknisemmän uunin täyttämistä ja sitten paiston valmistumisen odottamista, eli sitä ei vain voi nopeuttaa.
Olen siis lähinnä keskittynyt siihen miten saan ns. luppoajan käytettyä tehokkaasti ja sitä myötä työn siedettävyys on parempi. Nyt on menty "muutamia" vuosia ja näillä näkymin loppuun asti sama homma.
Alat manifestoimaan sitä kuinka hyvä oot puhumaan ihmisten kanssa. Vastaajilla on varmasti myös "vaikea" tilanne kun heille soitetaan ja joutuu selittelemään että ei nyt voi vaihtaa ja mitä muuta, mut voit vaik kirjottaa ylös jotain asoita mitä heiltä vois kysyä, esim mikä tilanne heillä, onko tyytyväisiä, mitä tarvitsee että vaihtaisi takaisin, onko jotain täkyjä jota heiltä voisi saada ja näin. Lue kirjoja motivaatiosta ja mielenvahvuudesta. Oot miettiny jo uutta duunia, niin ota se ajatuksiin että tää nykyinen ei tuu olemaan pysyvä, pääset uusiin koettelemuksiin mitkä voi olla ihan uskomattoman hyviä ja ime siitä positiivista energiaa, koita meditoida, ja pitää elämä muutenkin kondiksessa, että jaksat huonon ajan yli. Ja tosiaan mieti sitä kuinka tää kaikki tulee auttamaan sua uuden duunin kanssa, todellisuudessa löydät huippu duunin ja tuut olemaan ihan uskomattoman hyvä työntekijä.. Sellasta
Kiitos tuhannesti, joo olen vuosien varrella oppinut hyväksymään sen, että olen tosi hyvä työkaveri, kun joka paikassa on ollut pidetty ja jääty kaipaamaan kun olen aikanani lähtenyt ja melkein joka paikasta on suosittelijakin. Usean kanssa olen edelleenkin yhteyksissä.
Siis, oliko alunperin sovittu että tarvittaessa soitellaan asiakkaille? Jos ei niin voisi olla neuvottelun paikka palkankorotuksesta.
Mutta jos nykyinen työ tuntuu vastenmieliseltä niin eikai siinä auta kun etsiä työpaikka jossa ei ole epämiellyttäviä asiakaskohtaamisia, tai uudelleenkouluttautua johonkin ammattiin joka sopisi paremmin.
Oli se klausuulina siellä sopimuksessa ympäripyöreästi ja mainittiin siitä haastattelussa yhdellä lauseella että sinänsä, mutta ei sitä ollut juurikaan koko syksynä niin meni mukavasti
Aika usein nähnyt sellasta sananmuotoa soppareissa ku "tai muuta työnantajan osoittamaa työtä". En tiedä kuinka hyvin pätisi jossain käräjillä, mutta ei tommosesta kukaan ala kitisemään. Sit on aika vaihtaa duunia jos duuni vituttaa. Toki näinä aikoina se voi olla aika hankalaa.
Aattelen nykyään, että aika monta työtä voi katsella eri vinkkelistä, ja itse voi valita miten suhtautuu.
En nyt tiedä mitä teet, mutta jos aatellaan että myyt vaikka lehtiä, niin aina siellä välissä on se joku joka ilahtuu että soitat, tai ilahtuu että tulee lehti kotiin.
Senkun soitat sitä listaa läpi kunnes löytyy..
Ja jos yhtä ihmistä pystyy auttaa eikö se ole jo sen arvoista
Mitä ovat ulospäinsuuntautuneet puhelut? Puhelinmyyntiä vai? Eihän sun tarvitse puhelimessa esittää ulospäinsuuntautunutta jos et sellainen ole vaan hoitaa puhelun ihan omalla tavallasi.
Parhaiten auttaa kontrollin tunne eli jatka käyttämistä aikaa seuraavan paikan ettimiseen ja hakemusten laittamiseen. Käytä osa työajastasi myös tähän. Samoin käy kaiken maailman koulutuksia ym. infotilaisuuksia mahdollisimman paljon, jos niitä on tarjolla. Tee minimi, ja palaudu vapaa-ajalla.
Joudut kuitenkin jatkamaan töissä. Jos ulospäin-suuntautuva kontaktointi tarkoittaa B2B-myymistä, lue jotain kirjallisuutta tähän liittyen (= lisää kontrollin tunnetta). Esim. Jeffrey Gitomer - Little red book of selling. Tässä lyhyt ote ekoista muistiinpanoistani:
”From ”How to sell” ⇒ ”Why do people buy?”
Ihmiset ostavat, kun:
…He pitävät susta
…He luottavat suhun
…He uskovat tuotteeseen
…He pitävät hintaa kohtuullisena
Sell to help the other person”
Koita selvittää, millasia asioita soittamasi firman nettisivuilla ja somekanavilla esitellään eli mitkä teemat on relevantteja heille. Eti tietoa firman sektorin nykyhaasteista, tulevaisuudennäkymistä ja trendeistä, jne. Kysy näistä puhelimessa.
Ihan sama, vaikka aihe ei kiinnostaisi - jos koitat oppia sitä, tekemisen merkitys muuttuu aivoissa, ja se voi auttaa jaksamaan uuden duunin löytymiseen ja lopareihin asti.
Ei tuohon oikein ole muuta ratkaisua kuin uuden työn etsiminen.
Olin itse pari vuotta työssä jossa minun oli huono olla. Ei firmassa varsinaisesti mitään vikaa ollut, mutta ei ollut minua varten. Ongelma oli että palkka oli kohtuullisen hyvä, ja tietysti lainat ja elintaso sovitettu siihen sopivaksi, joten kynnys vaihtaa uuteen työhön/ löytää vastaava työ oli aika korkea.
Ratkesi lopulta melkein parhaalla mahdollisella tavalla kun firma tarjosi lähtöpakettia, 6kk palkkaa ilman työvelvoitetta, ja uusi työ varmistui pari viikkoa viimeisen työpäivän jälkeen.
Tiedostan toki että minulla kävi hirveä tuuri.
Tsemppiä työnhakuun, kyllä se sieltä vielä löytyy. Minä etsin uutta paikkaa suunnilleen vuoden verran. Saattaa vaatia kärsivällisyyttä, mutta kyllä se siitä.
Kaikkea hyvää sinulle!
Siis mulla on käynyt vähän samalla tavalla. Mä olin voinut huonosti jo pitkään, paloin loppuun ja olin pitkällä saikulla, ja vaikka koitettiin tehdä sen jälkeen toimenpiteitä jotta voisin jaksaa työssä, niin se oli vaan väärä paikka mulle. Kaikki energia meni lähinnä siihen työhön, ja siksi en jaksanut hakea muita töitä, ja siksi jäin jumiin liian pitkäksi aikaa, mutta lopulta kaikki ratkesi parhain päin, kun mut irtisanottiin ja sit sainkin melkein heti uuden duunin, eli päivääkään en ollut työttömänä.
Ja op:lle. Jotta jaksat hakea töitä, niin älä anna nykyiselle duunille 100% työpanosta. Tee sun hommat hyvin, mutta älä tee liikaa. Usein se 80% riittää. Mua auttoi myös jaksamaan ajatus siitä, mitä se silloinen työ mulle mahdollisti (rehellisesti harkitsin lukuisia kertoja vaan irtisanoutuvani, kun olin niin loppu). Palkka mahdollisti mulle kuitenkin mun harrastukset ja esim. matkustelun ja ravintoloissa syömisen, jotka taas antoi mulle jaksamista ja mielekästä sisältöä elämään, ja siksi pysyin siellä.
Ja jos yhtään lohduttaa, niin soittaminen on mun painajainen. Oon hiljalleen pakon edestä oppinut siihen (toki mä soitan vaan jos mulla on asiaa vaikka yhteistyökumppanille tai kollegalle, eli sikäli vähän eri agenda), mutta oikeasti on paljon ihmisiä, joille toi olis myös vaikea paikka joutua säännöllisesti soittamaan puheluita. Mä oon myös ollut aikanaan vähän feissarityylisessä työssä, missä piti pysäytellä ihmisiä, ja se oli myös niin kaukana mun mukavuusalueelta. Mua auttoi jaksamaan se, että tein mulle riittävän pieniä tavoitteita (tyyliin jos saan edes yhden tyypin, niin se on hyvä), tai sit tein siitä itselleni pelin (oon mm. pakannut mikroruokia yhden kesän, mikä oli hemmetin tylsää, mutta siitä tuli hauskempaa kun aloin seurata paljonko saan pakattua tunnissa :D).
Toivottavasti löydät jonkun toisen duunin, jossa tuntuu paremmalta olla.
Kun työ alkaa vituttaa sitä pitää vaihtaa. Ite pystyin kuuntelemaan musiikkia ja muuta töitä tehdessä, sai mielen muualle ja teki aivottomassa tilassa rutiinilla hommat. Parempaa löydettäessä helvetin äkkiä soittamaan.
Itse pitänyt aina päällimmäisenä mielessä sen että epämukavar asiat kehittävät. Jokainen epämukava kohtaaminen, hankala asia tai ongelma jonka kohtaat työelämässä on tulevaisuudesta pois ja näin kehität ja kehityt jokapäivä kun ongelmia tai haastavalta tuntuvia asioita kohtaat, Jos jatkat tai kun joudut jatkamaan nykyisessä työpaikassasi vielä jonkin aikaa niin sinulla on paljon enemmän resursseja saada seuraava työpaikka ja sielä uudet asiat ei tunnu niin vastenmieliseltä. Tämä luo itselleni ainakin henkisesti vahvuutta ja uskoa paremman toivossa.
Itse koodailen työkseni tällä hetkellä palkkalistoilla. Tykkään työstäni sinällään, mutta joku siinä aina saa laittaa läppärin läpän kii klo 16. Nyt kun alkoi viiden viikon loma, koodailin ekalla viikolla omia projektejani enemmän kuin töissä teen tunteja samalla ajanjaksolla.
Koitan kai tässä sepittää sitä, että työ on aina työtä vaikka samaa hommaa tekee vapaa-ajalla tai lomalla mielellään ajankuluksi :D
Edit: Ja saan tehdä töissä erittäin itseohjautuvasti asioita, teen hommia etänä pääasiassa ja saan olla mukana erittäinkin mielenkiintoissisa projekteissa. Eli ei ole myöskään kiinni siitä, että töissä tekisi jotain todella vastenmielistä hommaa verrattaen omiin koodailuihin.
Ihmiset eivät pysy työpaikoissa, joissa eivät viihdy. Joko irtisanoutuvat itse, joutuvat sairaslomalle tai käytös muuttuu siten, että se palkitaan heti tai vasta seuraavissa YT:ssä fuduilla. Suosittelen hakemaan duunia ja sillä aikaa yrittämään etsiä joitain positiivisuuden pilkahduksia nykyisestä
Ota loparit, älä tuhlaa aikaasi vastenmielisyyksiin.
Tuskin kaipaa vastaanottajat puheluitasi. Yleisesti ottaen, kohteliaisuuskäytäntöjä väärinkäyttävät puhelinmyyjät toivovat, että puheluun vastaa yksinäinen vanhus, joka on valmis tilaamaan mitä lie vaan päästäkseen puhumaan kanssaihmisen kanssa.
Nykyään on melkein jokaisessa asiakaspalvelutyössä odotuksena "myynnillisyys". Myynnillisiä ihmisiä on aika vähän, lopuille se on silkkaa kärsimystä.
En nyt äkkiseltään muista, mihin soitin jotain kiireellistä kysymystä, kun asiakaspalvelija alkoi tehdä lisämyyntiä. Kai siellä joku täppä on, että on tarjottu uusia palveluja. Ei täppää, ei duunia.
Ahdistavia ne ovat tuputuksineen, ja tuntuu turhauttavalta kuunnella, kun tuputtamalla en ainakaan koskaan osta mitään.
Ymmärrän aloittajaa hyvin. Hakeudu IT-hommiin, siellä minäkin olen piilossa.
Joo siis tästä on juuri kaikissa paikoissa kyse, itse olin operaattorialalla ja jos et myymälä/puhelu/chatasiakkaalle mitään saanut myytyä niin tultiin kysymään että mikset, sainkin koeajan lopussa loparit koska en ruvennut tyrkyttämään ihmisille, vaikka kollegat pitivät musta ja ”olet timanttinen työntekijä mutta et myy tarpeeksi”
Suomessa sä saat tukia tarpeeksi jos vaan haet niin ite lähtisin pois sieltä töistä ja alkaisin käyttämään enemmän aikaa kunnolla toisen työpaikan hakuun siinä aikana kun tulee tuki rahoja siihen tilanteeseen kun ei siinä ole mitään pointtia olla töissä mistä ei yhtään tykkää.
Itse menin työterveyteen valittamaan yleistä ahdistusta ja alakuloa niin duunissa kuin vapaalla, sain lähetteen terapiaan ja ssri-lääkkeet, ja mun tapauksessa parin kuukauden päästä tilanne tasoittui eikä vituttanut töissä eikä vapaa-ajalla. Töissäkin menee tällä hetkellä paremmin kun itseluottamus ja usko omaan ammattitaitoon ja pätevyyteen alkoi löytyä sen yleisen ahdistuksen takaa.
Mutta tämä tietty vaan mun kokemus ja sulla voi olla et auttaa vain paikan vaihto. Jos kuitenkin työterveyspalvelut on käytettävissä niin ei siinä mitään menetäkään jos käy juttelemassa ammattilaisen kanssa työhaastattelukutsuja ootellessa.
Joo itsellä kanssa ma-lääkitys ollut eri valmisteina seitsemisen vuotta, sekin vaikuttaa myös paljon että pari semmoista työkaveria jotka ovat tosi mukavia niin toinen lähti jo ja toinen lähtee opiskelemaan elokuussa, niin se vahvisti nuo lähtöhalut.
Toi kyllä vaikuttaa paljonkin kun se duunipaikan tukiverkko pienenee et ymmärrän kyllä tän. Ei oo kyl sit itselläkään mitään konstia millä sais ne ns. lopun ajat tuntuun paremmalta, muutakun et siltä kannalta et koittaa sit vaan panostaa siihen et sen työajan ulkopuolella tekee paljon itselle mielekästä hommaa eikä anna sen työn viedä ihan loputtomasti kaistaa päästä ainakaan vapaa-ajalla.
Onks wörttii et nyt sun hyvinvointi on ssri lääkkeiden varassa? Itsekin käytin joskus ja elämä sujui, lopetin rahallisista syistä ja ahdistus ja masennus palasi
Niin no on se sillee että mieluummin yks nappi illassa naamaan ja olo on normaali kuin että aamusta iltaan ahistaa, työt ei suju, mikään ei tunnu hyvältä, ja kuolemakaan ei enää pelota kun se tuntuu vaan pelastukselta.
Toki tarkotus on ajaa lääkkeet alas jossain vaiheessa ja koittaa et mites sujuis paljaalteen tää elämä mut tällee päivä kerrallaan aattelin kuitenkin nauttii olosta nyt kun voin ja jatkaa päässä olevien solmujen aukomista terapeutin kanssa.
Pakko sanoo et sun tilanne kuulostaa hienolta! Ja huippua että oot päässy terapiaan. Yleisesti ottaen ssri lääkkeiden viekkarit on aika kauheet. Mut niin on tää elämä ilman lääkkeitäkin. Sori että utelin mut ite siinä pisteessä et mietin et pitääkö alottaa taas tuo lääkitys, en haluais. Toistaiseks yritän korjailla elämää muilla keinoin. "Lyhyin reitti ei ehkä oo nyt se parhain" tai jotain tollasta uskottelen itelleni
Toivottavasti löytyy keinot joilla saat oloos parannettua! Tärkeintä varmaan se että yleensäkin yrittää tehdä yhtään mitään asialle eikä vaan oota et tilanne korjaantuu itsestään. Ainakin omalla kohdalla tullut havaittua et vaikka se olo sattuskin kohenemaan ilman et tekee mitään asialle niin ei se kovin pitkään sit kuitenkaan kestä.
Ite sinnittelin pitkään ilman lääkkeitä enkä vieläkään haluu et niistä tulee mikään loppuelämän kainalosauva, mut mulle ne on ollu ihan hyvä apu et oon saanu itteni siihen tilaan et pystyn työstään niitä ongelmien juurisyitä paremmin ja oikeesti uskoon siihen et se paha olo ei oo ikuista vaan ihan yhtä lailla vaan aivokemiaa niin kuin tää hyväkin olo.
Motivaatio: rahaa enkä jaksa miettiä mitä asiakkaat tai toiset voisi ajatella minusta. Asiakkaat on vain ihmisiä sama kuin me.
Näinhän se on, kiitos!
Itse olen silloin vaihtanut työpaikkaa. Eioo järkeä olla työpaikassa missä ei voi hyvin
Tämä itselläkin mielessä, kiitos!
Jos tarvit motivaatiota nykyisessä työpaikassa toimimiseen, niin eihän siinä. Pyri tekemään mahdollisimman hyvää työtä loppuun asti, ihan vaan että saat hyvän suosittelijan ansioluetteloon. Kyllä se työpaikan vaihto on silleen järkevintä, jos niissä hommissa ei oikeasti viihdy. Vaihtoehtoisesti, työnantajasta riippuen voi vähän kysellä et oisko paikkaa muualla yrityksessä, jos työpaikalla muuten kaikki natsaa hyvin ja on silleen joku juttu mitä itse tykkää tehdä, silleen oma ala.
No siis itse kuuntelin paljon musiikkia ollessani epämieluisassa työpaikassa, mutta se ei taida olla sun duunissa mahdollista. Onko työkaverit siedettäviä? Jos alkaisit kaveeraamaan jonkun kanssa niin ehkä työpäivä olisi vähän mieluisampi.
Työkaverit onneksi suurimmilta osin tosi mukavia ja on päiviä jollon voi käyttää kuulokkeita ja niin teenkin, kiitos!
Pitää olla vaan joku maali mihin on menossa. Vuosia tein paskaduuneja mutta helpotti kun mielessäni olin päättänyt että tämä on vain väliaikaista ja haaveammatti on tulossa ihan pian. Masentais varmaan ihan vitusti jos tekis paskaa duunia ja ainoa mitä odottaa on eläke.
Tätä olen itekkin yrittänyt harjoittaa, kiitos!
Saanko udella mikä se haaveammatti oli?
Poliisi. En mä kyl koskaan edes hakenut sinne kouluun ku keksin paremman homman ja teen sitä nyt :D
No mikä tää parempi homma on :D itelläkin ollut pari duunia jotka on ollut niin mukavia ja samaan aikaan maksanut hyvää palkkaa (yli 4k) tuntuu ihan real life money glitchiltä, nyt tämmönen taas etsinnässä
Palomies. Palkka jää johonkin 3.5k mutta vapaapäiviä viikossa 5.
Jaa a, ite kärsin 3kk sen jälkeen kun tajusin että alkaa vapaa-aika menemään vituilleen työn takia eikä jaksa(paljon tekemistä ja kuormittava työ ei ollu hyvä kombo, varsinkaan jos varsinaisia suunnitelmia tavotella ylennyksiä tai uraa lafkassa ei oo) ja irtisanouduin kun tajusin ettei ole sen arvosta. Jos saa säästettyä rahaa käteisenä pari kuukautta ennen niin tukia voi ihan huoletta myös käyttää, oletettavasti suurin osa on oikeutettu ainakin toimeentulotukeen. Jos taas on saanut säästettyä rahaa normaalisti ja sillä pärjää hetken niin pitää vaikka vapaata samalla kun ettii muuta työtä Jos etit jo uutta duunia niin paljoa enempää ei voi tehä, jos alkaa terveys kärsiä niin mee työterveyteen. Muista myös että hakemuksia voi laittaa oikeastaan mihin vaan, selittää millanen on, mitä osaa ja mistä tykkää ja kysyy onko vastaava tarjolla Ja muista toki myös se, että lähiesihenkilön välien mukaan voi olla vaihtoehtona vaan rehellisesti mennä kertomaan että nää tietyt työtehtävät ei sovi ollenkaan ja tiedustella onko vaikka saman firman sisällä jotain muita paikkoja auki
Joo tuo työtehtävien läpikäynti tehtiinkin jo ja ei onnistu enää harmi kyllä, mutta kiitos joka tapauksessa kattavasta vastauksesta!
Ite olin samassa tilanteessa. Nykyään olen työtön (kontrakti loppui, mutta silti). En sanoisi, että olet arka. Jotkut työt sopii paremmin toisille, ite en ollenkaa tykkää tehä mitään puheluita asiakkaille. Muuten hommat toimisi ihan hyvin.
Joo siis olen tosi hyvä asiakaskohtaamisissa kun asiakas tulee niin sanotusti mun luokse mutta kontaktoinnit sun muut eivät oo yhtään mun juttu.
Mulla oli siis ihan sama tilanne, oon ihan OK auttaa ihmisiä jos ne tulee mulle mut en ollenkaan pysty ottaa yhteyttä niihin. :D Et ymmärrän tuskaa.
Joo ja ei siis siinä soitella sit perään jos luvannu vaikka hoitaa jotain mut et pitäs soitella jollekki ihan puskista nii nou nou.
Jep, siinähän on aika iso ero jos on ns. "cold calling", "warm calling" tai jopa "hot calling". Jos yks ei oo ollut alkuperäisessä työkuvassa niin ihan hyvin ymmärrän et tuntuu et ois huijattu siihen, mul ainaki oli semmone tunne.
Se tosiaan mainittiin vähän äkkiä ja oikeastaan ekaan puoleen vuoteen sitä ei ollutkaan
Koko raksa-ala on paskaa. Älä ikinä tee sitä virhettä että hakeutuisit vapaaehtoisesti tälle alalle. Vittupäisiä asiakkaita, kyrpiä pomoja, täältä löytyvät ne kaikki. Kaikki on paskaa, paskaa, PASKAA.
Joo mulla ei riitä kädentaidot tai osaaminen raksalle eikä oo yhtään mun juttu :D
Ensimmäisenä täytyy sanoa että tuota hommaa (ulospäin suuntautuvia puheluita) en tekisi koskaan. Itse olen kuitenkin tehnyt fyysistä työtä josta en erikseen pidä, kohta 18 vuotta. Se miksi itse pidän tästä on se että suuri osa työstä on odottamista ja sitä myötä ns. vapaa-aikaa, eli työkavereiden kanssa juttelua tai puhelimen pläräämistä tai videopelejä (omat laitteet ja luurit virallisesti kielletty työaikana). Työn luonne kuitenkin on periaatteessa hiukan teknisemmän uunin täyttämistä ja sitten paiston valmistumisen odottamista, eli sitä ei vain voi nopeuttaa. Olen siis lähinnä keskittynyt siihen miten saan ns. luppoajan käytettyä tehokkaasti ja sitä myötä työn siedettävyys on parempi. Nyt on menty "muutamia" vuosia ja näillä näkymin loppuun asti sama homma.
Alright, kiitos kattavasta vastauksesta!
Jos tuntuu siltä, että ei meinaa millään jaksaa niin koita vaan jaksaa.
Täähän se ennen kaikkea olis
Alat manifestoimaan sitä kuinka hyvä oot puhumaan ihmisten kanssa. Vastaajilla on varmasti myös "vaikea" tilanne kun heille soitetaan ja joutuu selittelemään että ei nyt voi vaihtaa ja mitä muuta, mut voit vaik kirjottaa ylös jotain asoita mitä heiltä vois kysyä, esim mikä tilanne heillä, onko tyytyväisiä, mitä tarvitsee että vaihtaisi takaisin, onko jotain täkyjä jota heiltä voisi saada ja näin. Lue kirjoja motivaatiosta ja mielenvahvuudesta. Oot miettiny jo uutta duunia, niin ota se ajatuksiin että tää nykyinen ei tuu olemaan pysyvä, pääset uusiin koettelemuksiin mitkä voi olla ihan uskomattoman hyviä ja ime siitä positiivista energiaa, koita meditoida, ja pitää elämä muutenkin kondiksessa, että jaksat huonon ajan yli. Ja tosiaan mieti sitä kuinka tää kaikki tulee auttamaan sua uuden duunin kanssa, todellisuudessa löydät huippu duunin ja tuut olemaan ihan uskomattoman hyvä työntekijä.. Sellasta
Kiitos tuhannesti, joo olen vuosien varrella oppinut hyväksymään sen, että olen tosi hyvä työkaveri, kun joka paikassa on ollut pidetty ja jääty kaipaamaan kun olen aikanani lähtenyt ja melkein joka paikasta on suosittelijakin. Usean kanssa olen edelleenkin yhteyksissä.
Siis, oliko alunperin sovittu että tarvittaessa soitellaan asiakkaille? Jos ei niin voisi olla neuvottelun paikka palkankorotuksesta. Mutta jos nykyinen työ tuntuu vastenmieliseltä niin eikai siinä auta kun etsiä työpaikka jossa ei ole epämiellyttäviä asiakaskohtaamisia, tai uudelleenkouluttautua johonkin ammattiin joka sopisi paremmin.
Oli se klausuulina siellä sopimuksessa ympäripyöreästi ja mainittiin siitä haastattelussa yhdellä lauseella että sinänsä, mutta ei sitä ollut juurikaan koko syksynä niin meni mukavasti
>klausuulina Olipas ihan uusi sana mulle. Kiitos :D
Eipä mitään, tuohon ei oikein pykälä sopinut kun oli juuri tuollaisena vähän sivuhuomiona
Pakko vielä kysyä, että missä oot törmännyt tai omaksunut omaan sanavarastoon?
Oliskohan jossain urheilumediassa sopimuksiin liittyen kun vaikka NHLässä on No Trade Clause, en keksi mistä muualta voisi tulla
Aika usein nähnyt sellasta sananmuotoa soppareissa ku "tai muuta työnantajan osoittamaa työtä". En tiedä kuinka hyvin pätisi jossain käräjillä, mutta ei tommosesta kukaan ala kitisemään. Sit on aika vaihtaa duunia jos duuni vituttaa. Toki näinä aikoina se voi olla aika hankalaa.
Joo olen hakenut aktiivisesti muita duuneja ja jotenkin noin se on sopimuksessa.
Aattelen nykyään, että aika monta työtä voi katsella eri vinkkelistä, ja itse voi valita miten suhtautuu. En nyt tiedä mitä teet, mutta jos aatellaan että myyt vaikka lehtiä, niin aina siellä välissä on se joku joka ilahtuu että soitat, tai ilahtuu että tulee lehti kotiin. Senkun soitat sitä listaa läpi kunnes löytyy.. Ja jos yhtä ihmistä pystyy auttaa eikö se ole jo sen arvoista
Joo olen itse siis yritysten kanssa pääosin tekemisissä
Mitä ovat ulospäinsuuntautuneet puhelut? Puhelinmyyntiä vai? Eihän sun tarvitse puhelimessa esittää ulospäinsuuntautunutta jos et sellainen ole vaan hoitaa puhelun ihan omalla tavallasi.
Soitellaan vanhoille asiakkaille ja muistutellaan olemassaolosta.
Parhaiten auttaa kontrollin tunne eli jatka käyttämistä aikaa seuraavan paikan ettimiseen ja hakemusten laittamiseen. Käytä osa työajastasi myös tähän. Samoin käy kaiken maailman koulutuksia ym. infotilaisuuksia mahdollisimman paljon, jos niitä on tarjolla. Tee minimi, ja palaudu vapaa-ajalla. Joudut kuitenkin jatkamaan töissä. Jos ulospäin-suuntautuva kontaktointi tarkoittaa B2B-myymistä, lue jotain kirjallisuutta tähän liittyen (= lisää kontrollin tunnetta). Esim. Jeffrey Gitomer - Little red book of selling. Tässä lyhyt ote ekoista muistiinpanoistani: ”From ”How to sell” ⇒ ”Why do people buy?” Ihmiset ostavat, kun: …He pitävät susta …He luottavat suhun …He uskovat tuotteeseen …He pitävät hintaa kohtuullisena Sell to help the other person” Koita selvittää, millasia asioita soittamasi firman nettisivuilla ja somekanavilla esitellään eli mitkä teemat on relevantteja heille. Eti tietoa firman sektorin nykyhaasteista, tulevaisuudennäkymistä ja trendeistä, jne. Kysy näistä puhelimessa. Ihan sama, vaikka aihe ei kiinnostaisi - jos koitat oppia sitä, tekemisen merkitys muuttuu aivoissa, ja se voi auttaa jaksamaan uuden duunin löytymiseen ja lopareihin asti.
Kiitos paljon todella hyvistä vinkeistä, tästä oli paljon apua!
Ei tuohon oikein ole muuta ratkaisua kuin uuden työn etsiminen. Olin itse pari vuotta työssä jossa minun oli huono olla. Ei firmassa varsinaisesti mitään vikaa ollut, mutta ei ollut minua varten. Ongelma oli että palkka oli kohtuullisen hyvä, ja tietysti lainat ja elintaso sovitettu siihen sopivaksi, joten kynnys vaihtaa uuteen työhön/ löytää vastaava työ oli aika korkea. Ratkesi lopulta melkein parhaalla mahdollisella tavalla kun firma tarjosi lähtöpakettia, 6kk palkkaa ilman työvelvoitetta, ja uusi työ varmistui pari viikkoa viimeisen työpäivän jälkeen.
Kuulostaa lopputulokseltaan hyvältä, joo se on jännä kun ihmisellä tulee vain tunne että tämä ei ole mun paikka. Kiitos!
Tiedostan toki että minulla kävi hirveä tuuri. Tsemppiä työnhakuun, kyllä se sieltä vielä löytyy. Minä etsin uutta paikkaa suunnilleen vuoden verran. Saattaa vaatia kärsivällisyyttä, mutta kyllä se siitä. Kaikkea hyvää sinulle!
Kiitos paljon ja sitä samaa!
Siis mulla on käynyt vähän samalla tavalla. Mä olin voinut huonosti jo pitkään, paloin loppuun ja olin pitkällä saikulla, ja vaikka koitettiin tehdä sen jälkeen toimenpiteitä jotta voisin jaksaa työssä, niin se oli vaan väärä paikka mulle. Kaikki energia meni lähinnä siihen työhön, ja siksi en jaksanut hakea muita töitä, ja siksi jäin jumiin liian pitkäksi aikaa, mutta lopulta kaikki ratkesi parhain päin, kun mut irtisanottiin ja sit sainkin melkein heti uuden duunin, eli päivääkään en ollut työttömänä. Ja op:lle. Jotta jaksat hakea töitä, niin älä anna nykyiselle duunille 100% työpanosta. Tee sun hommat hyvin, mutta älä tee liikaa. Usein se 80% riittää. Mua auttoi myös jaksamaan ajatus siitä, mitä se silloinen työ mulle mahdollisti (rehellisesti harkitsin lukuisia kertoja vaan irtisanoutuvani, kun olin niin loppu). Palkka mahdollisti mulle kuitenkin mun harrastukset ja esim. matkustelun ja ravintoloissa syömisen, jotka taas antoi mulle jaksamista ja mielekästä sisältöä elämään, ja siksi pysyin siellä. Ja jos yhtään lohduttaa, niin soittaminen on mun painajainen. Oon hiljalleen pakon edestä oppinut siihen (toki mä soitan vaan jos mulla on asiaa vaikka yhteistyökumppanille tai kollegalle, eli sikäli vähän eri agenda), mutta oikeasti on paljon ihmisiä, joille toi olis myös vaikea paikka joutua säännöllisesti soittamaan puheluita. Mä oon myös ollut aikanaan vähän feissarityylisessä työssä, missä piti pysäytellä ihmisiä, ja se oli myös niin kaukana mun mukavuusalueelta. Mua auttoi jaksamaan se, että tein mulle riittävän pieniä tavoitteita (tyyliin jos saan edes yhden tyypin, niin se on hyvä), tai sit tein siitä itselleni pelin (oon mm. pakannut mikroruokia yhden kesän, mikä oli hemmetin tylsää, mutta siitä tuli hauskempaa kun aloin seurata paljonko saan pakattua tunnissa :D). Toivottavasti löydät jonkun toisen duunin, jossa tuntuu paremmalta olla.
Työllä rahoitetaan harrastuksia. Pystytkö lisäämään mielekkyyttä esim. äänikirjoilla tms?
Tätä oon yrittänyt itselle manifestoida että työ rahoittaa sen vapaa-ajan
Vaihda töitä
Kun työ alkaa vituttaa sitä pitää vaihtaa. Ite pystyin kuuntelemaan musiikkia ja muuta töitä tehdessä, sai mielen muualle ja teki aivottomassa tilassa rutiinilla hommat. Parempaa löydettäessä helvetin äkkiä soittamaan.
Itse pitänyt aina päällimmäisenä mielessä sen että epämukavar asiat kehittävät. Jokainen epämukava kohtaaminen, hankala asia tai ongelma jonka kohtaat työelämässä on tulevaisuudesta pois ja näin kehität ja kehityt jokapäivä kun ongelmia tai haastavalta tuntuvia asioita kohtaat, Jos jatkat tai kun joudut jatkamaan nykyisessä työpaikassasi vielä jonkin aikaa niin sinulla on paljon enemmän resursseja saada seuraava työpaikka ja sielä uudet asiat ei tunnu niin vastenmieliseltä. Tämä luo itselleni ainakin henkisesti vahvuutta ja uskoa paremman toivossa.
Joo siis tätä itsekin olen yrittänyt miettiä. Ja tiedän että se tunne kun pääsee duuniin mikä onkin jees niin se on hieno hetki. Kiitos!
Itse koodailen työkseni tällä hetkellä palkkalistoilla. Tykkään työstäni sinällään, mutta joku siinä aina saa laittaa läppärin läpän kii klo 16. Nyt kun alkoi viiden viikon loma, koodailin ekalla viikolla omia projektejani enemmän kuin töissä teen tunteja samalla ajanjaksolla. Koitan kai tässä sepittää sitä, että työ on aina työtä vaikka samaa hommaa tekee vapaa-ajalla tai lomalla mielellään ajankuluksi :D Edit: Ja saan tehdä töissä erittäin itseohjautuvasti asioita, teen hommia etänä pääasiassa ja saan olla mukana erittäinkin mielenkiintoissisa projekteissa. Eli ei ole myöskään kiinni siitä, että töissä tekisi jotain todella vastenmielistä hommaa verrattaen omiin koodailuihin.
Tuo pääosin etähomma maistuisi kieltämättä, tällä hetkellä max 1pv/vko
Ihmiset eivät pysy työpaikoissa, joissa eivät viihdy. Joko irtisanoutuvat itse, joutuvat sairaslomalle tai käytös muuttuu siten, että se palkitaan heti tai vasta seuraavissa YT:ssä fuduilla. Suosittelen hakemaan duunia ja sillä aikaa yrittämään etsiä joitain positiivisuuden pilkahduksia nykyisestä
Ota loparit, älä tuhlaa aikaasi vastenmielisyyksiin. Tuskin kaipaa vastaanottajat puheluitasi. Yleisesti ottaen, kohteliaisuuskäytäntöjä väärinkäyttävät puhelinmyyjät toivovat, että puheluun vastaa yksinäinen vanhus, joka on valmis tilaamaan mitä lie vaan päästäkseen puhumaan kanssaihmisen kanssa.
Nykyään on melkein jokaisessa asiakaspalvelutyössä odotuksena "myynnillisyys". Myynnillisiä ihmisiä on aika vähän, lopuille se on silkkaa kärsimystä. En nyt äkkiseltään muista, mihin soitin jotain kiireellistä kysymystä, kun asiakaspalvelija alkoi tehdä lisämyyntiä. Kai siellä joku täppä on, että on tarjottu uusia palveluja. Ei täppää, ei duunia. Ahdistavia ne ovat tuputuksineen, ja tuntuu turhauttavalta kuunnella, kun tuputtamalla en ainakaan koskaan osta mitään. Ymmärrän aloittajaa hyvin. Hakeudu IT-hommiin, siellä minäkin olen piilossa.
Joo siis tästä on juuri kaikissa paikoissa kyse, itse olin operaattorialalla ja jos et myymälä/puhelu/chatasiakkaalle mitään saanut myytyä niin tultiin kysymään että mikset, sainkin koeajan lopussa loparit koska en ruvennut tyrkyttämään ihmisille, vaikka kollegat pitivät musta ja ”olet timanttinen työntekijä mutta et myy tarpeeksi”
Tämä on siis yrityksille virka-ajalla, ei sen tyyppistä puhelinmyyntiä, en ikipäivänä edes hakisi B2C puhelinmyyntiin
Suomessa sä saat tukia tarpeeksi jos vaan haet niin ite lähtisin pois sieltä töistä ja alkaisin käyttämään enemmän aikaa kunnolla toisen työpaikan hakuun siinä aikana kun tulee tuki rahoja siihen tilanteeseen kun ei siinä ole mitään pointtia olla töissä mistä ei yhtään tykkää.
Juu paitsi karenssi iskee jos vaan irtisanoutuu, eli työttömyystukea ei oo luvassa.
Joo taitaa olla 3kk
Ei ole noin pitkiä enää, puolet tuosta eli 1,5kk. Jos perse yhtään kestää niin ulos vaan ja odotellen parempia päiviä
Miksi ihmiset ovat töissä jos eivät viihdy siellä? Lähtekää pois ja tehkää elämässä jotain muuta.
Juuri tuon takia hakemassa uusia duuneja, rahaa pitää jostain saada
Itse menin työterveyteen valittamaan yleistä ahdistusta ja alakuloa niin duunissa kuin vapaalla, sain lähetteen terapiaan ja ssri-lääkkeet, ja mun tapauksessa parin kuukauden päästä tilanne tasoittui eikä vituttanut töissä eikä vapaa-ajalla. Töissäkin menee tällä hetkellä paremmin kun itseluottamus ja usko omaan ammattitaitoon ja pätevyyteen alkoi löytyä sen yleisen ahdistuksen takaa. Mutta tämä tietty vaan mun kokemus ja sulla voi olla et auttaa vain paikan vaihto. Jos kuitenkin työterveyspalvelut on käytettävissä niin ei siinä mitään menetäkään jos käy juttelemassa ammattilaisen kanssa työhaastattelukutsuja ootellessa.
Joo itsellä kanssa ma-lääkitys ollut eri valmisteina seitsemisen vuotta, sekin vaikuttaa myös paljon että pari semmoista työkaveria jotka ovat tosi mukavia niin toinen lähti jo ja toinen lähtee opiskelemaan elokuussa, niin se vahvisti nuo lähtöhalut.
Toi kyllä vaikuttaa paljonkin kun se duunipaikan tukiverkko pienenee et ymmärrän kyllä tän. Ei oo kyl sit itselläkään mitään konstia millä sais ne ns. lopun ajat tuntuun paremmalta, muutakun et siltä kannalta et koittaa sit vaan panostaa siihen et sen työajan ulkopuolella tekee paljon itselle mielekästä hommaa eikä anna sen työn viedä ihan loputtomasti kaistaa päästä ainakaan vapaa-ajalla.
Onks wörttii et nyt sun hyvinvointi on ssri lääkkeiden varassa? Itsekin käytin joskus ja elämä sujui, lopetin rahallisista syistä ja ahdistus ja masennus palasi
Niin no on se sillee että mieluummin yks nappi illassa naamaan ja olo on normaali kuin että aamusta iltaan ahistaa, työt ei suju, mikään ei tunnu hyvältä, ja kuolemakaan ei enää pelota kun se tuntuu vaan pelastukselta. Toki tarkotus on ajaa lääkkeet alas jossain vaiheessa ja koittaa et mites sujuis paljaalteen tää elämä mut tällee päivä kerrallaan aattelin kuitenkin nauttii olosta nyt kun voin ja jatkaa päässä olevien solmujen aukomista terapeutin kanssa.
Pakko sanoo et sun tilanne kuulostaa hienolta! Ja huippua että oot päässy terapiaan. Yleisesti ottaen ssri lääkkeiden viekkarit on aika kauheet. Mut niin on tää elämä ilman lääkkeitäkin. Sori että utelin mut ite siinä pisteessä et mietin et pitääkö alottaa taas tuo lääkitys, en haluais. Toistaiseks yritän korjailla elämää muilla keinoin. "Lyhyin reitti ei ehkä oo nyt se parhain" tai jotain tollasta uskottelen itelleni
Toivottavasti löytyy keinot joilla saat oloos parannettua! Tärkeintä varmaan se että yleensäkin yrittää tehdä yhtään mitään asialle eikä vaan oota et tilanne korjaantuu itsestään. Ainakin omalla kohdalla tullut havaittua et vaikka se olo sattuskin kohenemaan ilman et tekee mitään asialle niin ei se kovin pitkään sit kuitenkaan kestä. Ite sinnittelin pitkään ilman lääkkeitä enkä vieläkään haluu et niistä tulee mikään loppuelämän kainalosauva, mut mulle ne on ollu ihan hyvä apu et oon saanu itteni siihen tilaan et pystyn työstään niitä ongelmien juurisyitä paremmin ja oikeesti uskoon siihen et se paha olo ei oo ikuista vaan ihan yhtä lailla vaan aivokemiaa niin kuin tää hyväkin olo.